Itsenäisyyspäivä — Suomen itsenäistymisen historia ja viettoperinteet

Itsenäisyyspäivä on 6. joulukuuta — päivä, jolloin Suomen eduskunta hyväksyi vuonna 1917 itsenäisyysjulistuksen. Päivä on Suomen tärkein kansallinen juhlapäivä, valtakunnallinen liputuspäivä ja virallinen vapaapäivä.

Tämä artikkeli kokoaa, miten Suomi itsenäistyi, miten itsenäisyyspäivä on vakiintunut nykyiseen muotoonsa, mitkä ovat keskeiset viettoperinteet ja miksi sinivalkoiset kynttilät palavat ikkunalaudoilla joka joulukuun 6. päivän iltana.

Mikä itsenäisyyspäivä on?

Suomi itsenäistyi 6. joulukuuta 1917, kun eduskunta hyväksyi P. E. Svinhufvudin senaatin laatiman itsenäisyysjulistuksen äänin 100–88. Tätä edelsi kuukausien valmistelu, Venäjän valtakunnan hajoaminen lokakuun vallankumouksen jälkeen ja Suomen pyrkimys irrottautua Venäjän keisarikunnan suuriruhtinaskunnasta.

Itsenäisyyspäivää on vietetty virallisena juhlana vuodesta 1919 lähtien, ja se on Suomen virallinen yleinen juhlapäivä ja liputuspäivä. Päivänä Suomen valtio muistaa itsenäistymisen lisäksi sotiensa kaatuneita ja veteraaneja.

Suomen itsenäistymisen historia

Suuriruhtinaskunnasta itsenäiseksi valtioksi

Suomi oli osa Ruotsia 1100-luvulta alkaen ja siirtyi Venäjän keisarikunnan autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi vuonna 1809 Haminan rauhassa. Suuriruhtinaskuntana Suomella oli oma eduskunta, oma raha, omat passit, oma koulujärjestelmä ja oma posti, mutta ulkopolitiikka ja sotilasasiat kulkivat Pietarin kautta.

1800-luvun loppupuolelta alkaen — erityisesti helmikuun manifestin 1899 ja sitä seuranneiden venäläistämistoimien myötä — suomalaisten tahto omaehtoisuuteen kasvoi. Vuoden 1906 valtiopäiväuudistus toi Suomeen yksikamarisen eduskunnan ja maailman ensimmäisen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden, mukaan lukien naisten äänioikeuden. Tämä loi institutionaaliset edellytykset itsenäisyydelle.

Vallankumous ja itsenäisyysjulistus

Maaliskuu 1917: Venäjän tsaari Nikolai II syrjäytetään, ja keisarikunta romahtaa. Suomen eduskunta ehdottaa valtalakia, joka antaisi sille valtion sisäisen vallan. Venäjän väliaikainen hallitus hylkää lain ja hajottaa eduskunnan.

Lokakuu 1917: bolševikkien vallankumous Pietarissa kaataa väliaikaisen hallituksen. Suomessa eduskunta päättää, että Venäjän hajaannuksen aikana Suomen on otettava vastuu omasta hallinnostaan.

6. joulukuuta 1917: eduskunta hyväksyy P. E. Svinhufvudin senaatin esittämän itsenäisyysjulistuksen. Suomi julistautuu itsenäiseksi tasavallaksi.

31. joulukuuta 1917: Vladimir Lenin allekirjoittaa Pietarissa Venäjän bolševikkihallituksen tunnustuksen Suomen itsenäisyydelle. Pian sen jälkeen Suomen tunnustavat Saksa, Ranska, Ruotsi ja Norja.

Sisällissota ja varsinainen valtiokoneisto

Itsenäistymisestä alkanut sisällissota keväällä 1918 oli tuore haava nuoren tasavallan alkutaipaleella. Sodan päätyttyä toukokuussa 1918 Suomi rakensi tasavaltaisen hallitusmuodon, joka hyväksyttiin lopullisesti vuonna 1919. Ensimmäinen tasavallan presidentti oli K. J. Ståhlberg.

Itsenäisyyspäivän vietto vakiintui virallisesti 1920-luvulla, ja Tasavallan presidentin juhlavastaanotto eli Linnan juhlat perustettiin vuonna 1919. Sotien aikana — talvisota 1939–40 ja jatkosota 1941–44 — itsenäisyyspäivän vietto sai erityistä painoa kansallisen yhtenäisyyden symbolina.

Linnan juhlat — Suomen tunnetuin TV-tapahtuma

Linnan juhlat ovat tasavallan presidentin järjestämät itsenäisyyspäivän vastaanotot Presidentinlinnassa. Vastaanotto on järjestetty melkein joka vuosi vuodesta 1919 alkaen, ja sen TV-lähetys on ollut Suomen seuratuin yksittäinen tapahtuma 1980-luvulta lähtien.

