Uusivuosi: joulun oktaavista raketteihin ja onnenkaloihin

Milloin uusivuosi on ja mitä uudenvuodenpäivänä juhlitaan? Uutta vuotta vietetään 1. tammikuuta. Päivä on sekä yhteiskunnallinen että kirkollinen vapaapäivä, ja kirkkovuodessa se on joulun oktaavi eli kahdeksas päivä joulusta sekä Jeesuksen nimenantopäivä. Kansanjuhlana uudenvuosi tunnetaan ilotulituksesta ja tinanvalannasta, joita molempia ohjaa nykyään laki.

Mikä uusivuosi on?

Uudenvuodenpäivä on kalenterivuoden ensimmäinen päivä, mutta sillä on myös kirkollinen sisältö, joka jää usein rakettien varjoon. Evankelis-luterilainen kirkko kuvaa päivän joulun oktaaviksi eli kahdeksanneksi päiväksi joulusta, viikon kuluttua joulusta vietettäväksi jälkijuhlaksi. Kyse on samalla Jeesuksen nimenantopäivästä. Juutalaisen tavan mukaan poikalapsi ympärileikattiin ja nimettiin kahdeksantena päivänä syntymästä, joten kirkko muistaa 1. tammikuuta Jeesuksen ympärileikkausta ja nimenantoa.

Nimellä on tässä erityinen paino. Kirkon mukaan Jeesus-nimi merkitsee heprean kielellä "Herra on apu, Herra pelastaa", ja nimenantopäivä korostaa juuri tätä merkitystä. Saman päivän kaksi puolta elävät rinnakkain: koti juhlii vuoden vaihtumista, kirkko Jeesuksen nimeä. Almanakassa 1. tammikuuta jää ilman yleistä nimipäivää, ja ortodoksisen kalenterin nimipäiväänsä viettävät Pasi ja Vasili. Uudenvuodenpäivä sijoittuu keskelle joulun ja loppiaisen välistä pyhien jaksoa, joten kotona se on usein rauhallisen oleskelun ja vierailujen päivä edellisen yön juhlinnan jälkeen.

Miksi vuosi vaihtuu juuri 1. tammikuuta?

Tammikuu ei ole historian alusta saakka ollut vuoden ensimmäinen kuukausi. Roomalaiset aloittivat vuotensa pitkään maaliskuusta, ja vasta Julius Caesar siirsi vuoden vaihtumisen tammikuun alkuun vuonna 46 eaa. uudistaessaan roomalaisen kalenterin. Siitä juontuu, että vuosi vaihtuu keskellä talvea eikä keväällä kasvukauden alkaessa, vaikka kasvun ja kylvön rytmi olisi luonteva vuoden lähtökohta.

Tammikuun ensimmäisestä päivästä tuli näin vuoden saranakohta, päivä jolloin katsotaan yhtä aikaa taakse ja eteen. Vuoden pituuden ja karkauspäivien tarkemman laskennan ratkaisi vasta myöhempi kalenteriuudistus, jota käsittelen karkausvuoden omassa artikkelissa. Itse vuoden alkamiskohta on kuitenkin peräisin jo Caesarin ajalta.

Ilotulitus uudenvuodenyönä

Raketit ovat uudenvuoden näkyvin tapa, ja niiden käyttöä rajaavat selkeät säännöt. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes kertoo, että ilotulitteita saa ampua uudenvuodenyönä 31.12.–1.1. kello 18 ja 02 välisenä aikana. Muina aikoina käyttö vaatii pelastusviranomaisen luvan.

Tärkein turvavaruste on suojalasit, jotka ovat olleet pakolliset ilotulitteen ampujalle jo vuodesta 2009. Tukes suosittelee suojalaseja myös katsojille, sillä osa silmävammoista sattuu sivustaseuraajille. Ilotulitteiden käyttö on kielletty alaikäisiltä jokaisessa tilanteessa, myös aikuisen seurassa, eikä raketteja saa ampua päihtyneenä. Säännöt ovat lyhyet, ja ne tähtäävät samaan asiaan: vuosi vaihtuu ilman päivystyskäyntiä. Tukesin mukaan ilotulitteet ovat aiheuttaneet keskimäärin 15 silmävammaa joka vuodenvaihteessa, ja osa vammoista on osunut sivustaseuraajiin, joten suojalasit kannattaa antaa myös katsojille.

