Ensilumi: milloin ensilumi tulee Suomessa alueittain

Ensilumi tulee Suomeen noin kahden kuukauden haarukassa: Käsivarren Lapissa keskimäärin syyskuun lopulla, etelärannikolla ja Lounais-Suomen saaristossa vasta marraskuun lopulla. Ensilumeksi lasketaan ensimmäinen vähintään sentin paksuinen ehjä lumipeite, ja se sulaa usein muutamassa päivässä. Pysyvä lumipeite saadaan tavallisesti 1–2 kuukautta myöhemmin.

Kun kysyt milloin ensilumi tulee, vastaus riippuu siitä, missä päin maata olet ja tarkoitatko ensimmäisiä hiutaleita vai talveksi jäävää hankea. Tämä ero ratkaisee koko kysymyksen, joten käydään se läpi lukujen kanssa. Ensilumesta uutisoidaan syksyisin näkyvästi, mutta sen keskimääräinen ajankohta on tarkka tilastoluku, ei pelkkä mielikuva.

Milloin ensilumi tulee? Ensilumipäivät alueittain

Ilmatieteen laitoksen tilastoissa ensilumen keskimääräinen tulopäivä vaihtelee havaintopaikan mukaan lähes kahdella kuukaudella. Pohjoisin Lappi ja tunturit valkenevat ensin, Etelä-Suomen rannikko viimeisenä. Alla olevat päivämäärät ovat vertailukauden 1991–2020 tyypillisiä arvoja, jolloin ensimmäinen ehjä lumipeite on mitattu.

Käsivarren Lapin tuntureilla ensilumi tulee keskimäärin jo syyskuun lopulla, ja lakialueilla lunta voi sataa elo–syyskuussa. Etelärannikolla ja Lounais-Suomen saaristossa joudutaan tavallisesti odottamaan marraskuun loppupuolelle. Keskimääräiset päivät kertovat pitkän ajan tyypillisen ajankohdan, mutta yksittäisen syksyn ensilumi voi tulla viikkoja aiemmin tai myöhemmin. (Ilmatieteen laitos, lumitilastot)

Ensilumi vai pysyvä lumipeite?

Ensilumi ja pysyvä lumipeite ovat kaksi eri asiaa, ja niiden sekoittaminen tekee koko ajoituksesta epäselvän. Ilmatieteen laitos kirjaa ensilumeksi ensimmäisen kerran, kun aamun kello kahdeksan havainnossa (kesäaikaan kello yhdeksän) mitataan vähintään yhden senttimetrin ehjä lumipeite. Edellisenä yönä satanutta lunta ei lasketa ensilumeksi, jos se on ehtinyt sulaa pois ennen aamun mittausta. (Foreca, Sääpedia)

Pysyvä lumipeite on eri asia. Se tarkoittaa talven pisintä yhtäjaksoista jaksoa, jolloin maassa on lunta vähintään sentti. Foreca ja Ilmatieteen laitos toteavat saman: pysyvä lumi saadaan keskimäärin 1–2 kuukautta ensilumen jälkeen, ja ensimmäinen lumi ehtii usein sulaa välillä pois.

Ero näkyy selvästi tulopäivissä. Ilmatieteen laitoksen jakson 1961–2014 mukaan pysyvä lumipeite saapui Lounais-Suomeen ja etelärannikolle vasta 22.12. jälkeen, kun Pohjois-Lapissa lumi oli tullut pysyväksi jo ennen lokakuun 22. päivää. Kahden kuukauden ero ensilumessa kasvaa siis pysyvässä lumessa yli kahden kuukauden eroksi maan eri osien välillä.

Käytännön ohje seuraa tästä. Jos suunnittelet talvirenkaiden vaihtoa tai ensimmäistä hiihtolenkkiä, ensilumen päivämäärä ei vielä kerro luotettavaa lähtölaukausta. Pysyvän lumen tulo on se ajankohta, josta talvikeli alkaa laskea.

Mistä ensilumen ajankohta johtuu?

Ensilumen ajoitus seuraa syksyn kylmenemistä, joka etenee pohjoisesta etelään ja korkeilta paikoilta alas. Pohjois-Lapissa vuorokauden keskilämpötila painuu pakkasen puolelle ensimmäisenä, ja tuntureilla ilma jäähtyy vielä alempana olevaa maastoa aiemmin. Siksi Kittilän Pokassa ja Utsjoen Kevolla ensilumi ehtii maahan lähes viisi viikkoa ennen Helsinkiä.

Rannikolla talvi viivästyy myös meren takia. Itämeri varaa kesän lämpöä ja luovuttaa sitä syksyllä hitaasti, joten etelä- ja lounaisrannikolla ilma pysyy pidempään lauhana kuin sisämaassa. Ero näkyy taulukossa: Helsingin ensilumi tulee keskimäärin runsaat kolme viikkoa Jyväskylää myöhemmin, vaikka kaupunkien leveysasteet ovat lähellä toisiaan.

Ensilumi sulaa usein, koska maa ja alin ilmakerros ovat syksyllä vielä lämpimiä ja lämpötila nousee päivisin nollan yläpuolelle. Lumi jää maahan vasta, kun kylmä jakso kestää yhtäjaksoisesti useita päiviä. Sama pohjoinen etumatka toistuu joka vaiheessa: pohjoisessa syksy kylmenee aiemmin ja kevät lämpenee myöhemmin, joten talvi on siellä molemmista päistä pidempi.

Missä ja milloin lumi pysyy pisimpään?

