Joulu: sanan alkuperä, ajankohta ja joulurauhan perinne

Mitä joulu on, ja milloin sitä vietetään? Joulua vietetään Suomessa 24.–26. joulukuuta, ja pääjuhla osuu jo aattoon 24.12. Sana joulu on vanha skandinaavinen lainasana, joka merkitsi keskitalven pakanallista juhlaa ennen kuin se sai kristillisen sisältönsä. Joulupäivä ja tapaninpäivä ovat kirkollisia juhlapäiviä ja palkallisia vapaapäiviä. Jouluaatto sen sijaan ei ole lakiin perustuva vapaapäivä.

Mikä joulu on ja mistä sana tulee?

Joulu on kristillinen Jeesuksen syntymän juhla, mutta sen nimi on vanhempi kuin kristinusko Suomessa. Kotimaisten kielten keskuksen mukaan sana lainattiin vanhoista skandinaavisista kielistä, ja se palautuu yhteiseen germaaniseen kantamuotoon. Ennen kristillistä merkitystään sana tarkoitti keskitalven pakanallista juhlaa.

Samasta germaanisesta lähteestä on peräisin myös sana juhla. Se lainattiin suomeen joulua varhemmin, ja Kielikellon mukaan juhla on suomessa joulua vanhempi laina; Etelä-Pohjanmaalla juhla merkitsi pitkään juuri joulua. Kirjallisesti joulu esiintyy suomeksi 1540-luvulta alkaen Mikael Agricolan teksteissä. Nimi siis säilyi, vaikka juhlan sisältö vaihtui pakanallisesta keskitalven kemuista kristilliseksi syntymäjuhlaksi.

Miksi kristillistä syntymäjuhlaa vietetään juuri 25. joulukuuta? Jeesuksen tarkkaa syntymäaikaa ei tunneta. Evankelis-luterilainen kirkko kertoo, että Roomassa vietettiin samana päivänä Sol Invictus -auringonjumalan juhlaa, ja kristinuskon noustua valtionuskonnoksi syntymäjuhla sijoitettiin tähän kohtaan kalenteria.

Ajankohta sopi myös pohjoiseen vuodenkiertoon. Keskitalven juhlat keskittyivät vanhastaan talvipäivänseisauksen tienoille joulukuun loppupuolelle, jolloin päivä on lyhimmillään ja valo alkaa vähitellen palata. Pimeintä vuodenaikaa vasten juhla, jonka aiheena on valon syntyminen maailmaan, asettui luontevasti vanhan keskitalven juhlan paikalle.

Milloin joulua vietetään?

Joulun kolme päivää pysyvät vuodesta toiseen samoina: jouluaatto 24.12., joulupäivä 25.12. ja tapaninpäivä 26.12. Toisin kuin pääsiäinen tai helatorstai, joulu ei liiku vuodesta toiseen, sillä se on sidottu kiinteään päivämäärään eikä kuun vaiheisiin.

Suomalaisen joulun painopiste on poikkeuksellinen: pääjuhlaa vietetään jo aattona, ei varsinaisena joulupäivänä. Tapa juontuu kirkollisesta ajanlaskusta, jossa juhla alkaa edellisen päivän illasta; monet seurakunnat aloittavat joulun keskiyön messulla. Lahjat jaetaan ja pääateria syödään silti aattoiltana, kun muualla kristikunnassa juhlan ydin on usein vasta joulupäivänä.

Vaikka päivämäärät pysyvät, viikonpäivä vaihtuu. Alla joulun päivien viikonpäivät kuutena seuraavana vuonna:

Viikonpäivällä on käytännön merkitys. Vuonna 2027 sekä joulupäivä että tapaninpäivä osuvat viikonloppuun, jolloin palkansaaja menettää kaksi arkivapaata. Vuonna 2028 puolestaan joulupäivä ja tapaninpäivä ovat maanantai ja tiistai, ja aatosta alkaa pitkä yhtenäinen vapaajakso.

