Blogi
Suomalaisia perinteitä, juhlia ja vuoden tärkeitä päiviä.
Perjantai 13. päivä: seuraavat päivämäärät ja tilastot
Seuraava perjantai 13. päivä on 13.11.2026. Laskettu taulukko 2026–2036, kuinka usein 13. osuu perjantaille 400 vuodessa ja mitä suomalaistutkimukset kertovat.
Lue lisää →
Kuunpimennys Suomessa: 28.8.2026 ja seuraavat vuodet
Milloin kuunpimennys näkyy Suomessa? 28.8.2026 Kuu laskee kesken osittaisen pimennyksen, ja seuraava täydellinen kuunpimennys osuu uudenvuodenaattoon 2028.
Lue lisää →
Montako työpäivää vuodessa? 252–256, ja mikä sen ratkaisee
Suomessa on 252–256 työpäivää vuodessa. Katso laskettu taulukko 2025–2035, kuukausikohtaiset luvut ja miksi vain kuusi pyhäpäivää ratkaisee koko vaihtelun.
Lue lisää →
Adventti: milloin adventtisunnuntait ovat 2026–2033
Ensimmäinen adventti 2026 on 29.11. Katso neljän adventtisunnuntain päivämäärät 2026–2033 ja miksi adventtiajan pituus vaihtelee 22 ja 28 päivän välillä.
Lue lisää →
Talvipäivänseisaus 2026: milloin on vuoden lyhin päivä?
Talvipäivänseisaus 2026 on 21.12. klo 22.50. Katso seisausten ajat 2026–2032, päivän pituus kaupungeittain ja miksi pimein ilta tulee ennen lyhintä päivää.
Lue lisää →
Kirkkovuosi: milloin se alkaa ja miksi pituus vaihtelee
Kirkkovuosi alkaa 1. adventtisunnuntaista ja päättyy tuomiosunnuntaihin. Katso alku- ja päätöspäivät 2026–2033, tekstien vuosikerrat ja miksi pituus vaihtelee.
Lue lisää →
Lucian päivä 13.12.: milloin se on ja mistä perinne tulee
Lucian päivä on 13. joulukuuta. Lue miksi päivä on silloin, milloin Suomen Lucia kruunataan, mikä nimipäivä 13.12. on ja onko päivä vapaa- tai liputuspäivä.
Lue lisää →
Syyspäiväntasaus 2026: milloin päivä ja yö ovat yhtä pitkät
Syyspäiväntasaus 2026 on 23. syyskuuta klo 3.05. Katso tasausten tarkat ajat 2026–2032, miksi päivä on silloin vähän yötä pitempi ja milloin tasapäivä osuu.
Lue lisää →
Nimipäivä: kuka päättää Suomen nimipäivät ja miten
Nimipäivä on almanakkaan merkitty päivä etunimelle. Näin Helsingin yliopiston almanakkatoimisto ylläpitää luetteloa ja näin nimi pääsee kalenteriin.
Lue lisää →
Yötön yö Suomessa: milloin se alkaa ja kuinka kauan se kestää
Milloin yötön yö alkaa ja kuinka kauan se kestää? Katso keskiyön auringon kestot Nuorgamista Rovaniemelle, miksi raja kulkee napapiiriä etelämpänä ja mitä ovat valkeat yöt.
Lue lisää →
Kaamos Suomessa: milloin se alkaa ja kuinka kauan se kestää
Milloin kaamos alkaa ja kuinka kauan se kestää? Katso kaamoksen kestot Nuorgamista Sodankylään, miksi ilmiö rajoittuu pohjoiseen ja onko kaamoksessa täysin pimeää.
Lue lisää →
Kekri: suomalaisen sadonkorjuujuhlan historia ja perinteet
Kekri oli suomalaisten vanha vuodenvaihde ja sadonkorjuujuhla. Lue kekrin ajankohta, sanan alkuperä, kekripukki ja miten kekri sulautui pyhäinpäivään.
Lue lisää →
Aikavyöhykkeet: Suomen aika, UTC+2 ja maailman kellot
Aikavyöhykkeet jakavat maailman noin 24 lohkoon. Näin Suomen aika (UTC+2) määräytyy, miten vyöhykeaika syntyi 1880-luvulla ja paljonko kello on eri puolilla maailmaa.