Uudenvuodentinasta onnenkaloihin

Tinanvalanta on uudenvuoden vanhoja ennustustapoja. Hevosenkengän muotoinen tinapala sulatetaan kauhassa ja kaadetaan kylmään veteen, jossa se jähmettyy muotoon, jota sitten tulkitaan ensi vuoden enteenä. Tavallisesti jähmettynyt kappale nostetaan valoa vasten, ja sen seinään heittämästä varjosta luetaan tulevan vuoden merkkejä. Hahmoista on perinteisesti etsitty viitteitä esimerkiksi matkasta, työstä tai rahasta, ja tulkinta on jätetty valajan oman mielikuvituksen varaan. Vuosikymmenten ajan myydyssä uudenvuodentinassa oli kuitenkin ongelma. Vanha tina sisälsi yli 95 prosenttia lyijyä, joka on myrkyllistä terveydelle ja ympäristölle.

Lyijypitoisen tinan myynti loppui, ja kauppoihin tuli tilalle lyijytön versio, joka sisältää 97 prosenttia tinaa ja 3 prosenttia antimonia. Tukes ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelevat lisäksi valamaan tinan sijaan mehiläisvahaa tai sokeria, jolloin ennustaminen onnistuu ilman raskasmetalleja. Moni perinteinen "tina" kantaa nykyään nimeä onnenkala tai onnenhevosenkenkä, ja sen voi sulattaa entiseen tapaan.

Presidentin uudenvuodenpuhe ja lupaukset

Iltarakettien rinnalle uudenvuoteen kuuluu hiljaisempikin perinne. Tasavallan presidentti pitää uudenvuodenpuheen 1. tammikuuta, ja tapa alkoi vuonna 1935, kun presidentti P. E. Svinhufvud otti puheen käyttöön. Tuo radiopuhe on samalla Yleisradion vanhin säilynyt virallinen ohjelma. Sittemmin puhe on kuulunut vuoden vaihteeseen yhtä luontevasti kuin raketit, ja se on kotien yhteinen hetki ennen kello kahtatoista.

Toinen henkilökohtaisempi tapa on uudenvuodenlupaus. Vanha vuosi suljetaan ja uudelle asetetaan tavoite, useimmiten liikunnan, terveyden tai rahankäytön ympäriltä. Lupaus on tinanvalannan moderni vastine: kummassakin katse käännetään tulevaan vuoteen, toisessa enteen, toisessa oman päätöksen kautta. Moni kirjaa lupauksensa ylös tai jakaa sen läheisilleen, mikä tekee tavoitteesta sitovamman kuin pelkkä ajatus vuoden vaihteessa.

Milloin uusivuosi on?

Uudenvuodenpäivä on sidottu kiinteään päivämäärään 1. tammikuuta, joten se ei liiku vuodesta toiseen. Viikonpäivä sen sijaan vaihtuu, ja sillä on käytännön merkitystä vapaapäivien kannalta. Alla uudenvuodenpäivän viikonpäivä seitsemänä seuraavana vuonna:

Viikonpäivä ratkaisee, kuinka pitkä vapaa uudesta vuodesta tulee. Vuosina 2028 ja 2033 uudenvuodenpäivä osuu viikonloppuun, jolloin palkansaaja menettää yhden arkivapaan, kun taas vuoden 2027 perjantai venyttää loppiaiseen asti jatkuvat pyhät pitkäksi yhtenäiseksi vapaajaksoksi. Vuosi 2029 alkaa maanantaina: karkausvuosi 2028 työntää viikonpäivän kahdella eteenpäin.

Onko uusivuosi vapaapäivä ja liputuspäivä?

Uudenvuodenpäivä on palkallinen vapaapäivä. Kirkko luokittelee sen sekä yhteiskunnalliseksi että kirkolliseksi vapaapäiväksi, joten 1. tammikuuta on vapaata samaan tapaan kuin muut kirkolliset juhlapäivät. Uudenvuodenaatto 31.12. sen sijaan on lain mukaan tavallinen työpäivä, ja monille se on vapaa vain työehtosopimuksen nojalla. Sama logiikka koskee jouluaattoa, jonka asemaa avaan joulun artikkelissa.

