Mikael Agricolan päivä 9.4.: suomen kielen päivän tarina

Miksi Mikael Agricolan päivää vietetään juuri 9. huhtikuuta? Päivämäärä ei viittaa Agricolan syntymään, vaan hänen kuolemaansa: suomen kirjakielen isä kuoli 9.4.1557 paluumatkalla Moskovan rauhanneuvotteluista. Tästä tuli Mikael Agricolan päivä ja suomen kielen päivä, vakiintunut liputuspäivä, joka kunnioittaa Agricolaa harvinaisella tavalla, hänen kuolinpäivänään.

Mikä Mikael Agricolan päivä on?

Mikael Agricolan päivä on suomen kielelle omistettu merkkipäivä. Sitä vietetään vuosittain 9. huhtikuuta, ja päivän koko nimi on Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä. Sisäministeriö luettelee sen vakiintuneiden liputuspäivien joukossa. Kyseessä ei ole vapaapäivä vaan tavallinen arkipäivä, jolloin Suomen lippu nostetaan salkoon kouluihin, kirjastoihin ja moniin julkisiin rakennuksiin.

Päivä on sidottu kiinteään päivämäärään, joten se ei liiku vuodesta toiseen pääsiäisen tapaan. Ainoastaan viikonpäivä vaihtuu. Vakiintunut liputuspäivä eroaa asetuksella säädetyistä virallisista liputuspäivistä siinä, että sen asema perustuu tapaan ja almanakkaan eikä erilliseen asetukseen. Liputuspäivien jakoa virallisiin ja vakiintuneisiin käsittelen tarkemmin liputuspäivien artikkelissa.

Miksi päivää vietetään 9. huhtikuuta?

Lähes kaikkia merkkihenkilöitä muistetaan heidän syntymäpäivänään. Aleksis Kiven päivä osuu 10. lokakuuta, kirjailijan syntymäpäivään, ja J. L. Runebergin päivä helmikuun viidenteen samasta syystä. Agricola on poikkeus. Hänen tarkkaa syntymäaikaansa ei tiedetä, joten merkkipäiväksi valikoitui kuolinpäivä, 9. huhtikuuta 1557.

Päivämäärään liittyy myös sattuma, joka sitoo kaksi suomalaisen kulttuurin nimeä yhteen. Sama 9. huhtikuuta on Kalevalan koonneen Elias Lönnrotin syntymäpäivä: Lönnrot syntyi 9.4.1802. Kirjakielen luoja ja kansalliseepoksen kokoaja jakavat siis saman kalenteripäivän, vaikka heidän työnsä erottaa yli kaksi ja puoli vuosisataa. Lönnrotin omasta merkkipäivästä kerron Kalevalan päivän artikkelissa.

Kuolinpäivän valinta ei vähennä juhlan painoarvoa. Se kertoo, kuinka ohuesti dokumentoitu Agricolan varhaiselämä on. Kun aikalaislähteet eivät paljasta syntymävuotta sen tarkemmin kuin "noin 1510", tarkasti tiedetty kuolinpäivä tarjosi luotettavan ankkurin liputukselle. Samalla päivämäärä muistuttaa, että Agricola ehti saattaa suomen kirjakielen alkuun ennen kuolemaansa, ja juuri tuo elämäntyö on liputuksen kohde.

Kuka Mikael Agricola oli?

Mikael Agricola syntyi noin 1510 Pernajan Torsbyssä varakkaaseen talonpoikaisperheeseen itäisellä Uudellamaalla. Opintiensä hän kulki Viipurin latinakoulun kautta Wittenbergin yliopistoon, jonne hänet lähetettiin 1536 ja jossa Martti Luther ja Philipp Melanchthon vaikuttivat. Maisteriksi hän valmistui 1539 ja palasi Turkuun katedraalikoulun rehtoriksi. Turun piispaksi hänet vihittiin 1554. Virassaan hän johti Suomen kirkkoa uskonpuhdistuksen vuosina ja toimi sekä kirkonmiehenä että kielenuudistajana aikana, jolloin suomeksi ei ollut painettu juuri mitään.

Agricolan viimeinen matka vei hänet kauas kotiseudultaan. Kuningas Kustaa Vaasa lähetti 1557 lähetystön Moskovaan neuvottelemaan rauhasta, ja Agricola osallistui siihen Suomen edustajana. Paluumatkalla, 9. huhtikuuta 1557, Agricola kuoli Uusikirkon seudulla Karjalankannaksella. Hän ei siis kuollut Turussa eikä kotonaan, vaan tien päällä valtiollisen tehtävän jälkeen.

Agricolan teokset ja kirjakielen synty

Agricolaa kutsutaan suomen kirjakielen isäksi, koska hän loi kielelle kirjoitetun muodon lähes tyhjästä. Käytössä ei ollut sanakirjoja, kielioppeja eikä aiempaa oikeinkirjoitusstandardia. Hän joutui ratkaisemaan itse, miten suomen äänteet merkitään kirjaimin, ja nämä ratkaisut ovat yhä nykysuomen oikeinkirjoituksen pohjana.

Agricolan tuotanto rakentui muutaman keskeisen teoksen varaan:

Näistä Se Wsi Testamenti vuodelta 1548 oli laajin ja vaikutusvaltaisin. Uuden testamentin kääntäminen pakotti Agricolan kehittämään suomenkielisen sanaston abstrakteille käsitteille ja vakiinnuttamaan kirjoitusasuja, joita ei ollut aiemmin pantu paperille. Abckiria taas opetti lukutaidon alkeet: sen kautta suomalainen lapsi näki ensimmäistä kertaa äidinkielensä painettuna. Agricolan koko tuotanto käsittää yhdeksän kirjaa ja noin 2 400 sivua, ja niissä esiintyy arviolta 6 000 suomen sanaa. Hänen luomastaan sanastosta noin 60 prosenttia on yhä käytössä, mikä kertoo, kuinka kestäviä hänen ratkaisunsa olivat.

