Liputuspäivät Suomessa: viralliset ja vakiintuneet päivät

Suomen liputuspäivät jakautuvat kahteen ryhmään: virallisiin ja vakiintuneisiin. Virallisia liputuspäiviä on seitsemän vuosittain toistuvaa, ja niistä on säädetty asetuksessa. Vakiintuneita on noin viisitoista, ja ne perustuvat vakiintuneeseen tapaan eikä lakiin. Tästä oppaasta löydät koko vuoden liputuspäivät, kellonajat, joina lippu nostetaan ja lasketaan, sekä suruliputuksen säännöt.

Viralliset ja vakiintuneet liputuspäivät: mikä on ero?

Ero on oikeudellinen. Virallisista liputuspäivistä säädetään asetuksessa liputuksesta Suomen lipulla (383/1978). Näinä päivinä valtion virastojen on liputettava, ja liputus on velvoittavaa julkisissa rakennuksissa. Yksityishenkilöt voivat liputtaa, mutta heitä ei velvoiteta.

Vakiintuneet liputuspäivät eivät perustu asetukseen. Ne ovat päiviä, joina Suomessa on tapana nostaa lippu salkoon ilman lakiin kirjattua velvoitetta. Sisäministeriö suosittelee liputusta, ja Helsingin yliopiston almanakkatoimisto julkaisee päivät vuosittain valtiokalenterissa. Arjessa harva erottelee näitä kahta ryhmää, mutta julkishallinnon liputusvelvoite koskee vain virallisia päiviä.

Liputusvelvoite virallisina liputuspäivinä koskee siis valtion virastoja ja laitoksia. Taloyhtiöille liputtaminen on Kiinteistöliiton mukaan vapaaehtoista, ja taloyhtiön hallitus päättää, minä päivinä lippu nostetaan ja kuka liputuksesta huolehtii. Usein käytännön työn hoitaa huoltoyhtiö, jos sellainen on.

Yksityishenkilöllä on Suomessa oikeus nostaa lippu salkoon haluamanaan päivänä. Liputuspäivien luettelo kertoo, milloin liputus on yhteisesti sovittua, mutta se ei rajoita kenenkään oikeutta liputtaa muulloinkin esimerkiksi merkkipäivän tai perhejuhlan kunniaksi.

Suomen liputuspäivät: koko vuoden taulukko

Alla on vuoden 2026 liputuspäivät aikajärjestyksessä. Viralliset on merkitty erikseen. Liikkuvat päivät (äitienpäivä, juhannus, isänpäivä, kaatuneitten muistopäivä ja Suomen luonnon päivä) lasketaan viikonpäivän mukaan, joten niiden päivämäärä vaihtuu vuosittain.

Näiden lisäksi virallisia liputuspäiviä ovat vaalipäivät sekä tasavallan presidentin virkaan astumisen päivä. Liputusvelvoite koskee niinä päivinä julkisia rakennuksia samalla tavalla kuin seitsemää vuosittaista virallista päivää. Lähde päivämäärille ja luokittelulle on sisäministeriön liputuspäivien luettelo. Liikkuvien päivien ajankohdat voi tarkistaa Suomen liputuspäivät -koonnista.

Milloin lippu nostetaan ja lasketaan?

Liputusajat on määritelty asetuksessa, eikä niistä päätä liputtaja itse. Pääsääntö on yksinkertainen: liputus alkaa kello 8 ja päättyy auringonlaskuun, kuitenkin viimeistään kello 21. Kesällä, kun aurinko laskee myöhään, lippu lasketaan siis viimeistään yhdeksältä illalla, vaikka olisi vielä valoisaa.

Pääsäännöstä on kaksi poikkeusta. Juhannuksena lippu nostetaan jo juhannusaattona kello 18, ja se saa olla salossa läpi yön juhannuspäivän kello 21 saakka. Tämä on vuoden ainoa kerta, jolloin liputetaan yön yli. Toinen poikkeus koskee itsenäisyyspäivää ja niitä vaalipäiviä, joina äänestys päättyy vasta auringonlaskun jälkeen: silloin lippu lasketaan kello 20.

Lippu nostetaan reippaasti salon huippuun ja lasketaan hitaasti. Muulloin kuin juhannuksena lippua ei jätetä yöksi salkoon, vaan se lasketaan viimeistään illalla pääsäännön mukaisesti. Lipun tulee olla ehjä ja puhdas, eikä repaleista tai haalistunutta lippua käytetä. Itse siniristilipusta säädetään laissa Suomen lipusta (380/1978).

Suruliputus: näin lippu lasketaan puolitankoon

Suruliputus on tapa osoittaa surua tai kunnioitusta vainajalle. Lippu vedetään ensin salon huippuun ja lasketaan sieltä puolisalkoon niin, että lipun alareuna asettuu salon puoliväliin. Pelkkä lipun jättäminen puoliväliin ilman ensimmäistä nostoa ei ole oikea tapa.

