Aleksis Kiven päivä 10.10.: kansalliskirjailijan tarina

Aleksis Kiven päivää eli suomalaisen kirjallisuuden päivää vietetään 10. lokakuuta, koska se on kansalliskirjailija Aleksis Kiven syntymäpäivä. Kivi syntyi tuona päivänä 1834 Nurmijärvellä. Päivä on vakiintunut liputuspäivä, ei vapaapäivä: 10. lokakuuta Suomen lippu nousee kirjastojen, koulujen ja monien kotien salkoihin sen kirjailijan kunniaksi, jonka pääteos leimattiin aikoinaan häpeäpilkuksi.

Mikä Aleksis Kiven päivä on?

Aleksis Kiven päivä on suomalaiselle kirjallisuudelle omistettu merkkipäivä. Sen koko nimi on Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä, ja sitä vietetään vuosittain 10. lokakuuta. Sisäministeriö luettelee sen vakiintuneiden liputuspäivien joukossa. Kyseessä ei ole vapaapäivä, vaan tavallinen arkipäivä, jolloin Suomen lippu nostetaan salkoon kouluihin, kirjastoihin ja julkisiin rakennuksiin.

Päivä kunnioittaa kahta asiaa samalla kertaa: Aleksis Kiven elämäntyötä ja koko suomeksi kirjoitettua kirjallisuutta. Lisämääre suomalaisen kirjallisuuden päivä laajentaa juhlan yhden kirjailijan takaa kaikkeen kotimaiseen sanataiteeseen. Vakiintunut liputuspäivä eroaa asetuksella säädetyistä virallisista liputuspäivistä siinä, että sen asema perustuu tapaan ja almanakkaan eikä erilliseen asetukseen. Liputuspäivien jakoa käsittelen tarkemmin liputuspäivien artikkelissa.

Miksi päivää vietetään 10. lokakuuta?

Päivämäärä viittaa Kiven syntymään. Aleksis Kivi, oikealta nimeltään Alexis Stenvall, syntyi 10. lokakuuta 1834 Nurmijärven Palojoella. Merkkipäivän sitominen syntymäpäivään on tavallista, ja samasta syystä J. L. Runebergin päivä osuu hänen syntymäpäiväänsä 5. helmikuuta.

Tässä Aleksis Kiven päivä eroaa Mikael Agricolan päivästä, jota vietetään kirjakielen isän kuolinpäivänä siksi, ettei hänen syntymäaikaansa tunneta. Kiven syntymäpäivä sen sijaan on tarkasti tiedossa, joten juhla asettui luontevasti siihen. Suomalaisen kirjallisuuden juhlan kannalta valinta on osuva: Aleksis Kiven päivä avaa lokakuun kirjallisen jakson, jonka aikana kirjastot ja koulut nostavat lukemisen esiin.

Kuka Aleksis Kivi oli?

Aleksis Kivi kasvoi vaatimattomissa oloissa Nurmijärvellä ja lähti nuorena Helsinkiin opintielle. Hän omaksui kirjailijanimen Aleksis Kivi ja ryhtyi elämään kirjoittamisella, mikä oli tuolloin harvinaista: häntä pidetään ensimmäisenä suomalaisena ammattikirjailijana. Ratkaisu vaati rohkeutta, sillä suomeksi ei ollut juuri kirjoitettu näytelmiä eikä romaaneja, ja kielen kirjallinen käyttö oli vielä nuorta.

Kiven tuotanto oli monipuolinen. Hän kirjoitti näytelmiä, runoja ja romaanin, ja jälkimaine perustuu tähän laajuuteen. Runokokoelma Kanervala ilmestyi 1866, ja lyriikassaan Kivi kuvasi luontoa ja tunnetta suomeksi tavalla, jollaista kieleen ei ollut aiemmin painettu.

