Tapaninpäivä: marttyyri Stefanus ja hevosten suojelija

Miksi tapaninpäivää vietetään, ja kuka Tapani oikein oli? Tapaninpäivää vietetään 26. joulukuuta, ja se on nimetty kristikunnan ensimmäisen marttyyrin Stefanuksen mukaan. Suomalaisessa kansanperinteessä samasta päivästä kasvoi kuitenkin hevosten ja hevosmiesten juhla, ja Tapanista tuli tallien ja rekiajelujen suojelija. Päivä on kirkollinen juhlapäivä ja palkallinen vapaapäivä.

Mikä tapaninpäivä on?

Tapaninpäivä on joulun toinen juhlapäivä, jota kirkko viettää 26. joulukuuta. Evankelis-luterilainen kirkko kertoo, että päivä on omistettu Stefanukselle, kristikunnan ensimmäiselle marttyyrille, jonka kohtalo kuvataan Apostolien teoissa. Stefanus oli yksi seurakunnan valitsemista palvelijoista. Hänet haastettiin neuvoston eteen, hän piti puolustuspuheensa, ja lopulta hänet vietiin kaupungin ulkopuolelle ja kivitettiin kuoliaaksi uskonsa tähden. Siksi tapaninpäivän sävy poikkeaa jouluaaton ja joulupäivän rauhasta.

Kirkkovuodessa tapaninpäivä tunnetaan myös nimellä toinen joulupäivä. Päivä on kaikkien marttyyrien muistopäivä, ja sen liturginen väri on punainen marttyyriuden merkkinä. Asettelu on tarkoituksellinen. Jouluna juhlitaan valon syntymää maailmaan, ja heti seuraavana päivänä muistetaan ensimmäistä ihmistä, joka kuoli tuon sanoman puolesta. Kirkkovuosikalenterin mukaan pelastussanoma jakaa ihmiset sen vastaanottaviin ja sen hylkääviin, Kristuksen seuraajiin ja hänen vainoojiinsa. Tapaninpäivän teema on näin jouluilon vastapooli, marttyyrin uskollisuus kuolemaan saakka.

Stefanuksesta Tahvanaan ja Tapaniin

Nimi Tapani on suomalaistunut muoto kreikkalais-latinalaisesta nimestä Stefanus. Kielikellon mukaan Stefanus on kansan suussa muuntunut muun muassa muotoihin Tahvanus, Tahvana ja Tapani. Vanhemmassa ja itäisemmässä perinteessä esiintyy useimmiten Tahvana, nykykielessä Tapani.

Sama nimi kantaa kahta hahmoa. Toinen on Raamatun Stefanus, rohkea ja oppinut ensimmäinen marttyyri. Toinen on kansanperinteen Tapani, talonpoikainen hevosmies, jolla ei alun perin ollut mitään tekemistä kivitetyn marttyyrin kanssa. Näiden kahden Tapanin yhdistyminen samaan päivään on tapaninpäivän omalaatuisin piirre, ja se selittää, miksi pyhimyksen muistopäivästä tuli iloisten rekiretkien juhla.

Sama pyhimys antoi päivälle myös nimipäivän. Suomalaisessa almanakassa 26. joulukuuta viettävät nimipäiväänsä Tapani, Teppo ja Tahvo. Kaikki kolme palautuvat samaan Stefanukseen. Ajoitus ei ole sattuma, sillä nimipäivät noudattavat vanhaa pyhimyskalenteria, jossa kullekin päivälle oli merkitty oma pyhimyksensä. Kreikan stefanos tarkoittaa seppelettä tai kruunua. Samaa alkuperää ovat kansainväliset muodot Stefan ja Stephen. Tahvanus ja Tahvana ovat saman nimen vanhempia, nykyään harvinaisia asuja, kun taas Tapani vakiintui yleiskieleen.

Miten Tapanista tuli hevosten suojelija?

Kotimaisten kielten keskuksen mukaan germaaniset kansat viettivät keskitalvella vanhaa hevosjuhlaa uhriaterioineen ja kilpa-ajoineen. Kun pakanallinen juhla haluttiin sovittaa kristilliseen jouluun, Stefanukselle annettiin hevosmiehen piirteet, ja hänestä tehtiin hevosten suojelija. Näin vanha keskitalven hevoskultti sai kristillisen nimen.

