Halloween Suomessa: milloin, mistä juhla tuli ja onko se vapaapäivä

Halloween on 31. lokakuuta joka vuosi, päivämäärä ei liiku. Se ei silti ole vapaapäivä, liputuspäivä eikä kirkollinen juhla, vaan tavallinen arkipäivä, jonka ympärille on kasvanut naamiaisten, kurpitsalyhtyjen ja karkkien juhla. Vuonna 2026 halloween osuu lauantaille, samalle päivälle kuin pyhäinpäivä. Kyse on kalenterin sattumasta, ei yhteisestä perinteestä.

Mistä halloween on peräisin, milloin se rantautui Suomeen ja miten se eroaa pyhäinpäivästä ja vanhasta suomalaisesta kekristä. Tästä on kyse.

Mikä halloween on?

Halloween on kelttiläisestä samhain-juhlasta kehittynyt syksyn juhla, joka merkitsi talven alkua ja hetkeä, jolloin vainajien henkien uskottiin liikkuvan elävien keskuudessa. Nimi ei ole kelttiläinen vaan englantilainen: fi.wikipedian mukaan se tulee sanoista All Hallows' Eve, joka tarkoittaa pyhäinpäivän aattoa. Juhlan ajankohta lukittui siis kristillisen kalenterin mukaan, pyhäinpäivää (1.11.) edeltävään iltaan.

Nykymuotonsa halloween sai Yhdysvalloissa, jonne irlantilaiset ja skotlantilaiset siirtolaiset veivät perinteen 1800-luvulla. Amerikassa siitä tuli lasten ja perheiden juhla, jonka tunnukset ovat kurpitsalyhty, naamiaisasu ja ovelta ovelle kiertäminen. Se on tänään yksi maan näkyvimmistä vuotuisjuhlista.

Kurpitsalyhdyn taustalla on irlantilainen tarina Jackista, joka kävi kauppaa paholaisen kanssa. Wikipedia kertoo, että paholainen heitti Jackille helvetistä hiilen, jonka mies säilöi lyhdyksi ottamansa nauriin sisään. Amerikassa naurin korvasi paremmin veistettävä kurpitsa, ja siitä tuli juhlan tunnetuin symboli.

Milloin halloween on?

Halloween on aina 31. lokakuuta, vuodesta toiseen samalla päivämäärällä. Se on tässä suhteessa päinvastainen kuin pyhäinpäivä, joka on Suomen ainoa liikkuva vapaapäivä ja osuu 31.10. ja 6.11. väliselle lauantaille. Kaksi juhlaa osuvat samalle päivälle vain silloin, kun 31.10. sattuu lauantaiksi. Seuraavan kerran niin käy vuonna 2026.

Taulukko näyttää eron kahden päivän välillä: halloween pysyy paikallaan, pyhäinpäivä vaihtaa viikonpäivää ja päivämäärää. Koska halloween ei ole vapaapäivä, sen viikonpäivällä on merkitystä lähinnä sille, sopiiko juhliminen työ- vai vapaapäivälle. Tarkista oma vuotesi Suomalaisesta Kalenterista.

Halloween Suomessa: 1950-luvulta nykypäivään

Ensimmäinen tunnettu halloween-juhla Suomessa järjestettiin jo varhain. Wikipedian mukaan Helsingin sotainvalidien naisjaosto piti Halloween Partyn Kalastajatorpalla vuonna 1950. Yksittäisestä tilaisuudesta ei kuitenkaan seurannut laajaa perinnettä, ja juhla jäi vuosikymmeniksi marginaaliin.

Läpimurto tuli 1990-luvulla. Yle Elävän arkiston mukaan halloween rantautui amerikkalaisten elokuvien ja tv-sarjojen myötä suomalaisiin päiväkoteihin ja kouluihin tuon vuosikymmenen aikana. 2000-luvulla siitä tuli vakiintunut osa syksyä, joka näkyy koristeluissa, kaupan sesonkihyllyillä ja työpaikkojen juhlissa.