Kirjoittaminen ei tuonut toimeentuloa. Kivellä ei ollut vakituista tuloa, ja 1870-luvun alkua varjostivat unettomuus, alkoholi ja pahenevat terveysvaivat. Hän kuoli 31. joulukuuta 1872 Tuusulassa vain 38-vuotiaana, köyhänä ja sairaana. Runoilija Eino Leino tiivisti myöhemmin Kiven lyhyeksi jääneen elämän kuvaan miehestä, joka syntyi syksyllä ja kuoli vuoden viimeisenä päivänä.

Seitsemän veljestä ja Ahlqvistin tuomio

Kivi ehti kirjoittaa runsaasti. Näytelmä Kullervo voitti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kilpailun jo 1860, ja komedia Nummisuutarit toi hänelle valtion kirjallisuuspalkinnon 1865, kun palkinto jaettiin ensi kertaa ja vastassa olivat muun muassa Runebergin teokset. Pääteokseksi nousi kuitenkin Seitsemän veljestä, jota pidetään ensimmäisenä merkittävänä suomenkielisenä romaanina.

Seitsemän veljestä ilmestyi keväällä 1870 neljänä vihkona, kukin 500 kappaleen painoksena. Lukijan piti sitoa vihkot itse yhdeksi kirjaksi. Vastaanotto mursi Kiven. Suomen kielen professori August Ahlqvist julkaisi toukokuussa 1870 murhaavan arvion, jossa hän tuomitsi teoksen sanoin "Teos on, ikävä kyllä, hassutusta ja häpeäpilkku suomalaisessa kirjallisuudessa". Arvostelijana oli siis suomen kielen puolestapuhuja, joka silti torjui ensimmäisen suuren suomenkielisen romaanin.

Ahlqvist ei säästänyt sanoja muuallakaan arviossaan. Hän tyrmäsi romaanin juonettomana ja luonnehti sitä "köyhäksi, lapselliseksi ja naurettavaksi" sisällöltään. Arvion seuraukset olivat konkreettiset. Seura veti jäljellä olevat vihkot pois myynnistä, kun ostajia oli löytynyt vain noin 300, ja suunnitelma yhtenäisestä kirjapainoksesta raukesi. Kivi kuoli ehtimättä nähdä teoksensa nousua. Seitsemän veljestä ilmestyi yhtenä niteenä vasta vuonna 1873, esipuheessaan Fredrik Cygnaeuksen, Kaarlo Bergbomin ja Julius Krohnin puolustus. Torjutusta romaanista tuli myöhemmin suomalaisen kirjallisuuden kulmakivi ja tekijästään kansalliskirjailija.

Kuinka päivästä tuli liputuspäivä

Aleksis Kiven muistaminen omana kalenteripäivänään vakiintui vasta pitkään hänen kuolemansa jälkeen. Aleksis Kiven päivästä tuli liputuspäivä vuonna 1950, ja lisämääre suomalaisen kirjallisuuden päivä lisättiin vuonna 1978.

Lisämääre siirsi painopistettä yhdestä kirjailijasta koko kirjallisuuteen. Sen myötä liputus ei kunnioita ainoastaan Kiveä vaan myös lukemista, suomenkielistä sanataidetta ja sen tekijöitä laajemmin. Päivä kuuluu vakiintuneisiin liputuspäiviin, joten sitä ei ole säädetty asetuksella samaan tapaan kuin itsenäisyyspäivää. Lippu nousee 10. lokakuuta silti yhtä yleisesti kuin monena virallisena liputuspäivänä. Ajallisesti Aleksis Kiven päivä asettuu suomalaisen kulttuurin merkkipäivien jatkumoon, johon kuuluu myös Kalevalan päivä helmikuussa. Kaikki Suomen liputuspäivät löytyvät koottuna liputuspäivien sivulta.

Miten Aleksis Kiven päivää vietetään?

Näkyvin tapa on liputus. Aamulla Suomen lippu nostetaan salkoon kodeissa, kouluissa ja julkisissa rakennuksissa. Kouluissa päivä on usein teemapäivä, jolloin luetaan katkelmia Seitsemästä veljeksestä tai Nummisuutareista ja käsitellään Kiven elämää ja aikaa. Kirjastot järjestävät lukuhetkiä ja nostavat kotimaista kirjallisuutta esille.

