Kevätpäiväntasaus 2027: milloin päivä ja yö ovat yhtä pitkät

Milloin kevätpäiväntasaus on ja ovatko päivä ja yö silloin tarkalleen yhtä pitkät? Seuraava kevätpäiväntasaus on lauantaina 20. maaliskuuta 2027 klo 22.25 Suomen aikaan. Se on hetki, jolloin Auringon keskipiste ylittää taivaanekvaattorin ja siirtyy eteläiseltä pallonpuoliskolta pohjoiselle, ja siitä alkaa tähtitieteellinen kevät. Päivä ja yö ovat tuolloin lähes yhtä pitkät, mutta valoisaa aikaa on jo muutama minuutti yötä enemmän. Alta löydät tarkat ajat vuoteen 2033 sekä tasapäivän hetken.

Milloin kevätpäiväntasaus on?

Kevätpäiväntasaus osuu vuosittain 20. tai 21. maaliskuuta, ja lähivuosina se on 20. päivä. Tarkka hetki liikkuu tunteja vuodesta toiseen, koska kalenterivuosi ei ole tasan yhtä pitkä kuin Maan kierros Auringon ympäri. Ero kertyy noin kuudella tunnilla vuodessa ja nollautuu karkausvuoden lisäpäivänä, joten tasaus aikaistuu karkauspäivän jälkeen ja ryömii sitten taas myöhemmäksi.

Taulukossa karkausvuosien vaikutus näkyy suoraan. Vuonna 2027 tasaus on illalla klo 22.25, ja karkausvuonna 2028 lisäpäivä vetää hetken takaisin aamuun klo 4.17. Ilman karkauspäiviä kevätpäiväntasaus vaeltaisi vähitellen huhtikuun puolelle, mutta neljän vuoden välein tuleva 29. helmikuuta pitää sen paikoillaan 20. maaliskuun tienoilla.

Kellonajat ovat talviajassa. Kellot siirretään kesäaikaan vasta maaliskuun viimeisenä sunnuntaina, joten kevätpäiväntasaus osuu talviajan puolelle. Tässä se eroaa syksyn tasauksesta, joka lasketaan kesäajassa. Taulukon viikonpäivät on laskettu kalenterista, ja koska tasaus pysyy lähivuodet 20. päivässä, ne kiertävät tasaisesti viikon läpi.

Mikä kevätpäiväntasaus on?

Maan akseli on kallistunut noin 23,5 astetta kiertoradan tasoon nähden. Kesällä pohjoinen napa kallistuu kohti Aurinkoa ja talvella siitä poispäin. Näiden ääripäiden välissä on kaksi hetkeä, jolloin akseli ei kallistu Aurinkoon nähden kumpaankaan suuntaan, ja näitä sanotaan päiväntasauksiksi. Keväällä Auringon näennäinen rata leikkaa taivaanekvaattorin alhaalta ylös, eli Aurinko siirtyy eteläiseltä pallonpuoliskolta pohjoiselle. Samalla Auringon keskipiste on tarkalleen päiväntasaajan yllä, ja valo jakautuu tasan molemmille pallonpuoliskoille. Valon ja pimeän raja kulkee tasaushetkellä molempien napojen kautta, joten kumpikin pallonpuolisko saa yhtä paljon päivänvaloa. Siksi tasaus koskee koko maapalloa yhtä aikaa: sama hetki on kevätpäiväntasaus riippumatta siitä, mitä kelloa aikavyöhyke näyttää.

Kevätpäiväntasauksesta alkaa tähtitieteellinen kevät, joka jatkuu kesäpäivänseisaukseen asti. Sana tasaus erottaa hetken seisauksesta. Tasauksessa päivä ja yö ovat tasoissa, kun taas kesä- ja talvipäivänseisauksessa Aurinko pysähtyy hetkeksi pohjoisimpaan tai eteläisimpään kohtaansa ja päivän pituus saavuttaa ääriarvonsa. Kalenteriin ja lämpötilaan perustuvat kevään määritelmät antavat eri päivän, ja niiden erot avataan vuodenaikoja käsittelevässä jutussa.

Ovatko päivä ja yö tasan yhtä pitkät?

Nimestä huolimatta päivä ja yö eivät ole tasauspäivänä aivan yhtä pitkät. Valoisaa aikaa on jo muutama minuutti enemmän kuin pimeää. Syitä on kaksi. Auringon nousu- ja laskuhetket määritellään Auringon yläreunan mukaan, ei keskipisteen, ja lisäksi ilmakehä taittaa Auringon valoa ja nostaa Auringon näennäisesti ylemmäs kuin se geometrisesti on. Aurinko näkyy horisontin yläpuolella jo ennen maantieteellistä nousuaan ja vielä hetken laskettuaan.

Ilmatieteen laitos muotoilee saman näin: kevään ja syksyn tasauspäivinä Auringon keskipiste on geometrisesti tasan 12 tuntia horisontin yläpuolella, joten nousu- ja laskuajoista laskettuna päivä on silloin vähän pitempi. Tämä siirtää tasan yhtä pitkän päivän ja yön hetkeä. Keväällä täsmälleen 12 tunnin valoisa päivä, tasapäivä, osuu muutamaa vuorokautta ennen kevätpäiväntasausta, kun valo on vielä matkalla ylöspäin ja ehtii juuri sivuuttaa 12 tunnin rajan. Tarkka päivä riippuu leveysasteesta, joten se ei ole sama Helsingissä ja Utsjoella. Syksyllä ilmiö kääntyy toisin päin, ja tasapäivä osuu vasta tasauksen jälkeen.