Joulurauha: Turun keskiaikainen perinne

Suomalaisen joulun tunnetuin yksittäinen hetki julistetaan Turussa. Joulurauhan julistus on luettu Vanhan Suurtorin laidalla keskiajalta saakka, ja sen jatkuvuus on poikkeuksellinen. Vuoden 1827 Turun palon jälkeen julistus siirtyi Brinkkalan talolle, jonka parvekkeelta se yhä luetaan jouluaattona kello 12.

Julistus kehottaa viettämään joulua hartaasti ja rauhallisesti sekä muistuttaa, että rauhan rikkomisesta seuraa rangaistus. Keskiajalla joulurauha tarkoitti hallitsijan asettamaa noin kahdenkymmenen päivän jaksoa, jonka aikana rikoksista rangaistiin tavallista ankarammin. Vanhin säilynyt julistusteksti on vuodelta 1834. Radiossa julistus on kuultu vuodesta 1935 ja televisiossa vuodesta 1983, ja vuodesta 1994 piispat ovat liittäneet siihen ekumeenisen rauhanrukouksen Turun tuomiokirkossa.

Miten joulua vietetään tänään?

Jouluaatto kokoaa perheet yhteen. Aattoillan pääateriaan kuuluu useimmiten joulukinkku, perinteiset laatikkoruoat ja rosolli, ja illan kohokohta on lapsille joulupukin käynti lahjoineen. Pöydän antimia edeltää usein glögi piparkakkuineen, ja kahvipöytään leivotaan joulutorttuja. Moni sytyttää kynttilän omaisten haudalle jo iltapäivällä, mikä täyttää hautausmaat valolla pimeimpään aikaan vuodesta. Hautausmaiden kynttilämeri on muuttunut yhdeksi näkyvimmistä suomalaisen joulun perinteistä.

Joulukirkkoon lähdetään tavallisesti varhain joulupäivän aamuna tai jo aaton iltana. Jouluaaton jumalanpalvelus on kirkon mukaan vuoden suosituin kirkkopyhä, ja moni käy kirkossa vain kerran vuodessa juuri jouluna. Joulupäivä on perinteisesti hiljaisen kotonaolon päivä. Tapaninpäivä taas on ollut liikkeellelähdön päivä: nimi tulee marttyyri Stefanuksesta, ja päivä on vanhastaan ollut hevosten ja hevosmiesten juhla, johon liittyi tapaninajelu eli rekiretket sukulaisten luo.

Aattopäivään mahtuu muutakin kuin ateria. Moni perhe lämmittää joulusaunan iltapäivällä ennen juhlan alkua, ja pöytään kuuluu usein riisipuuro, jonka sekaan piilotettu manteli tuo löytäjälleen onnea. Joulukuusi koristaa nykyään lähes joka kotia, mutta tapa on Suomessa verrattain nuori: joulukuuset alkoivat yleistyä koteihin vasta 1800-luvulla ja vakiintuivat koko väestön tavaksi 1900-luvun alkuun mennessä.

Joulun odotus alkaa jo paljon ennen aattoa. Kirkkovuosi käynnistyy ensimmäisestä adventtisunnuntaista, joka on neljäs sunnuntai ennen joulua, ja adventin neljä viikkoa ovat valmistautumisen aikaa. Kodeissa odotusta rytmittävät adventtikalenteri ja kynttilät.

Joulun aika ei myöskään pääty tapaninpäivään. Kirkkovuodessa jouluun kuuluvat vielä uudenvuoden ja loppiaisen seutu, ja varsinainen joulunaika jatkuu loppiaiseen 6.1. asti. Tästä syystä joulukoristeet pidetään monessa kodissa esillä loppiaiseen saakka.