Lisämääre suomalaisen kirjallisuuden päivä ohjaa juhlan sisältöä. Huomio kohdistuu Kiven henkilön ohella elävään kirjallisuuteen: uusiin kotimaisiin teoksiin, lukutaitoon ja kirjastojen rooliin. Monet kustantajat ja kirjastot ajoittavat kirjallisuustapahtumia lokakuulle, ja Aleksis Kiven päivä toimii tämän jakson avauksena. Samalla teatterit muistavat Kiveä: Nummisuutarit on yhä yksi maamme esitetyimmistä näytelmistä. Kiven tekstit kuuluvat myös koulujen kirjallisuudenopetukseen, joten liputuspäivä tarjoaa luontevan hetken palata niihin luokassa.

Milloin Aleksis Kiven päivä on?

Aleksis Kiven päivä osuu vuodesta toiseen 10. lokakuuta. Päivämäärä pysyy samana, mutta viikonpäivä vaihtuu, koska vuosi ei jakaudu tasan viikoiksi. Alla päivän viikonpäivä seitsemänä seuraavana vuonna:

Koska kyseessä ei ole vapaapäivä, viikonpäivällä ei ole vaikutusta palkansaajan vapaisiin. Liputuksen kannalta arjella on silti merkitystä, sillä arkipäivänä lippu nousee useampaan julkiseen rakennukseen kuin viikonloppuna. Vuosina 2027 ja 2032 päivä osuu sunnuntaille.

Usein kysytyt kysymykset

Miksi Aleksis Kiven päivää vietetään 10. lokakuuta? Koska se on Aleksis Kiven syntymäpäivä. Kivi syntyi 10.10.1834 Nurmijärvellä, ja merkkipäivä sidottiin hänen syntymäpäiväänsä.

Onko Aleksis Kiven päivä vapaapäivä? Ei ole. Päivä on tavallinen arkipäivä ja vakiintunut liputuspäivä. Suomen lippu nostetaan salkoon, mutta palkansaajalle päivä ei tuo vapaata.

Mikä on suomalaisen kirjallisuuden päivä? Se on Aleksis Kiven päivän lisänimi, joka otettiin käyttöön 1978. Lisämääre laajentaa juhlan koskemaan koko suomenkielistä kirjallisuutta Kiven ohella.

Mikä oli Aleksis Kiven tunnetuin teos? Seitsemän veljestä vuodelta 1870, jota pidetään ensimmäisenä merkittävänä suomenkielisenä romaanina. Sen rinnalla tunnettuja ovat näytelmät Nummisuutarit ja Kullervo.

Miksi Seitsemän veljestä sai aikanaan tyrmäävän vastaanoton? Professori August Ahlqvist tuomitsi romaanin 1870 häpeäpilkuksi suomalaisessa kirjallisuudessa. Arvion jälkeen jäljellä olleet vihkot vedettiin pois myynnistä, ja kirja ilmestyi yhtenä niteenä vasta 1873.

Keskeiset havainnot

• Aleksis Kiven päivää eli suomalaisen kirjallisuuden päivää vietetään 10. lokakuuta, Aleksis Kiven syntymäpäivänä.
• Päivä perustuu syntymäpäivään, toisin kuin Mikael Agricolan päivä, jota vietetään kuolinpäivänä.
• Kivi oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija ja kirjoitti Seitsemän veljestä (1870), Nummisuutarit (1864) ja Kullervo.
• August Ahlqvist tyrmäsi Seitsemän veljestä 1870, minkä jälkeen romaani ilmestyi yhtenä kirjana vasta 1873, vuosi Kiven kuoleman jälkeen.
• Aleksis Kiven päivästä tuli vakiintunut liputuspäivä 1950, ja lisämääre suomalaisen kirjallisuuden päivä lisättiin 1978.

Haluatko nähdä Aleksis Kiven päivän ja muut liputuspäivät omassa kalenterissasi? Suomalainen Kalenteri kokoaa juhlapäivät, liputuspäivät ja nimipäivät yhteen näkymään.