Lue lisää →
Halloween Suomessa: milloin, mistä juhla tuli ja onko se vapaapäivä
Halloween on 31. lokakuuta, mutta se ei ole vapaapäivä eikä liputuspäivä. Selitämme juhlan alkuperän, sen tulon Suomeen ja eron pyhäinpäivään ja kekriin.
Lue lisää →
Perseidit 2026: milloin ja missä tähdenlennot näkyvät
Milloin perseidit näkyvät 2026? Huippu 12.–13.8. uudenkuun aikaan, jopa 50–70 tähdenlentoa tunnissa. Katso huipputaulukko 2026–2032 ja paras katseluaika.
Lue lisää →
Vuodenajat Suomessa: kolme tapaa määrittää niiden alku
Milloin kevät, kesä, syksy ja talvi alkavat Suomessa? Vertaa tähtitieteellisiä, kalenterillisia ja termisiä vuodenaikoja ja katso, mistä niiden rajat lasketaan.
Lue lisää →
Auringonpimennys Suomessa: 12.8.2026 ja tulevat pimennykset
Milloin auringonpimennys näkyy Suomessa? 12.8.2026 Auringosta peittyy jopa 85 %. Katso kellonajat, peittävyys kaupungeittain ja seuraavat pimennykset 2029–2126.
Lue lisää →
Päivän pituus Suomessa: milloin päivä pitenee ja lyhenee
Milloin päivä on pisimmillään ja lyhimmillään Suomessa? Katso päivän pituus Helsingistä Utsjoelle, päivänseisausten ajat 2026–2032 ja miten valo palaa keväällä.
Lue lisää →
Milloin on isänpäivä? Päivämäärät ja liputus 2027–2033
Isänpäivää vietetään marraskuun toisena sunnuntaina. Vuonna 2027 päivä on 14.11. Katso laskettu päivämäärätaulukko, liputusohje ja päivän suomalainen historia.
Lue lisää →
Kellojen siirto ja kesäaika: milloin ja miksi kelloja siirretään
Milloin kelloja siirretään? Kesäaika alkaa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja päättyy lokakuun viimeisenä. Siirtopäivät 2026–2032, historia ja EU:n tilanne.
Lue lisää →
Milloin on äitienpäivä? Päivämäärät ja liputus 2027–2033
Äitienpäivää vietetään toukokuun toisena sunnuntaina. Vuonna 2027 päivä on 9.5. Katso laskettu päivämäärätaulukko, liputusohje ja päivän suomalainen historia.
Lue lisää →
Arkipyhät 2027: pitkät viikonloput ja parhaat vapaat
Suomen arkipyhät 2027: mitkä pyhät osuvat arkeen, mitkä viikonloppuun ja miten venytät lomapäivät pitkiksi viikonlopuiksi. Koko vuoden taulukko ja sillanrakennuspäivät.
Lue lisää →
Aleksis Kiven päivä 10.10.: kansalliskirjailijan tarina
Aleksis Kiven päivää eli suomalaisen kirjallisuuden päivää vietetään 10.10. Miksi juuri silloin, kuka Kivi oli ja kuinka päivästä tuli liputuspäivä.
Lue lisää →
Mikael Agricolan päivä 9.4.: suomen kielen päivän tarina
Mikael Agricolan päivää eli suomen kielen päivää vietetään 9.4., koska se on suomen kirjakielen isän kuolinpäivä. Päivän historia, teokset ja liputus.
Lue lisää →
Pikkujoulu: historia, ajankohta ja adventin perinne
Pikkujoulu ei ole vapaapäivä eikä liputuspäivä, vaan adventtiin sidottu juhlakausi. Lue pikkujoulun historia ja ensimmäisen adventin päivät 2026–2032.
Lue lisää →
Milloin on pääsiäinen? Näin liikkuvan juhlan päivä lasketaan
Pääsiäinen liikkuu vuosittain kuun mukaan. Avaamme säännön, kirkollisen täydenkuun ja 21.3. tasauksen sekä sen, miksi Suomen ortodoksit juhlivat samaan aikaan.
Lue lisää →
Kalevalan päivä 28.2.: Lönnrotin esipuheen päivämäärä
Kalevalan päivää eli suomalaisen kulttuurin päivää vietetään 28.2., koska Elias Lönnrot päiväsi Vanhan Kalevalan esipuheen tuona päivänä 1835.