Vastaanoton kulku noin klo 19–23:

1. Itsenäisyyspäivän iltapaiukko: ennen vastaanottoa presidentti laskee seppelekäynnin Mannerheimin patsaalle ja Hietaniemen sankarihaudoille. Suomen lippu nostetaan jo aamulla.
2. Vieraat saapuvat Linnan etupihalle 1700-luvun klassisistiseen presidentinlinnaan klo 19. Vieraita on noin 1 700–2 000, ja heihin kuuluu valtiojohto, kansanedustajat, korkein virkamiehistö, kulttuuripersoonat, urheilijat, taiteilijat, sotaveteraanit ja kunniavieraat eri aloilta.
3. Kättely: presidentti ja puoliso kättelevät jokaisen vieraan henkilökohtaisesti aulassa. Kättely vie 1–1,5 tuntia ja se on TV-lähetyksen tunnetuin osio.
4. Tanssit: vieraiden saavuttua tanssit alkavat suuressa juhlasalissa. Suomalaiset orkesterit soittavat klassikoita, joista tunnetuimpia ovat Porilaisten marssi, Sillanpään marssilaulu ja Finlandia.
5. Cocktail-hetket salonkeissa ja bukfetti linnan saleissa.

Vuosittain TV-lähetystä seuraa noin 2,5 miljoonaa suomalaista — Suomen suurin TV-yleisö muutamia urheilun arvokisalähetyksiä lukuun ottamatta. Lähetys alkaa Yle TV1:n kanavalla klo 18 ja kestää neljä tuntia. Suomen kommentaattorit analysoivat vieraiden pukuja, tanssitaitoa ja seurasuhteita reaaliajassa.

Sinivalkoiset kynttilät ikkunoilla

Itsenäisyyspäivän iltana suomalaiset kodit asettavat kaksi sinivalkoista kynttilää — toinen sininen, toinen valkoinen — ikkunalaudoille. Tapa on lähtöisin 1920-luvulta ja se yleistyi erityisesti talvisodan jälkeen kansallisena yhtenäisyyden symbolina.

Kynttilöiden alkuperäinen merkitys liittyy 1800-luvun lopun routavuosien aikaisiin opiskelijoiden valoihin — ikkunaan asetetut kynttilät olivat aiemmin merkki venäläistä sortoa vastustavien Suomi-mielisten yhteenkuuluvuudesta. Vuonna 1899, helmikuun manifestin jälkeen, kynttilät syttyivät ikkunoihin protestina venäläistämispolitiikkaa vastaan, ja tapa siirtyi sotien jälkeen itsenäisyyspäivän iltatraditioiksi.

Kynttilöitä saa nykyisin sinivalkoisina pareina lähes jokaisesta marketista joulukuun alusta. Useissa kotitalouksissa kynttilät sytytetään klo 18 — samaan aikaan, kun Yle TV1:n itsenäisyyspäiväohjelmisto alkaa.

Liputus, kirkonmenot ja itsenäisyyspäivän rituaalit

Liputus: itsenäisyyspäivä on virallinen liputuspäivä. Suomen lippu nostetaan klo 8 ja lasketaan auringonlaskun aikaan tai viimeistään klo 21. Joulukuun alkupäivinä auringonlasku osuu Etelä-Suomessa noin klo 15.20 ja Pohjois-Suomessa klo 13.30, joten lippu on tilattu laskettavaksi auringonlaskun aikaan.

Suomen lippu liehuu juuri itsenäisyyspäivänä erityisellä painolla, sillä lippua säätelevä asetus on annettu vasta vuonna 1978 eli 60 vuotta itsenäistymisen jälkeen. Liputuksen säännöt ovat tarkat: lippu ei saa koskea maata, ei saa olla rikkinäinen ja se on aina nostettava ennen toisten lippujen nostoa ja laskettava niiden jälkeen.

Kirkonmenot: itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus on perinteinen monissa luterilaisissa seurakunnissa. Tasavallan presidentti osallistuu Helsingin Tuomiokirkossa pidettävään ekumeeniseen jumalanpalvelukseen klo 11. Aamupäivän kuluessa myös sotien sankarihaudoille lasketaan seppeleitä valtakunnan johtajan, eduskunnan puhemiehen, hallituksen puheenjohtajan ja ulkomaalaisten suurlähettiläiden toimesta.

Itsenäisyyspäivän paraati: maavoimat järjestää joka vuosi sotilasparaatin yhdellä paikkakunnalla, jonka kohde vaihtelee vuosittain. Paraadi on tarkoitettu kunnioitukseksi sotaveteraaneille ja Suomen puolustusvalmiudelle. Tunnetuin yksittäinen elementti on Porilaisten marssin soitto.

