Ystävänpäivä Suomessa — historia, perinteet ja korttitavat

Ystävänpäivä on 14. helmikuuta. Suomalainen ystävänpäivä eroaa monen muun maan vastaavasta päivästä yhdellä keskeisellä tavalla: se on ystävien juhla, ei pelkästään rakastettujen. Korttia, lahjaa tai pientä ele lähetetään niin parhaalle kaverille kuin mummolle, ei pelkästään romanttiselle kumppanille.

Tämä artikkeli kokoaa ystävänpäivän historian Suomessa, vakiintuneet perinteet ja sen, miksi Suomi on yksi maailman suurimmista ystävänpäiväkorttien lähettäjistä asukasluku huomioiden.

Mikä ystävänpäivä on?

Ystävänpäivä on suomalaisen kalenterin vakiintunut nimipäiväteemainen ja ystävyyteen liittyvä juhlapäivä, jota on virallisesti vietetty 14. helmikuuta vuodesta 1996 lähtien. Sitä ennen päivä oli vakiintunut käytännössä kansan keskuudessa 1980-luvulta alkaen, mutta vasta vuonna 1996 Helsingin yliopiston almanakkatoimisto lisäsi ystävänpäivä-merkinnän viralliseen Suomen almanakkaan.

Suomalainen ystävänpäivän erityispiirre on, että päivä on teemallisesti suunnattu kaikkiin ystävyyssuhteisiin. Romanttinen merkitys on toissijainen — pareille on Suomessa erikseen vakiintunut rakastettujen päivä, joka tosin sekoittuu ystävänpäivään käytännön viestinnässä. Englannin- ja muunkielisen Valentine's Day -termin painotus on kansainvälisesti enemmän romanttisten suhteiden puolella, kun taas suomalainen ystävänpäivä on lähtökohtaisesti laajempi.

Ystävänpäivän historia Suomessa

Kansainvälinen tausta

Päivän kansainvälinen historia ulottuu kolmannelle vuosisadalle, jolloin Roomassa elänyt pyhä Valentinus marttyyrikuoltiin uskontonsa vuoksi. Keskiajalla päivä yhdistyi rakkausrunouteen ja parinetsintään: kuvitelma siitä, että linnut valitsevat parinsa Valentinuksen päivänä, levisi 1300-luvun englantilaisessa runoudessa Geoffrey Chaucerin teosten kautta.

Yhdysvaltoihin päivä levisi 1700-luvulla siirtolaisten mukana, ja kaupallinen korttiteollisuus alkoi vakiinnuttaa sen 1800-luvulla. Suomeen päivä saapui 1980-luvulla — myöhään verrattuna moneen maahan — ja vakiintui nopeasti 1990-luvun kuluessa.

Päivän vakiinnuttaminen Suomessa

Suomalaisessa ystävänpäivässä on selkeä taitepiste vuonna 1986, jolloin opettajien ammattijärjestö OAJ ehdotti opetussuunnitelmiin "ystävänpäivän" sopivaksi teemaksi alkutalven kouluviikkoon. Ehdotus oli lähinnä kasvatuksellinen: ystävyystaitoja, sosiaalista yhteisöllisyyttä ja yksinäisyyden ehkäisyä haluttiin nostaa esiin. Käytäntö levisi nopeasti kouluihin ja päiväkoteihin.

Posti- ja korttiteollisuus omaksui käytännön samanaikaisesti. Suomen Posti alkoi tilastoida ystävänpäivän aikoihin lähetettyjä kortteja vuodesta 1989, ja luvut nousivat nopeasti muutamasta sadasta tuhannesta yli kahteen miljoonaan korttiin 1990-luvun loppuun mennessä — eli noin yksi kortti kahta suomalaista kohden.

Vuonna 1996 ystävänpäivä lisättiin viralliseen Suomen almanakkaan. Tämä oli viimeinen virallinen päätös, joka vakiinnutti päivän vuosittaiseksi sekulariseksi juhlaksi. Suomen luterilainen kirkko ei vietä päivää uskonnollisena juhlana — pyhä Valentinus ei ole reformaation jälkeisessä luterilaisessa kalenterissa.