Lue lisää →
Liputus Suomessa: näin nostat ja lasket lipun oikein
Liputus Suomessa: liputusajat kellonaikoineen, lipun oikea nosto ja lasku, suruliputus puolitankoon sekä kansallislipun ja valtiolipun ero. Käytännön ohjeet.
Lue lisää →
Mämmi: pääsiäispöydän paastoruoan historia ja alkuperä
Mämmi on keskiaikaista pääsiäisen paastoruokaa: ruismaltaasta imellytetty tumma puuro. Lue mämmin historia, sanan alkuperä ja milloin sitä syödään.
Lue lisää →
Koulujen syysloma: milloin se on ja miksi viikko vaihtelee
Koulujen syysloma on viikolla 42 tai 43 paikkakunnasta riippuen. Katso syysloman ajankohdat 2026–2030, kuka päättää viikon ja miksi se vaihtelee.
Lue lisää →
Unikeonpäivä: Efesoksen nukkujat ja Naantalin unikeko
Unikeonpäivä 27.7. juontuu Efesoksen seitsemästä nukkujasta. Lue legendan tausta, unikeko-sanan alkuperä, kansanuskomukset ja Naantalin mereenheitto.
Lue lisää →
Kuun vaiheet: kahdeksan vaihetta ja miten luet ne taivaalta
Mitä kuun vaiheet ovat ja missä järjestyksessä ne kulkevat? Lue kahdeksan vaiheen kierto, kasvavan ja vähenevän Kuun tunnistus sekä loppuvuoden 2026 vaiheet.
Lue lisää →
Uusivuosi: joulun oktaavista raketteihin ja onnenkaloihin
Uusivuosi 1.1. on joulun oktaavi ja Jeesuksen nimenantopäivä. Lue ilotulituksen kellonajat, miksi tinanvalanta vaihtui ja milloin uudenvuodenpäivä on.
Lue lisää →
Täysikuu: mikä se on, milloin se on ja totuus superkuusta
Täysikuu on tarkka hetki, ei koko yö. Lue mikä täysikuu on, loppuvuoden 2026 täysikuut kellonaikoineen sekä mistä superkuu ja sininen kuu johtuvat.
Lue lisää →
Tapaninpäivä: marttyyri Stefanus ja hevosten suojelija
Tapaninpäivä 26.12. on nimetty marttyyri Stefanuksen mukaan, mutta kansanperinne teki Tapanista hevosten suojelijan. Lue tapaninajelu ja päivän asema.
Lue lisää →
Karkausvuosi: säännöt, karkauspäivä ja vuosisatojen poikkeukset
Karkausvuosi ei ole pelkästään joka neljäs vuosi. Lue 4/100/400-sääntö, miksi vuosi 2100 ei ole karkausvuosi, karkauspäivän historia ja sanan alkuperä.
Lue lisää →
Joulu: sanan alkuperä, ajankohta ja joulurauhan perinne
Joulu on alkujaan pakanallinen keskitalven juhla, jonka nimi on skandinaavinen laina. Lue joulun päivät, ajankohta 2026–2031 ja joulurauhan historia.
Lue lisää →
Liputuspäivät Suomessa: viralliset ja vakiintuneet päivät
Suomen liputuspäivät jakautuvat virallisiin ja vakiintuneisiin. Katso vuoden 2026 liputuspäivät, liputusajat, juhannuksen poikkeus ja suruliputuksen säännöt.
Lue lisää →
Naistenpäivä 8.3.: historia ja miksi se ei ole liputuspäivä
Naistenpäivää vietetään 8. maaliskuuta. Lue päivän työväenliikkeen historia, miksi päivämäärä on juuri 8.3. ja miksi naistenpäivä ei ole Suomessa liputuspäivä.
Lue lisää →
Viikkonumero ja ISO 8601: viikko 1, viikko 53, maanantai
Viikkonumero alkaa maanantaista, ja viikko 1 sisältää vuoden ensimmäisen torstain. Näin ISO 8601 toimii, miksi 2026 on viikko 53 ja mistä numerointi tuli.