Valo lisääntyy nyt nopeimmin

Tasauksen tienoilla päivän pituus muuttuu vuoden vauhdikkaimmin. Helsingissä valoisa aika pitenee kevätpäiväntasauksen aikaan noin kuusi minuuttia vuorokaudessa, kun taas seisausten ympärillä muutos on lähes olematon. Ero näkyy arjessa: maaliskuun lopussa illat vaalenevat viikko viikolta selvästi ja aamut alkavat yhä aikaisemmin. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä jyrkempi muutos on.

Lapissa suunta vie poispäin kaamoksesta: pimeimmän kauden jälkeen valo palaa pohjoiseen nopeasti, ja kevätpäiväntasauksen tienoilla napapiirin yllä päivä on jo suunnilleen yhtä pitkä kuin etelässä. Sodankylässä ja Utsjoella valo lisääntyy keväällä vielä Helsinkiä jyrkemmin, koska pohjoisessa vuotuinen vaihtelu on suurinta. Kesää kohti mentäessä ero kääntyy päinvastaiseksi, kun pohjoisessa alkaa yötön yö. Tarkat nousu- ja laskuajat sekä valoisan ajan kaupunkikohtaiset erot Helsingistä Utsjoelle löytyvät päivän pituutta käsittelevästä jutusta.

Tasaus on kätevä myös ilmansuuntien tarkistukseen. Tasauspäivänä Aurinko nousee lähes tarkalleen idästä ja laskee lähes tarkalleen länteen kaikkialla maapallolla, koska se on tuolloin päiväntasaajan yllä. Muina aikoina nousukohta siirtyy kesällä koilliseen ja talvella kaakkoon, joten tasaus on ainoa hetki, jolloin nousu ja lasku osuvat suoraan itä-länsi-akselille. Itse tasaushetkeä ei taivaalla erota mitenkään, mutta se on kätevä vuoden kääntymisen merkkipaalu.

Kevään merkkipäivät ja revontulet

Pimeys hellittää keväällä, mutta tasausten tienoo on silti otollista revontuliaikaa. Maan asento aurinkotuulessa on tasausten aikaan otollisimmillaan, ja magneettisia myrskyjä esiintyy keväällä ja syksyllä keskimäärin enemmän kuin kesällä ja talvella. Maaliskuussa yöt ovat vielä riittävän pimeitä, joten voimakas myrsky voi sytyttää revontulia myös Etelä-Suomen taivaalle. Toukokuun vaaleat yöt sen sijaan peittävät ne, joten kevät on eteläisessä Suomessa viimeisiä hyviä revontulikuukausia ennen valoisaa kesää.

Suomen almanakassa kevätpäiväntasauksen naapurissa on Marian ilmestyspäivä. Katolisessa ja ortodoksisessa perinteessä sitä vietetään kiinteästi 25. maaliskuuta, mutta Suomen evankelis-luterilainen kirkko on vuodesta 1955 viettänyt sitä sunnuntaina, joka osuu 22.–28. maaliskuuta. Näin kevään vanha kirkollinen merkkipäivä asettuu lähelle tähtitieteellisen kevään alkua. Kevätpäiväntasauksen ja muiden vuoden käännekohtien tarkat päivämäärät näet Suomalaisen Kalenterin etusivulta, josta löydät myös nimipäivät, liputuspäivät ja pyhät.

Usein kysytyt kysymykset

Milloin kevätpäiväntasaus 2027 on? Kevätpäiväntasaus 2027 on lauantaina 20. maaliskuuta klo 22.25 Suomen aikaan, eli talviajassa laskettuna.

Onko kevätpäiväntasaus aina 20. maaliskuuta? Se voi osua myös 21. maaliskuuta, mutta vuosina 2027–2033 tasaus on joka vuosi 20. päivä. Karkausvuosien rytmi liikuttaa tarkkaa kellonaikaa.

Miksi päivä ja yö eivät ole tarkalleen yhtä pitkät? Auringon nousu ja lasku lasketaan Auringon yläreunasta, ja ilmakehän taittuminen nostaa Aurinkoa näennäisesti ylemmäs. Siksi valoisaa aikaa on tasauspäivänä muutama minuutti enemmän kuin pimeää.

Milloin päivä ja yö ovat keväällä tasan yhtä pitkät? Tasan 12 tunnin valoisa päivä osuu Suomessa muutamaa vuorokautta ennen kevätpäiväntasausta. Tarkka ajankohta riippuu leveysasteesta.

Mitä eroa on kevät- ja syyspäiväntasauksella? Kevätpäiväntasauksessa Aurinko siirtyy pohjoiselle pallonpuoliskolle ja päivä pitenee kohti kesää. Syyspäiväntasauksessa suunta on päinvastainen ja yö alkaa pidentyä. Kevään tasaus lasketaan talviajassa, syksyn kesäajassa.

Keskeiset havainnot

• Seuraava kevätpäiväntasaus on 20.3.2027 klo 22.25 Suomen aikaan; vuosina 2027–2033 tasaus osuu 20. maaliskuuta ja siitä alkaa tähtitieteellinen kevät.
• Tasauksessa Auringon keskipiste ylittää taivaanekvaattorin ja siirtyy eteläiseltä pallonpuoliskolta pohjoiselle, minkä jälkeen päivä on Suomessa yötä pidempi.
• Päivä ja yö eivät ole tasauspäivänä aivan yhtä pitkät: ilmakehän taittuminen ja Auringon yläreunasta laskettu nousu tekevät päivästä muutaman minuutin yötä pitemmän.
• Tasan yhtä pitkä päivä ja yö osuu Suomessa muutamaa vuorokautta ennen kevätpäiväntasausta.
• Valo lisääntyy tasauksen aikaan nopeimmin, Helsingissä noin kuusi minuuttia vuorokaudessa, ja pohjoisessa se merkitsee irtiottoa kaamoksesta.