Pyhäinpäivä

Alkuperä ja nimi

Pyhäinpäivä (latinaksi Festum Omnium Sanctorum) on koko kirkon kaikkien pyhien yhteinen muistopäivä, joka vakiintui katolisessa kirkossa 800-luvulla — Paavi Gregorius IV määräsi pyhäinpäivän vietettäväksi 1.11. vuonna 835. Suomen luterilaisessa perinteessä päivän painopiste on siirtynyt 'pyhien' (kanonisoitujen henkilöiden) muistosta yleisemmäksi vainajien muistopäiväksi — monet käyvät tänä päivänä omaistensa haudoilla.

Historia

Pyhäinpäivä siirrettiin Suomessa kiinteältä 1. marraskuun päivältä lauantaille (joka osuu 31.10.–6.11. välille) vuonna 1955 juhlapäivien siirtolailla — sama uudistus, joka siirsi juhannuspäivän kiinteältä 24.6. päivältä lauantaille. Päivä on kirkollisesta juhlapäivästä annetun lain (1996/167) mukainen yleinen vapaapäivä. Pyhäinpäivän vietto vainajien muistopäivänä laajeni 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa — kynttilänpolttoperinne hautausmailla on vakiintunut vasta 1900-luvun puolivälin jälkeen.

Perinteet ja vietto

Päivän aikana käydään hautausmaalla sytyttämässä kynttilöitä omaisten haudoille. Helsingin Hietaniemen, Tampereen Kalevankankaan ja Turun Skanssin hautausmaat täyttyvät tuhansista kynttilöistä — näkymä, joka näkyy myös ilmasta ja jota Yle on lähettänyt suorana lähetyksenä. Sytyttäminen alkaa yleensä iltapäivällä klo 14 jälkeen. Kirkoissa pidetään pyhäinpäivän jumalanpalvelus, jossa luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet. Halloween — angloamerikkalainen kurpitsajuhla — on viime vuosikymmeninä noussut saman viikonlopun kilpailevaksi nuorten juhlaksi.

Milloin päivä on

Pyhäinpäivää vietetään lauantaina, joka osuu 31. lokakuun ja 6. marraskuun välille. Päivämäärä siirrettiin kiinteältä 1.11. päivältä vuonna 1955 — sama vuosi kuin juhannuspäivä siirrettiin lauantaille.

Liittyvät päivät

• Jouluaatto
• Joulupäivä