Amerikkalaisen kulttuurin nopealle leviämiselle oli maaperää. Yle Elävän arkiston haastattelema Yhdysvaltain suurlähettiläs muotoili asian niin, ettei hän ollut kuullut kenenkään arvostelevan amerikkalaista kulttuuria. Elokuvat, tv-sarjat ja kaupan sesonkituotteet toivat halloweenin sen mukana.

Yksi amerikkalaisen mallin piirre ei silti juurtunut. Sama Yle-artikkeli toteaa, että karkki tai kepponen -tapa kiertää ovelta ovelle ei yleistynyt Suomessa, vaikka virpomisperinne olisi tehnyt ovelta ovelle kulkemisen tutuksi. Suomessa halloween on ennen muuta lasten ja nuorten juhla, jonka painopiste on naamiaisissa ja koristelussa pikemmin kuin ovikellojen soittamisessa.

Halloween, pyhäinpäivä ja kekri

Loka-marraskuun vaihteeseen osuu kolme päällekkäistä muistopäivää, jotka menevät helposti sekaisin. Ne ovat alkuperältään ja sävyltään eri juhlia.

Pyhäinpäivä on kirkkovuoden hiljainen vainajien muistopäivä, joka Suomessa on lauantai 31.10.–6.11. välillä. Sen keskeisin tapa on kynttilän vienti läheisen haudalle. Miksi päivä liikkuu ja miten se syntyi, sen kerromme erikseen pyhäinpäivän omassa artikkelissa.

Kekri oli esikristillinen suomalainen sadonkorjuun ja vainajien juhla. Yle Oppimisen mukaan kekrissä juhlistettiin sadonkorjuun päättymistä ja muistettiin edesmenneitä, joille katettiin ruokaa pöytään. Kekri sulautui kristilliseen pyhäinpäivään 1800-luvulle tultaessa, ja osa sen tavoista siirtyi pyhäinpäivän viettoon.

Halloween taas tuli Suomeen vasta 1900-luvun lopulla amerikkalaisen populaarikulttuurin mukana. Se jakaa pyhäinpäivän kanssa saman ajankohdan ja kaukaisen kytköksen samhainiin, mutta sen sävy on juhliva eikä sureva. Pyhäinpäivä on muistamisen päivä, halloween naamiaisten ilta.

Miten halloweenia vietetään?

Halloweenin näkyvin tunnus on kurpitsalyhty, veistetty kurpitsa, jonka sisään laitetaan kynttilä tai valo. Sen edeltäjä oli irlantilainen nauris, ja lyhty vartioi tarinan mukaan kulkijan tietä.

Naamiaisasut ovat toinen juhlan ydin. Toisin kuin monissa muissa naamiaisissa, halloweenin perinteinen teema on pelottava: aiheina ovat aaveet, noidat, luurangot ja hirviöt. Aikuisten juhlissa teemat ovat vapaampia, mutta lasten juhlissa kauhu on pehmeää ja leikkisää.

Karkit ja herkut kuuluvat juhlaan, samoin kausiluonteinen koristelu: hämähäkinseitit, kurpitsat ja oranssin ja mustan värit. Kaupat tuovat halloween-tuotteet esille lokakuun aikana, ja monet päiväkodit ja koulut järjestävät omat naamiaisensa. Aikuisille halloween näkyy etenkin baarien ja ravintoloiden teemailtoina.

Ajankohta sopii juhlalle hyvin. Loppulokakuu on Suomessa pimeä, ja kellot siirretään talviaikaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina, jolloin illat tuntuvat entistä pimeämmiltä. Monissa kunnissa koulujen syysloma osuu lokakuun puoliväliin, joten halloween-viikko sattuu lomien ja pimenevien iltojen tienoille. Kynttilät ja kurpitsalyhdyt saavat pimeydestä oman tehonsa.

