Uudenvuodenpäivä

Alkuperä ja nimi

Uudenvuodenpäivän viettäminen 1. tammikuuta perustuu juliaaniseen kalenteriin, jonka Julius Caesar otti käyttöön 45 eaa. Roomassa. Aiemmin Rooman vuosi alkoi maaliskuussa, mutta Caesar siirsi vuoden alun tammikuuhun, koska konsulit aloittivat uudet virkakautensa silloin. Kristillisessä Euroopassa vuoden alku vaihteli pitkään: monessa maassa kalenterivuosi alkoi joulupäivänä, marianpäivänä (25.3.) tai pääsiäisenä — käytäntö 1. tammikuuta vakiintui yleiseksi vasta gregoriaanisen kalenterin myötä 1582. Suomessa nykyinen käytäntö on ollut voimassa 1700-luvun alusta.

Historia

Uudenvuodenpäivä on ollut yhtäjaksoisesti yleinen vapaapäivä Suomen koko itsenäisyyden ajan, ja sen asema on kirjattu kirkollisesta juhlapäivästä annettuun lakiin (1996/167). Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe lähetetään perinteisesti uudenvuodenpäivänä klo 12 — perinne, joka alkoi presidentti L.K. Relanderin aikana 1930-luvun puolivälissä ja vakiintui Yle-radioon ja sittemmin televisioon. Puhe on yksi vuoden katsotuimpia ja kuunnelluimpia ohjelmia.

Perinteet ja vietto

Uudenvuodenpäivänä monet katsovat tasavallan presidentin uudenvuodenpuheen klo 12. Päivä on rauhallinen jatko uudenvuodenaaton juhlinnalle: monet ovat illan jäljiltä väsyneitä, ja päivä on omistettu lepoon, lähimaiseman ulkoiluun ja jouluruokien tähteiden viimeistelyyn. Nykyaikaiset uudenvuodenlupaukset — yleisimmät liittyvät terveelliseen elämään, painonpudotukseen ja työnjälkeen — kirjoitetaan ja jaetaan perheessä. Hyvää uutta vuotta -tervehdykset lähetetään tekstiviesteinä ja sosiaalisessa mediassa.

Milloin päivä on

Uudenvuodenpäivää vietetään aina 1. tammikuuta — kalenterivuoden ensimmäisenä päivänä.

Liittyvät päivät

• Loppiainen
• Joulupäivä
• Tapaninpäivä
• Jouluaatto