Suomalaisessa kansanrunoudessa elää tämän yhdistymisen oma versio. Vanhoissa kansanrunoissa kerrotaan tallirenki Tahvanuksesta. Hän vahtii jouluyönä kuningas Herodeksen hevosta, ja vaikka legenda tunnetaan eri puolilla Eurooppaa, tallirengin hahmo esiintyy vain pohjoisessa runossa. Runoissa Tahvanaa kuvataan hevosten haltijaksi, joka osasi tehdä valjaita ja hoitaa varsoja. Pyhimyksestä oli tullut tallin väkeä.

Tapaninajelu: kun joulun hiljaisuus rikottiin

Joulupäivä oli vanhastaan hiljaisen kotonaolon päivä. Tapaninpäivänä liikkeelle lähdettiin sitäkin innokkaammin. Tapaninajelu, paikoin tahvananajelu, tarkoitti reki- ja hevosretkiä talosta taloon. Varhain heränneet kiersivät kysymässä vieraanvaraisuutta sanoilla "Onko Tahvana talossa?". Myöntävä vastaus merkitsi, että vieraat olivat tervetulleita pöytään.

Talosta taloon kiertäneille tapaninajajille tarjottiin tahvanaa, eli viinaryyppyä, joka oli saanut nimensä päivän pyhimykseltä. Päivään liittyi myös hevostalouden käytäntöjä. Nuoret varsat valjastettiin reen eteen monin paikoin ensi kertaa juuri tapaninpäivänä, ja tällaista varsaa kutsuttiin tapaninvarsaksi tai tapaninhevoseksi. Hevosilla kilpaa ajaminen kuului päivän huvituksiin. Vauhdikkaat ajelut erottivat tapaninpäivän edellisen päivän hartaudesta, ja päivä toimi kansankalenterissa joulunpyhien purkautumisena liikkeeksi ja seurusteluksi.

Miten tapaninpäivää vietetään nykyään?

Hevosrekien tilalle on tullut autolla tehty vierailukierros. Tapaninpäivä on monelle suvun ja ystävien tapaamisen päivä, kun joulupäivä on vietetty omassa kodissa rauhassa. Joulunpyhien aterioita jatketaan, ja kinkun ja laatikoiden jämistä syntyy tähteistä koostettu pöytä. Päivän rytmi on edelleen liikkeelle lähtemisen rytmi, vaikka itse kulkuväline on vaihtunut.

Vanha hevosperinne ei ole kokonaan kadonnut. Useilla paikkakunnilla seurat ja raviradat järjestävät tapaninajeluja ja hevosajeluja, joissa pääsee rekeen perinteen hengessä. Kirkoissa pidetään tapaninpäivän jumalanpalvelus, jonka teksteissä palataan Stefanuksen muistoon. Kauppojen ollessa kiinni moni viettää päivän ulkoillen, luistellen tai hiihtäen, ja jouluvalot palavat kodeissa loppiaiseen saakka.

Tapaninpäivä aloittaa myös joulun ja uudenvuoden väliset välipäivät. Moni on tällöin lomalla, ja arki palaa vasta uudenvuoden jälkeen, joten päivä jää usein levollisen oleskelun ja vierailujen ajaksi. Vaikka rekiretket ovat vaihtuneet sohvalla vietettyihin iltoihin, päivän perusluonne on säilynyt: tapaninpäivä on liikkeen ja seurustelun päivä joulupäivän hiljaisuuden jälkeen.

Milloin tapaninpäivä on?

Tapaninpäivä on sidottu kiinteään päivämäärään 26. joulukuuta, joten se ei liiku vuodesta toiseen pääsiäisen tapaan. Viikonpäivä sen sijaan vaihtuu, ja sillä on käytännön merkitystä palkansaajalle. Alla tapaninpäivän viikonpäivä seitsemänä seuraavana vuonna:

Kun tapaninpäivä osuu viikonloppuun, kuten vuosina 2026 ja 2027, palkansaaja menettää yhden arkivapaan. Vuonna 2028 päivä on tiistai, jolloin joulupäivän ja tapaninpäivän ympärille syntyy pidempi yhtenäinen vapaajakso.