Kuinka päivästä tuli liputuspäivä

Agricolan muistaminen omana kalenteripäivänään on suhteellisen tuore tapa. Mikael Agricolan päivä tuli almanakkaan vuonna 1960, ja vuonna 1978 päivä sai rinnalleen lisämääreen suomen kielen päivä. Liputuspäiväksi se merkittiin vasta vuodesta 1980 lähtien.

Liputus kytkeytyy näin suoraan kielen juhlistamiseen. Lisämääre suomen kielen päivä laajentaa juhlan koskemaan Agricolan ohella koko suomen kieltä ja sen kehitystä, eikä vain yhtä 1500-luvun piispaa. Päivä kuuluu vakiintuneisiin liputuspäiviin, joten sitä ei ole säädetty asetuksella samalla tavalla kuin esimerkiksi itsenäisyyspäivää. Tapa nostaa lippu 9. huhtikuuta on silti yhtä yleinen kuin monina virallisina liputuspäivinä. Kaikki Suomen liputuspäivät löytyvät koottuna liputuspäivien sivulta.

Miten Mikael Agricolan päivää vietetään?

Näkyvin tapa on liputus. Aamulla Suomen lippu nostetaan salkoon kodeissa, kouluissa ja julkisissa rakennuksissa, ja päivä kytkeytyy laajemmin suomen kielen juhlistamiseen. Kouluissa Mikael Agricolan päivä on usein teemapäivä, jolloin käsitellään Agricolan elämää, kirjakielen syntyä ja lukutaidon historiaa. Kirjastot ja oppilaitokset järjestävät lukutilaisuuksia ja näyttelyitä suomen kielen vaiheista.

Lisämääre suomen kielen päivä ohjaa juhlan painopistettä. Sen myötä huomio kohdistuu Agricolan henkilön lisäksi elävään suomen kieleen: sen huoltoon, sanaston kehitykseen ja siihen, miten kieli muuttuu sukupolvien välillä. Monet kielenhuollon toimijat ja tiedotusvälineet käyttävät päivää muistuttaakseen suomen kielen asemasta. Päivä yhdistää siten 1500-luvun käännöstyön ja nykyhetken kielikeskustelun saman liputuksen alle.

Milloin Mikael Agricolan päivä on?

Mikael Agricolan päivä osuu vuodesta toiseen 9. huhtikuuta. Päivämäärä pysyy samana, mutta viikonpäivä vaihtuu, sillä vuosi ei jakaudu tasan viikoiksi. Alla päivän viikonpäivä seitsemänä seuraavana vuonna:

Koska kyseessä ei ole vapaapäivä, viikonpäivällä ei ole vaikutusta palkansaajan vapaisiin. Liputuksen kannalta sillä on silti merkitystä, sillä arkipäivänä lippu nousee useampaan julkiseen rakennukseen kuin viikonloppuna. Vuosina 2028 ja 2033 päivä osuu viikonloppuun.

Usein kysytyt kysymykset

Miksi Mikael Agricolan päivää vietetään 9. huhtikuuta? Koska se on Agricolan kuolinpäivä. Hän kuoli 9.4.1557 paluumatkalla Moskovan rauhanneuvotteluista. Päivää vietetään kuolinpäivänä siksi, ettei Agricolan tarkkaa syntymäaikaa tiedetä.

Onko Mikael Agricolan päivä vapaapäivä? Ei ole. Päivä on tavallinen arkipäivä ja vakiintunut liputuspäivä. Suomen lippu nostetaan salkoon, mutta palkansaajalle päivä ei tuo vapaata.

Mikä on suomen kielen päivä? Se on Mikael Agricolan päivän lisänimi, joka otettiin käyttöön 1978. Lisämääre laajentaa juhlan koskemaan Agricolan ohella koko suomen kieltä ja sen kehitystä.

Mitä Mikael Agricola kirjoitti? Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat Abckiria (1543), Rucouskiria (1544) ja Uuden testamentin suomennos Se Wsi Testamenti (1548). Niiden myötä syntyi suomen kirjakieli.

Miksi Agricolaa kutsutaan suomen kirjakielen isäksi? Koska hän loi suomelle kirjoitetun muodon ilman aiempia sanakirjoja tai kielioppeja. Hänen tekemänsä oikeinkirjoitusratkaisut ovat yhä nykysuomen pohjana.

Keskeiset havainnot

• Mikael Agricolan päivää eli suomen kielen päivää vietetään 9. huhtikuuta, Agricolan kuolinpäivänä.
• Päivä perustuu kuolinpäivään eikä syntymäpäivään, koska Agricolan tarkkaa syntymäaikaa ei tiedetä.
• Agricola loi suomen kirjakielen teoksillaan Abckiria (1543), Rucouskiria (1544) ja Se Wsi Testamenti (1548).
• Päivä tuli almanakkaan 1960, sai lisämääreen suomen kielen päivä 1978 ja liputuspäiväksi se merkittiin 1980.
• Kyseessä on vakiintunut liputuspäivä, ei vapaapäivä, ja sama 9. huhtikuuta on myös Elias Lönnrotin syntymäpäivä.

Haluatko nähdä Mikael Agricolan päivän ja muut liputuspäivät omassa kalenterissasi? Suomalainen Kalenteri kokoaa juhlapäivät, liputuspäivät ja nimipäivät yhteen näkymään.