Ystävänpäivän vakiintuneet perinteet

Ystävänpäiväkortit

Kortin lähettäminen on suomalaisen ystävänpäivän tunnetuin perinne. Postiin tuotuja perinteisiä paperikortteja on tilastoitu parhaina vuosina 2,5–3 miljoonaa, mihin päälle tulee digitaalisia kortteja, sähköposteja ja sosiaalisen median viestejä huomattavasti enemmän. Suomi on per capita yksi Euroopan suurimpia ystävänpäiväkorttien lähettäjiä.

Korttien teemat painottuvat suomalaisessa kontekstissa ystävyyteen, kiitokseen ja huolehtimiseen, eivät pelkästään romantiikkaan. Yleisiä motiiveja ovat:

• Sydämet (sininen, valkoinen tai punainen — ei pelkästään perinteinen punainen)
• Ystävien kuvat tai tuttavakaksikot piirroksina
• Lapset, joilla on kättelevät tai halaavat asennot
• Eläimet pareittain

Lahjat

Tunnustakseen ystävyyttä, ei pelkästään rakkautta, suomalainen ystävänpäivälahja on perinteisesti pieni ja symbolinen, ei kallis. Tyypillisiä ovat:

• Suklaa ja makeiset — Suomessa ystävänpäivän aikaan kauppoihin saapuvat erikoismakeisten valikoimat ja sydänsuklaat
• Kukat — ruusut ovat säilyneet kansainvälisenä klassikkona, mutta Suomessa myös tulppaanit, narsissit ja kotimaiset lähikukat ovat suosittuja
• Pieni leivonnainen tai itse leivottu kakku
• Käsintehdyt kortit lapsilta vanhemmilleen ja ystävilleen
• Hauska rihkamatuotemerkki — pikkurinkkahdellisia, koruja, sukkia kuvioineen

Suomessa valtaisat lahjarituaalit (kuten kallis korurahkahti tai ravintolan illallinen vain pareilla) eivät ole yhtä keskeisiä kuin angloamerikkalaisessa kulttuurissa.

Koulut ja päiväkodit

Lähes kaikissa suomalaisissa päiväkodeissa ja peruskouluissa ystävänpäivä on opetussuunnitelman tai päivän teeman mukainen tapahtuma. Tyypillisesti:

• Lapset askartelevat kortteja ystävilleen ja perheenjäsenilleen
• Luokassa pidetään ystävänpäivän tapahtuma — jaetaan kortteja, leivotaan piparkakkuja sydänmuottiin tai järjestetään pieni juhla
• Opettajat painottavat ystävyystaitoja: kuinka kuunnella, kuinka anteeksi, kuinka kutsua mukaan, kuinka huomata yksinäinen luokkakaveri

OAJ:n alkuperäinen kasvatuksellinen tavoite on siten edelleen olemassa — ystävänpäivä on suomalaisen kasvatuskäytännön työkalupakissa selkeästi mukana.

Yritykset ja työpaikat

Ystävänpäivänä monet suomalaiset työpaikat järjestävät pikku tarjoiluja (kahvi-, leivoshetki) ystävyyden ja yhteisöllisyyden teemalla. Vapaaehtoistyöjärjestöt, erityisesti Punaisen Ristin Suomen osasto, nostavat päivän aikaan esille yksinäisyyden vastaisen kampanjan ja kannustavat tervehtimään ympärillä asuvia yksinäisiä ihmisiä — naapureita, vanhuksia, läheisiä.

Onko ystävänpäivä vapaapäivä tai liputuspäivä?

Ei. Ystävänpäivä ei ole Suomessa virallinen vapaapäivä eikä valtakunnallinen liputuspäivä. Päivä on tavallinen työ- ja koulupäivä. Kauppojen, ravintoloiden ja virastojen aukioloajat eivät muutu, ja myös Alko on auki normaalisti.

Ystävänpäivän vapaaehtoinen liputus on kuitenkin sallittua. Yksityiset liput saa nostaa, ja jotkut yritykset käyttävät päivää teemallisena viestintäpäivänä omilla logoilla varustetuissa lipuissa.