Onko tapaninpäivä vapaapäivä?

Kyllä. Tapaninpäivä on kirkkolaissa lueteltu kirkollinen juhlapäivä, ja Helsingin yliopiston almanakkatoimisto luokittelee sen palkalliseksi vapaapäiväksi. Tässä se eroaa jouluaatosta, joka on lain mukaan tavallinen arkipäivä ja vapaa vain työehtosopimusten nojalla. Joulun vapaapäivien tarkemmat erot käyn läpi joulun omassa artikkelissa.

Tapaninpäivä ei kuulu liputuspäiviin. Liputus liittyy itsenäisyyspäivän ja vapun kaltaisiin valtiollisiin ja vakiintuneisiin merkkipäiviin, eivätkä joulun pyhät sisälly luetteloon. Kaupoista valtaosa on tapaninpäivänä kiinni, koska päivä on kirkollinen juhlapäivä.

Usein kysytyt kysymykset

Kuka oli tapaninpäivän Tapani? Tapani on suomalaistunut muoto nimestä Stefanus. Päivä on nimetty kristikunnan ensimmäisen marttyyrin Stefanuksen mukaan, mutta kansanperinteessä Tapanista tuli erillinen hahmo, hevosten ja hevosmiesten suojelija.

Miksi tapaninpäivänä ajeltiin hevosilla? Tapaninajelu juontuu vanhasta keskitalven hevosjuhlasta, joka sovitettiin kristilliseen jouluun. Tapanista tehtiin hevosten suojelija, ja päivästä tuli reki- ja hevosretkien aika talosta taloon.

Onko tapaninpäivä sama kuin toinen joulupäivä? On. Kirkkovuodessa 26. joulukuuta tunnetaan nimellä toinen joulupäivä, ja arkikielessä samasta päivästä käytetään nimeä tapaninpäivä.

Onko tapaninpäivä palkallinen vapaapäivä? On. Tapaninpäivä on kirkollinen juhlapäivä ja almanakkatoimiston mukaan palkallinen vapaapäivä. Useimmat kaupat ovat tällöin kiinni.

Miksi tapaninpäivän sävy on niin erilainen kuin joulupäivän? Joulupäivänä muistetaan Jeesuksen syntymää, tapaninpäivänä taas marttyyri Stefanuksen kuolemaa. Kirkkovuodessa juhlat on aseteltu peräkkäin tarkoituksella, valon synty ja sen puolesta kuoleminen.

Mitä nimi Tapani tarkoittaa? Tapani on suomalaistunut muoto kreikkalaisesta nimestä Stefanos, joka tarkoittaa seppelettä tai kruunua. Saman nimen vanhempia asuja ovat Tahvanus ja Tahvana, ja nimipäiväänsä Tapani viettää 26. joulukuuta.

Mistä tapaninajelu sai nimensä? Nimi tulee päivän pyhimyksestä Tapanista, josta kansanperinne teki hevosten suojelijan. Tapaninajelu tarkoitti tapaninpäivänä tehtyjä reki- ja hevosretkiä, ja paikoin samasta tavasta käytettiin nimeä tahvananajelu.

Keskeiset havainnot

• Tapaninpäivää vietetään 26. joulukuuta, ja se on nimetty kristikunnan ensimmäisen marttyyrin Stefanuksen mukaan.
• Nimi Tapani on suomalaistunut muoto nimestä Stefanus, ja vanhemmassa perinteessä esiintyy myös muoto Tahvana.
• Kansanperinteessä Tapanista kasvoi hevosten suojelija, kun vanha keskitalven hevosjuhla sovitettiin kristilliseen jouluun.
• Tapaninajelu eli reki- ja hevosretket talosta taloon erottivat liikkuvan tapaninpäivän edellisen päivän hiljaisuudesta.
• Tapaninpäivä on kirkollinen juhlapäivä ja palkallinen vapaapäivä, mutta se ei ole liputuspäivä.

Haluatko nähdä tapaninpäivän ja muut pyhät omassa kalenterissasi? Suomalainen Kalenteri kokoaa juhlapäivät, liputuspäivät ja nimipäivät yhteen näkymään.