Vapaapäivät, kauppojen aukiolot ja arki

Itsenäisyyspäivä on Suomessa virallinen yleinen vapaapäivä vuosilomalain ja työaikalain mukaisesti. Useimmat työpaikat ovat suljettuja, ja palkka maksetaan sunnuntaipalkan perustein.

Kauppojen aukiolot: itsenäisyyspäivänä suuret marketit ovat lähes poikkeuksetta kiinni. Pienet myymälät (alle 400 m²) saavat olla auki, ja huoltoasemamyymälät ovat normaalisti auki. Alkon myymälät ovat itsenäisyyspäivänä kiinni.

Tapahtumat: monet kaupungit järjestävät itsenäisyyspäivänä ilmaiset konsertit, kuoroesityksiä ja soihtukulkueita. Helsingin Senaatintorin soihtukulkue klo 18 vetää kymmeniä tuhansia osallistujia. Tampere, Turku, Oulu ja Jyväskylä järjestävät vastaavat soihtukulkueet keskustoissaan.

Usein kysytyt kysymykset

Miksi Suomen itsenäisyyspäivä on 6. joulukuuta?

Eduskunta hyväksyi 6. joulukuuta 1917 P. E. Svinhufvudin senaatin esittämän itsenäisyysjulistuksen äänin 100–88. Tämä päivämäärä vakiintui itsenäistymisen viralliseksi alkuhetkeksi.

Kuka tunnusti Suomen itsenäisyyden ensimmäisenä?

Venäjän bolševikkihallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden ensimmäisenä 31. joulukuuta 1917 — Lenin allekirjoitti tunnustuksen Pietarissa. Heti perään tunnustivat Saksa, Ranska, Ruotsi ja Norja vuoden 1918 alkupäivinä.

Saako Linnan juhliin osallistua kuka tahansa?

Ei. Vieraat valitaan tasavallan presidentin kanslian toimesta, ja kutsut lähetetään loka-marraskuussa. Vieraina on valtiojohtoa, kansanedustajia, virkamiehiä, kulttuuripersoonia, urheilijoita, sotaveteraaneja ja kuntien edustajia ympäri Suomea.

Mistä sinivalkoisten kynttilöiden tapa on peräisin?

Ikkunoihin asetettujen kynttilöiden tapa juontuu 1800-luvun lopun routavuosien aikaisesta venäläistämisen vastustuksesta ja vakiintui itsenäisyyspäivään 1920-luvulta alkaen. Kahden kynttilän — sinisen ja valkoisen — väri on Suomen lipun mukainen.

Onko itsenäisyyspäivänä koulua?

Ei. Itsenäisyyspäivä on virallinen vapaapäivä myös kouluille. Jos itsenäisyyspäivä osuu lauantaille tai sunnuntaille, koulupäivä ei kuitenkaan korvaudu seuraavalla arkipäivällä — koulu jatkuu normaalisti maanantaina.

Mihin aikaan kynttilät ja liput nostetaan ja lasketaan?

Lippu nostetaan klo 8 ja lasketaan auringonlaskun aikaan, mikä joulukuun 6. päivänä osuu Etelä-Suomessa noin klo 15.20. Sinivalkoiset kynttilät sytytetään perinteisesti klo 18, kun Linnan juhlien TV-lähetys ja keskustojen soihtukulkueet alkavat.

Keskeiset havainnot

• Suomi itsenäistyi 6. joulukuuta 1917, kun eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen äänin 100–88. Päivä on Suomen virallinen vapaapäivä ja liputuspäivä.
• Itsenäistymisen mahdollistivat Venäjän vallankumoukset 1917 ja Suomen 1906 valtiopäiväuudistus, joka oli tuonut yksikamarisen eduskunnan ja yleisen äänioikeuden.
• Linnan juhlat ovat tasavallan presidentin järjestämä vastaanotto Presidentinlinnassa. Niiden TV-lähetys on Suomen suurin yksittäinen TV-tapahtuma, jota seuraa noin 2,5 miljoonaa suomalaista.
• Sinivalkoiset kynttilät ikkunoilla ovat itsenäisyyspäivän tunnetuin koti-traditio. Tapa juontuu 1800-luvun lopun venäläistämisen vastustuksesta ja vakiintui 1920-luvulta alkaen.
• Itsenäisyyspäivän liputus, kynttilöiden sytytysaika ja muiden vuoden juhlapäivien tarkat ajat näkyvät yhdeltä näkymältä Suomalaisesta Kalenterista — sovellus muistaa myös auringonnousun ja -laskun ajat, joiden mukaan liputus käytännössä toimii.