Lue lisää →
Helatorstai: milloin se on, mistä nimi tulee ja miksi se on vapaa
Helatorstai osuu 40. päivään pääsiäisestä. Selitämme nimen alkuperän, päivän laskutavan, vuosien 1973–1991 lauantaisiirron ja tulevat päivämäärät.
Lue lisää →
Helluntai: milloin se on ja miksi sen perinteet ovat haalistuneet
Helluntai osuu 49 päivää pääsiäisen jälkeen. Selitämme nimen alkuperän, vuoden 1973 toisen helluntaipäivän poistumisen ja Ritvalan helkajuhlan elävän perinteen.
Lue lisää →
Laskiainen: milloin se on, mitä sana tarkoittaa ja mistä pulla tulee
Laskiaissunnuntai ja -tiistai aloittavat paastonajan. Selvitämme nimen etymologian, päivien laskemisen pääsiäisestä sekä laskiaispullan ja mäenlaskun perinteet.
Lue lisää →
Loppiainen 6.1.: historia, vapaapäivä ja vuosien 1973–1991 lauantaisiirto
Loppiainen on Suomessa kiinteästi 6. tammikuuta. Selitämme nimen alkuperän, kolmen kuninkaan tarinan ja 19 vuoden lauantaisiirron, joka päättyi 1992.
Lue lisää →
Palmusunnuntai: milloin se on ja miksi virpominen on uudempi kuin luulet
Palmusunnuntai aloittaa pääsiäisviikon. Selitämme päivän merkityksen, virpomisen 1900-luvun juuret Karjalassa ja sen yhdistymisen läntiseen trulliperinteeseen.
Lue lisää →
Pyhäinpäivä: miksi se liikkuu, vuoden 1955 reformi ja kekrin perintö
Pyhäinpäivä on Suomen ainoa liikkuva pyhäpäivä, joka osuu 31.10.–6.11. väliselle lauantaille. Selitämme vuoden 1955 lakimuutoksen ja kekri-tradition perinnön.
Lue lisää →
Suomen koululomien historia: hiihtolomasta syyslomaan
Miten suomalaiset koululomat, syys-, joulu-, hiihto- ja kesäloma, ovat muotoutuneet 1800-luvulta nykyiseen 190 työpäivän lukuvuoteen.
Lue lisää →
Milloin virvotaan? Pääsiäisperinteet eri puolilla Suomea
Virvotaanko palmusunnuntaina vai pääsiäislauantaina? Suomessa kulkee rinnakkain kaksi pääsiäisperinnettä: ortodoksinen idästä ja luterilainen lännestä.
Lue lisää →
Itsenäisyyspäivä: Suomen itsenäistymisen historia ja viettoperinteet
Itsenäisyyspäivä on 6. joulukuuta. Tästä artikkelista löydät Suomen itsenäistymisen vaiheet, Linnan juhlien historian ja viettoperinteet kynttilöistä liputukseen.
Lue lisää →
Juhannus Suomessa: päivämäärä, perinteet ja kokon historia
Juhannus on Suomen valoisin juhla. Tästä artikkelista löydät juhannuksen päivämäärät, kokkojen historian, taikatemput ja vapaapäivien aukioloajat.
Lue lisää →
Pääsiäinen Suomessa: päivämäärät, perinteet ja vapaapäivät
Milloin pääsiäinen on, miten päivä lasketaan ja mitä tapoja Suomessa noudatetaan, mämmistä virpomiseen ja Linnan pöytään asti.
Lue lisää →
Tervetuloa Suomalaiseen Kalenteriin
Nimipäivät, juhlat, liputuspäivät ja kuun vaiheet, kaikki samassa paikassa, jokaisena vuoden päivänä.
Lue lisää →
Vappu Suomessa: historia, perinteet ja vapun viettäminen
Vappu on yhtä aikaa työn juhla, ylioppilaiden lakkiaiset ja kevään tervehtyminen. Tästä artikkelista löydät vapun historian, perinteet ja vapaapäivien aukioloajat.
Lue lisää →
Ystävänpäivä Suomessa: historia, perinteet ja korttitavat
Ystävänpäivä on Suomessa 14. helmikuuta, ystävien, ei vain rakastettujen, juhla. Tästä artikkelista löydät päivän historian, perinteet ja korttiperinteen taustan.
Lue lisää →