Onko halloween vapaapäivä tai liputuspäivä?

Halloween ei ole Suomessa vapaapäivä. Sitä ei ole merkitty almanakkaan, eikä se kuulu työaikalain tuntemiin kirkollisiin juhlapäiviin tai yleisiin vapaapäiviin. 31. lokakuuta on tavallinen työ- ja koulupäivä, ellei se osu viikonlopulle.

Halloween ei ole myöskään liputuspäivä. Se ei esiinny sisäministeriön liputuspäivälistalla virallisena eikä vakiintuneena liputuspäivänä. Ainoa loka-marraskuun vaihteen vapaapäivä on pyhäinpäivä, joka on yleinen vapaapäivä ja jonka aikana liputetaan. Halloween elää siis kokonaan perinteen ja kaupan varassa, ilman virallista asemaa kalenterissa.

Usein kysytyt kysymykset

Milloin halloween on vuonna 2026? Halloween on aina 31. lokakuuta, joten vuonna 2026 se on lauantaina 31.10. Samana päivänä vietetään myös pyhäinpäivää, koska pyhäinpäivä osuu tuona vuonna juuri 31.10.

Onko halloween sama asia kuin pyhäinpäivä? Ei. Pyhäinpäivä on kirkkovuoden vainajien muistopäivä ja yleinen vapaapäivä, halloween taas amerikkalaisperäinen naamiaisjuhla ilman virallista asemaa. Ne osuvat lähekkäin kalenterissa, mutta niiden juuret ja sävy ovat eri.

Onko halloween vapaapäivä Suomessa? Ei ole. 31. lokakuuta on tavallinen arkipäivä. Loka-marraskuun vaihteen vapaapäivä on pyhäinpäivä, ei halloween.

Mistä nimi halloween tulee? Se tulee englannin sanoista All Hallows' Eve, joka tarkoittaa pyhäinpäivän aattoa. Nimi viittaa siis pyhäinpäivää edeltävään iltaan.

Miksi kurpitsa liittyy halloweeniin? Tapa juontuu irlantilaisesta tarinasta, jossa lyhty veistettiin alun perin nauriista. Yhdysvalloissa helpommin veistettävä kurpitsa korvasi naurin, ja siitä tuli juhlan tunnetuin symboli.

Kiertävätkö suomalaislapset ovelta ovelle karkkia keräämässä? Vähemmän kuin Yhdysvalloissa. Karkki tai kepponen -tapa ei yleistynyt Suomessa laajasti, vaan halloween näkyy täällä ennen muuta naamiaisina, koristeluna ja juhlina.

Keskeiset havainnot

• Halloween on aina 31. lokakuuta ja pysyy paikallaan, kun taas pyhäinpäivä liikkuu 31.10.–6.11. välisenä lauantaina. Vuonna 2026 ne osuvat samalle päivälle.
• Juhla kehittyi kelttiläisestä samhainista, ja sen englanninkielinen nimi All Hallows' Eve tarkoittaa pyhäinpäivän aattoa. Nykymuotonsa se sai Yhdysvalloissa 1800-luvulta alkaen.
• Suomessa halloween järjestettiin ensi kerran 1950, mutta se yleistyi vasta 1990-luvulla amerikkalaisten elokuvien ja tv-sarjojen myötä ja vakiintui 2000-luvulla.
• Halloween, pyhäinpäivä ja kekri ovat kolme eri juhlaa: halloween juhliva ja kaupallinen, pyhäinpäivä hiljainen vainajien muisto, kekri esikristillinen sadonkorjuun juhla.
• Halloween ei ole vapaapäivä eikä liputuspäivä. Se on tavallinen arkipäivä, jonka merkitys on perinteessä eikä kalenterin virallisessa asemassa.

Katso halloweenin ja pyhäinpäivän päivämäärät sekä Suomen liputuspäivät Suomalaisesta Kalenterista.