Jouluaatto

Alkuperä ja nimi

Jouluaaton vietto pohjautuu kristilliseen joulun viettoon, jossa Kristuksen syntymän juhla alkoi alttariliturgisesti edellisen päivän iltavigilialla. Suomessa aattoperinne sai 1800-luvulla saksalais-vaikutteita: joulukuusi tuli saksalaisten kauppiaiden ja sotilaiden kautta Suomeen 1830-luvulla, ja joulupukki sai nykyisen punaisen pakkasturkkinsa amerikkalaisen Coca-Cola-mainonnan ja taiteilija Haddon Sundblomin (1900–1976, suomalaissyntyinen) maalausten myötä 1930-luvulla.

Historia

Vuoteen 1973 asti jouluaaton aamuna oli kirkollinen aattomessu, mutta kirkollisten juhlapäivien siirtolaissa (1973) aatto irrotettiin omaksi profaaniksi juhlapäiväkseen ja siirrettiin perheen kotijuhlaksi. Juridisesti jouluaatto ei ole virallinen vapaapäivä eikä liputuspäivä, mutta käytännössä työaikalainsäädäntö ja työehtosopimukset takaavat sen vapaaksi useimmilla aloilla. Kaupat sulkevat klo 12, ja moni työpaikka ja koulu päättyy aattona klo 12 mennessä. Joulurauhan julistus Turun Brinkkalan talon parvekkeella klo 12 on luettu yhtäjaksoisesti vuodesta 1935 (poikkeuksena 1939 ja 1944).

Perinteet ja vietto

Aamupäivän hiljainen alku, joulusauna iltapäivällä, jouluateria klo 17 tienoilla — kinkku, lipeäkala, rosolli, sienisalaatti, lanttu-, porkkana- ja maksalaatikot, riisipuuro mantelilla. Klo 17 monet katsovat 'Joulurauhan julistuksen' uusinnan tai Yle TV1:n vuoden viimeiset uutiset. Joulupukki tulee kotiin 17–18 välillä, ja lapset esittävät joululauluja vastineeksi lahjoista. Iltahartaus kirkossa klo 23 päättää aaton perinteisesti, ja Helsingin tuomiokirkon hartautta on lähetetty radiossa vuodesta 1932.

Milloin päivä on

Jouluaattoa vietetään aina 24. joulukuuta. Suomalainen joulun pääjuhla on aatonpäivä, ei joulupäivä kuten useissa muissa kulttuureissa.

Liittyvät päivät

• Joulupäivä
• Tapaninpäivä
• Uudenvuodenpäivä
• Loppiainen
• 4. Adventtisunnuntai