Ystävänpäivän vietto käytännössä

Aktiviteetti	Sopii ihanteellisesti	Hinta-arvio
Korttien lähettäminen ystäville	Kaikille — perinteinen perustapa	2–10 €
Itse leivotut keksit tai kakku	Lähiystäville ja perheelle	Materiaalit ~10 €
Yhteinen kahvitauko työpaikalla	Työyhteisölle	5–15 € hengeltä
Tervehdys yksinäiselle naapurille	Vapaaehtoistyö-teeman mukaan	0–5 €
Pieni lahja kumppanille	Pareille — suklaa tai kukat	10–30 €
Ravintolaillallinen	Pareille (varaa ajoissa)	50–150 € pariskunta
Vapaaehtoistyön tunti	Yksinäisyyden vastaiseen kampanjaan	0 €

Suomalaisten erityispiirre monessa muussa maassa harvinaiseen viestintään verrattuna: ystävänpäivänä lähetetään tervehdys myös lapsille, vanhemmille, isovanhemmille, sisaruksille — ei pelkästään parisuhteessa olevalle. Tämä laajentaa päivän viestinnällisesti aikuisten ja lasten yhteiseksi juhlaksi.

Usein kysytyt kysymykset

Onko ystävänpäivä vapaapäivä Suomessa?

Ei. Ystävänpäivä on tavallinen työ- ja koulupäivä. Se ei ole virallinen vapaapäivä eikä valtakunnallinen liputuspäivä.

Milloin ystävänpäivä tuli viralliseksi Suomessa?

Päivä lisättiin viralliseen Suomen almanakkaan vuonna 1996 Helsingin yliopiston almanakkatoimiston päätöksellä. Käytännössä päivä oli kuitenkin vakiintunut jo 1980-luvun lopulta lähtien, kun OAJ ehdotti sitä opetussuunnitelmaan.

Miten ystävänpäivä eroaa Valentine's Daysta?

Suomalainen ystävänpäivä on lähtökohtaisesti ystävyyteen painottuva juhla — kortit ja tervehdykset lähetetään myös ystäville, perheelle ja työkavereille, ei pelkästään romanttiselle kumppanille. Englanninkielinen Valentine's Day painottuu kansainvälisesti pareihin ja romantiikkaan.

Saako lapsi viedä ystävänpäiväkortin koulukaverille?

Kyllä, ja se on jopa toivottua. Suomalaiset peruskoulut käsittelevät ystävänpäivän opetuksessa kaikkien luokkalaisten ystävyytenä — opettajat usein ohjaavat lapsia muistamaan kaikkia luokkalaisia, eivät pelkästään parhaita kavereita, jotta yksikään ei jää ulkopuolelle.

Onko punainen ruusu paras ystävänpäivälahja?

Ruusu on klassikko, mutta suomalaisessa kontekstissa ystävälle ei välttämättä lähetetä punaista ruusua, koska siihen liittyy romanttinen viestintätapa. Ystävälle voi viedä valkoisen ruusun, tulppaaneja tai sekalaisen kukkakimpun — tai vain pienen suklaapakkauksen, joka ei sisällä romanttista latausta.

Mistä ystävänpäivän nimi tulee?

Päivän kansainvälinen nimi Valentine's Day tulee 200-luvun roomalaisen marttyyripapin pyhän Valentinuksen nimestä. Suomenkielinen nimi ystävänpäivä on suora käännös englannin Friend's Day -ajatuksesta ja korostaa ystävyyttä romanttisen rakkauden sijasta.

Keskeiset havainnot

• Ystävänpäivä on Suomessa 14. helmikuuta ja se vakiintui viralliseksi nimipäivämerkinnäksi vuonna 1996. Päivä ei ole vapaapäivä eikä liputuspäivä.
• Suomalainen ystävänpäivä eroaa kansainvälisestä Valentine's Daysta painotuksessaan: Suomessa päivä on kaikenlaisten ystävyyssuhteiden juhla, ei vain pariskuntien.
• Päivä omaksuttiin Suomessa nopeasti 1980-luvulla osittain OAJ:n kasvatuksellisen aloitteen kautta — peruskoulujen ystävyysteema on edelleen keskeinen osa päivän viettoa.
• Ystävänpäiväkortit ovat Suomen tunnetuin yksittäinen perinne. Parhaimmillaan postiin on tuotu yli 2,5 miljoonaa korttia, mikä tekee suomalaisista per capita Euroopan suurimpia ystävänpäiväkorttien lähettäjiä.
• Tulevien vuosien ystävänpäivän viikonpäivän — joka vaikuttaa siihen, sopiiko päivä työpäivän aikana vai viikonloppuun — näkee kerralla Suomalaisesta Kalenterista, joka näyttää nimipäivät ja kansalliset teemapäivät automaattisesti vuodesta toiseen.