Onko joulu vapaapäivä? Kirkko ja työ

Joulupäivä ja tapaninpäivä ovat kirkollisia juhlapäiviä, jotka on lueteltu kirkkolaissa, ja Helsingin yliopiston almanakkatoimisto luokittelee molemmat palkallisiksi vapaapäiviksi. Näinä kahtena päivänä valtaosa kaupoista on kiinni. Jouluaattona moni kauppa taas palvelee vain aamupäivän lyhennetyin aukioloajoin ennen juhlan alkua. Vähittäiskaupan aukioloajat vapautuivat Suomessa vuonna 2016, joten kaupat päättävät aukiolostaan nykyään itse, ja osa suurista marketeista palvelee myös jouluaattona.

Jouluaaton asema on toinen. Se ei ole kirkkolaissa lueteltu kirkollinen juhlapäivä eikä lakiin perustuva vapaapäivä, vaan tavallinen arkipäivä. Silti se on useimmille vapaa, koska aatto on monissa työehtosopimuksissa sovittu palkalliseksi vapaaksi. Saman tien erottuu suomalaisen joulun erikoisuus: maan tärkein juhlapäivä on samalla sen ainoa, jonka vapaus ei tule laista vaan työmarkkinasopimuksista. Joulu ei myöskään ole liputuspäivä: virallisia ja vakiintuneita liputuspäiviä ovat esimerkiksi itsenäisyyspäivä ja vapunpäivä, mutta joulun päivät eivät kuulu liputuspäivien luetteloon.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä sana joulu tarkoittaa? Joulu on skandinaavinen lainasana, joka merkitsi alun perin keskitalven pakanallista juhlaa. Vasta myöhemmin se sai kristillisen merkityksen Jeesuksen syntymän juhlana.

Miksi joulua vietetään aattona eikä joulupäivänä? Kirkollinen juhla alkaa edellisen päivän illasta, joten aatto laskettiin jo joulun aluksi. Suomessa pääateria, lahjat ja joulupukin käynti ovat siirtyneet aattoiltaan.

Ovatko joulupäivä ja tapaninpäivä palkallisia vapaapäiviä? Ovat. Molemmat ovat kirkollisia juhlapäiviä ja almanakkatoimiston mukaan palkallisia vapaapäiviä. Jouluaatto on vapaa vain työehtosopimuksen perusteella.

Milloin joulurauha julistetaan? Joulurauhan julistus luetaan Turussa Brinkkalan talon parvekkeelta jouluaattona kello 12. Perinne on jatkunut keskiajalta saakka.

Onko joulu liputuspäivä? Ei. Joulun päivät eivät kuulu virallisten tai vakiintuneiden liputuspäivien luetteloon.

Milloin joulukuusi tuli suomalaisiin koteihin? Joulukuuset alkoivat yleistyä Suomessa 1800-luvulla ja vakiintuivat koko väestön tavaksi 1900-luvun alkuun mennessä. Tapa on siis kalenterin vanhoihin perinteisiin nähden nuori.

Keskeiset havainnot

• Joulua vietetään Suomessa 24.–26. joulukuuta, ja pääjuhla osuu jo aattoon 24.12.
• Sana joulu on skandinaavinen laina ja tarkoitti ennen kristinuskoa keskitalven pakanallista juhlaa; samasta lähteestä tulee myös sana juhla.
• Joulupäivä ja tapaninpäivä ovat kirkollisia juhlapäiviä ja palkallisia vapaapäiviä, mutta jouluaatto on lain mukaan tavallinen arkipäivä.
• Turun joulurauhan julistus on luettu keskiajalta saakka jouluaattona kello 12, radiossa vuodesta 1935.
• Joulu on sidottu kiinteään päivämäärään, joten sen viikonpäivä vaihtuu vuosittain ja vaikuttaa vapaapäivien määrään.

Haluatko nähdä joulun päivät ja muut pyhät omassa kalenterissasi? Suomalainen Kalenteri kokoaa juhlapäivät, liputuspäivät ja nimipäivät yhteen näkymään.