Kevätpäiväntasaus

Alkuperä ja nimi

Päiväntasaus ei ole päivä vaan hetki: se sekunti, jolloin Auringon keskipiste on täsmälleen Maan päiväntasaajan yläpuolella. Vuonna 2026 kevätpäiväntasaus osuu 20. maaliskuuta kello 16.45 Suomen aikaa, vuonna 2027 saman kuun 20. päivänä kello 22.24. Nimi kertoo ilmiöstä suoraan, ja sama ajatus on latinan sanassa aequinoctium: aequus eli yhtäläinen ja nox eli yö. Tasan yhtä pitkiksi päivä ja yö eivät silti mene. Aurinko lasketaan nousseeksi jo silloin, kun kiekon yläreuna tulee näkyviin, ja ilmakehän taittovaikutus nostaa kiekkoa näkyviin ennen kuin se on todellisuudessa horisontin yläpuolella. Helsingissä valoisaa aikaa on kevätpäiväntasauksena noin 12 tuntia 12 minuuttia.

Historia

Kevätpäiväntasauksella on suomalaisessa kalenterihistoriassa erityisasema, koska pääsiäisen ajankohta lasketaan siitä. Juliaanisessa kalenterissa vuosi oli hitusen liian pitkä, ja tasaus valui vuosisatojen kuluessa varhaisemmaksi. Vuoden 1582 kalenteriuudistus tehtiin tämän korjaamiseksi. Suomessa uudistus toteutettiin vasta 1753: helmikuussa oli tuolloin vain 17 päivää, ja 17. helmikuuta seurasi suoraan 1. maaliskuuta. Yksitoista päivää katosi kalenterista, ja aikalaiset puhuivat vanhasta ja uudesta luvusta. Uudistus ei silti ollut täysin gregoriaaninen, sillä pääsiäinen laskettiin edelleen tähtitieteellisen säännön eli todellisen kevätpäiväntasauksen mukaan. Tästä luovuttiin asteittain, ja täysi gregoriaaninen kalenteri pääsiäissääntöineen tuli Suomessa voimaan vuoden 1869 alusta.

Perinteet ja vietto

Vanha kansanperinne ei juhlinut tasausta itseään vaan sitoi sen pyhimyspäivään, joka oli helpompi muistaa. Kevätpäiväntasauksen paikkaa piti kansankalenterissa Kreunan päivä 12. maaliskuuta, ja siihen liittyy sanonta kriu krau Kreun päivä, tasain yö, tasain päivä. Päivänä laitettiin verkot ja koukut kevätkalastusta varten. Kun kalenteri uudistettiin 1753, tapahtuma siirtyi kansankalenterin merkkipäivästä noin kymmenen päivää eteenpäin, eivätkä vanhat sanonnat enää osu kohdalleen. Talven ja kevään taitekohtana pidettiin ennemmin marianpäivää kuin tasausta. Nykyisin päivä näkyy uutisissa kevään merkkinä. Terminen kevät ei kuitenkaan ala tasauksesta vaan lämpötilasta: Ilmatieteen laitos katsoo kevään alkaneeksi, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi nollan yläpuolelle.

Milloin päivä on

Kevätpäiväntasaus osuu 20. tai 21. maaliskuuta. Tarkka hetki liikkuu vuodesta toiseen useita tunteja, koska kalenterivuosi ei ole tasan yhtä pitkä kuin Maan kierros Auringon ympäri. Karkauspäivä aikaistaa hetkeä, ja se ryömii sitten neljän vuoden aikana takaisin myöhemmäksi. Ratkaiseva on hetki, ei päivämäärä, joten tasaus voi osua Suomen aikaa eri vuorokaudelle kuin maailmanajassa.

Liittyvät päivät

• Marian ilmestyspäivä
• Pääsiäispäivä
• Kesäpäivänseisaus