Uusivuosi ei ole liputuspäivä. Suomen viralliset ja vakiintuneet liputuspäivät liittyvät valtiollisiin ja kansallisiin merkkipäiviin, eikä uudenvuodenpäivä kuulu kumpaankaan luetteloon. Liputuspäivien koko listan ja liputusajat löydät liputuspäivien sivulta. Kaupat noudattavat uudenvuodenpäivänä juhlapyhien aukioloja, joten moni liike on kiinni tai lyhennetyillä aukioloajoilla.

Usein kysytyt kysymykset

Mihin aikaan ilotulitteita saa ampua uutenavuotena? Ilotulitteita saa ampua uudenvuodenyönä 31.12.–1.1. kello 18–02 välisenä aikana. Muulloin käyttö vaatii pelastusviranomaisen luvan, ja suojalasit ovat ampujalle pakolliset.

Onko uudenvuodentina yhä lyijyä? Ei. Lyijypitoisen tinan myynti loppui, ja tilalle tuli lyijytön versio, jossa on 97 prosenttia tinaa ja 3 prosenttia antimonia. Tinan sijaan voi valaa myös mehiläisvahaa tai sokeria.

Onko uudenvuodenpäivä kirkollinen juhla? On. Uudenvuodenpäivä on joulun oktaavi ja Jeesuksen nimenantopäivä, ja kirkko luokittelee sen sekä yhteiskunnalliseksi että kirkolliseksi vapaapäiväksi.

Onko uudenvuodenaatto vapaapäivä? Uudenvuodenaatto 31.12. on lain mukaan tavallinen työpäivä. Monille se on vapaa työehtosopimuksen perusteella, mutta palkallinen vapaapäivä on uudenvuodenpäivä 1.1.

Miksi vuosi vaihtuu tammikuussa eikä keväällä? Roomalaiset aloittivat vuotensa pitkään maaliskuusta, kunnes Julius Caesar siirsi vuoden vaihtumisen tammikuun alkuun vuonna 46 eaa. Tästä juontuu nykyinen vuodenvaihde keskellä talvea.

Onko 1. tammikuuta liputuspäivä? Ei. Uudenvuodenpäivä ei kuulu Suomen virallisiin eikä vakiintuneisiin liputuspäiviin, vaikka se on palkallinen vapaapäivä.

Mistä presidentin uudenvuodenpuhe on peräisin? Tasavallan presidentti on pitänyt uudenvuodenpuheen vuodesta 1935, jolloin presidentti P. E. Svinhufvud aloitti tavan. Hänen radiopuheensa on samalla Yleisradion vanhin säilynyt virallinen ohjelma.

Onko nimipäivää 1. tammikuuta? Yleisessä almanakassa uudenvuodenpäivä jää ilman nimipäivää. Ortodoksisessa kalenterissa 1. tammikuuta nimipäiväänsä viettävät Pasi ja Vasili.

Keskeiset havainnot

• Uudenvuodenpäivää vietetään 1. tammikuuta, ja se on sekä yhteiskunnallinen että kirkollinen vapaapäivä.
• Kirkkovuodessa päivä on joulun oktaavi ja Jeesuksen nimenantopäivä, ja Jeesus-nimi merkitsee "Herra pelastaa".
• Vuoden alku siirtyi tammikuulle Julius Caesarin kalenteriuudistuksessa vuonna 46 eaa.
• Ilotulitteita saa ampua uudenvuodenyönä klo 18–02, ja suojalasit ovat ampujalle pakolliset vuodesta 2009.
• Lyijypitoinen uudenvuodentina vaihtui lyijyttömään, ja Tukes suosittelee valamaan mehiläisvahaa tai sokeria.

Haluatko nähdä uudenvuodenpäivän ja muut pyhät omassa kalenterissasi? Suomalainen Kalenteri kokoaa juhlapäivät, liputuspäivät ja nimipäivät yhteen näkymään.