Suruliputus aloitetaan heti, kun kuolemasta on saatu tieto. Jos se ei ole enää saman päivän aikana mahdollista, liputetaan seuraavana päivänä. Hautajaispäivänä menettely poikkeaa: liputuksen alkaessa lippu vedetään täyssalon kautta puolisalkoon, ja kun hautaan siunaaminen on päättynyt, lippu nostetaan loppupäiväksi täyssalkoon vainajan kunniaksi. Näin suruliputus muuttuu hautauksen jälkeen tavalliseksi liputukseksi saman päivän aikana.

Suruliputus on useimmiten yksityistä. Merkittävän henkilön kuoltua tai suuren onnettomuuden jälkeen sisäministeriö voi suosittaa suruliputusta koko maahan. Ohjeet ovat sisäministeriön suruliputussivulla.

Miten uusi liputuspäivä syntyy?

Liputuspäiviä koskevat esitykset käsittelee sisäministeriö. Kuka tahansa voi tehdä aloitteen: vapaamuotoisen ja perustellun liputuspäiväesityksen voi toimittaa ministeriön kirjaamoon. Esityksessä kerrotaan, mitä päivää ja mitä asiaa liputus koskisi ja miksi.

Uusi päivä ei nouse suoraan viralliseksi. Tyypillinen polku kulkee suosituksen kautta: ministeriö voi ensin suosittaa vuosittaista liputusta jonkin asian kunniaksi, ja kun käytäntö on vakiintunut usean vuoden ajan, päivä viedään Helsingin yliopiston almanakkatoimistolle merkittäväksi kalenteriin vakiintuneeksi liputuspäiväksi. Suomen luonnon päivä ja Miina Sillanpään päivä ovat tästä tuore esimerkki. Sisäministeriö antoi Suomen luonnon päivälle liputussuosituksen ensimmäisen kerran 2017 ja Miina Sillanpään päivälle jo 2016, ja molemmat merkittiin almanakkaan vakiintuneiksi liputuspäiviksi vuonna 2023.

Tämä porrastus selittää, miksi vakiintuneita liputuspäiviä on selvästi enemmän kuin virallisia. Virallisen päivän lisääminen edellyttää asetuksen muuttamista, kun taas vakiintunut asema syntyy ajan myötä suosituksen ja almanakkamerkinnän kautta.

Usein kysytyt kysymykset

Montako virallista liputuspäivää Suomessa on? Vuosittain toistuvia virallisia liputuspäiviä on seitsemän. Niiden lisäksi virallisia liputuspäiviä ovat vaalipäivät ja tasavallan presidentin virkaan astumisen päivä.

Mitä eroa on virallisella ja vakiintuneella liputuspäivällä? Virallisista liputuspäivistä säädetään asetuksessa, ja niinä päivinä julkisten rakennusten on liputettava. Vakiintuneet liputuspäivät perustuvat tapaan ja sisäministeriön suositukseen, eivät lakiin.

Mihin aikaan lippu nostetaan ja lasketaan? Liputus alkaa kello 8 ja päättyy auringonlaskuun, viimeistään kello 21. Juhannusaattona lippu nostetaan kello 18 ja lasketaan juhannuspäivänä kello 21. Itsenäisyyspäivänä lippu lasketaan kello 20.

Saako lippua nostaa muina kuin liputuspäivinä? Saa. Yksityishenkilöllä on oikeus liputtaa haluamanaan päivänä, esimerkiksi perhejuhlan kunniaksi. Liputuspäivien luettelo kertoo vain yhteisesti sovitut päivät.

Miten suruliputus tehdään? Lippu vedetään ensin salon huippuun ja lasketaan sitten puolisalkoon niin, että lipun alareuna on salon puolivälissä.

Voiko uutta liputuspäivää ehdottaa? Voi. Vapaamuotoisen ja perustellun esityksen voi lähettää sisäministeriön kirjaamoon. Vakiintuneeksi liputuspäiväksi merkitseminen edellyttää yleensä usean vuoden vakiintunutta liputuskäytäntöä.

Keskeiset havainnot

• Suomen liputuspäivät jakautuvat virallisiin (asetuksessa säädetyt, seitsemän vuosittaista päivää sekä vaalipäivät ja presidentin virkaanastujaispäivä) ja vakiintuneisiin (tapaan perustuvat, noin viisitoista päivää).
• Liputus alkaa kello 8 ja päättyy auringonlaskuun, viimeistään kello 21; juhannuksena liputetaan yön yli ja itsenäisyyspäivänä lippu lasketaan kello 20.
• Liikkuvat liputuspäivät kuten äitienpäivä, isänpäivä ja juhannus lasketaan viikonpäivän mukaan, joten päivämäärät vaihtuvat vuosittain.
• Suruliputuksessa lippu nostetaan ensin täyssalkoon ja lasketaan puolisalkoon; hautajaispäivänä se nostetaan siunauksen jälkeen takaisin täyssalkoon.
• Uuden liputuspäivän voi ehdottaa sisäministeriölle, ja vakiintunut asema syntyy yleensä usean vuoden suosituksen ja almanakkamerkinnän kautta.

Tarkista vuoden kaikki liputuspäivät ja muut merkkipäivät helposti Suomalaisesta Kalenterista.