Lumen syvyys kasvaa läpi talven, ja suurimmillaan hanki on Etelä-Suomessa vasta maaliskuun puolivälissä, Lapissa usein vasta huhtikuun alkupuolella. Jaksolla 1961–2014 vuotuinen suurin lumensyvyys oli Lounais-Suomessa tyypillisesti 20–40 senttimetriä, Lapissa laajalti yli metrin. Suurin osa talven lumesta kertyy siis pitkän ajan kuluessa, ei ensilumen mukana. (Ilmatieteen laitos, lumitilastot)

Kevään sulaminen ajoittuu etelässä maalis-huhtikuun vaihteeseen, pohjoisimmassa Lapissa lumi pysyy toukokuun loppuun asti. Saman jakson tilastoissa lumipeite päättyi Lounais-Suomen rannikolla maaliskuun loppuun mennessä, Pohjois-Lapissa vasta toukokuun 20. päivän jälkeen. Lumikauden pituus seuraa tästä suoraan: Sodankylässä lunta on maassa keskimäärin 203 päivää eli noin seitsemän kuukautta, Jyväskylässä 148 päivää ja Helsingissä 97 päivää.

Ennätykset ja pitkän ajan muutos

Yksittäiset syksyt hajoavat keskiarvon ympärille laajasti. Ilmatieteen laitoksen havaintosarjat näyttävät, miten aikaisin ja miten myöhään ensilumi on eri paikoissa mitattu.

Helsingissä ensilumi on siis venynyt pahimmillaan tammikuun puolelle, kun taas Sodankylässä lunta on satanut jo syyskuun puolivälissä. Ero aikaisimman ja myöhäisimmän havainnon välillä on useita kuukausia.

Pidemmällä aikavälillä lumitalvi on lyhentynyt. Ilmatieteen laitoksen tutkimus jaksolta 1961–2014 osoittaa, että pysyvä lumipeite alkaa aiempaa myöhemmin (paikoin yli neljä päivää vuosikymmenessä Keski- ja Kaakkois-Suomessa) ja sulaa aiemmin (paikoin yli neljä päivää vuosikymmenessä lännessä). Vuotuinen suurin lumensyvyys on ohentunut Etelä- ja Länsi-Suomessa keskimäärin 2–4 senttimetriä vuosikymmenessä. Muutosta selittävät nousevat lämpötilat ja lumisateen korvautuminen vedellä ja räntällä. (Ilmatieteen laitos, uutinen)

Voiko ensilumen tuloa ennustaa?

Keskimääräiset päivät kertovat todennäköisimmän ajan, mutta yksittäisen syksyn ensilumi noudattaa säätä, ei kalenteria. Ilmatieteen laitos ennustaa lumisateen luotettavasti vain muutaman vuorokauden päähän, joten tarkkaa ensilumipäivää ei voi lyödä lukkoon kuukausia etukäteen. Tilastot auttavat silti varautumaan. Kun elokuun lopun ruska etenee ja yölämpötilat painuvat pakkasen puolelle, ensilumi on Lapissa lähellä. Etelä-Suomessa ensimmäiset lumisateet osuvat usein lokakuun lopun kellojen siirron tienoille, kun päivän pituus lyhenee nopeasti.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on ensilumen ja pysyvän lumen ero? Ensilumi on ensimmäinen vähintään sentin ehjä lumipeite, joka sulaa usein pian pois. Pysyvä lumipeite on talven pisin yhtäjaksoinen lumijakso, ja se saadaan keskimäärin 1–2 kuukautta ensilumen jälkeen.

Milloin ensilumi tulee Etelä-Suomeen? Helsingin Kaisaniemessä ensilumen keskimääräinen tulopäivä on 18.11. Etelärannikolla ja Lounais-Suomen saaristossa lunta odotetaan tyypillisesti marraskuun loppupuolelle.

Sulaako ensilumi heti pois? Ensilumi sulaa usein muutamassa päivässä, koska maa on syksyllä vielä lämmin. Toisinaan ensimmäinen lumi jää suoraan pysyväksi hangeksi, mutta se on pohjoista Lappia lukuun ottamatta harvinaisempaa.

Milloin Lapissa sataa ensilumi? Käsivarren tuntureilla ensilumi tulee keskimäärin syyskuun lopulla, ja Sodankylässä keskimääräinen ensilumipäivä on 18.10. Lakialueilla lunta voi sataa jo elo–syyskuussa.

Milloin kevään lumi sulaa? Etelä-Suomessa lumipeite katoaa keskimäärin maalis-huhtikuun vaihteessa. Pohjoisimmassa Lapissa hanki pysyy toukokuun loppuun asti.

Onko ensilumi tullut aiemmin ennen? Havaintosarjojen aikaisimmat ensilumet ovat syyskuun puolivälistä: Sodankylässä 13.9.1971 ja Jyväskylässä 19.9.1969. Helsingissä myöhäisin ensilumi on viivästynyt tammikuun puolelle (12.1.2014).

Keskeiset havainnot

• Ensilumen keskimääräinen tulopäivä vaihtelee lähes kahdella kuukaudella: Kittilän Pokassa 9.10., Helsingissä 18.11.
• Ensilumi eroaa pysyvästä lumipeitteestä, joka saadaan keskimäärin 1–2 kuukautta myöhemmin.
• Ensilumeksi lasketaan vähintään sentin ehjä lumipeite aamun havaintohetkellä, ei yön yli sulanut lumi.
• Talven suurin lumensyvyys mitataan etelässä maaliskuussa, Lapissa vasta huhtikuun alussa.
• Lumikausi on lyhentynyt ja hanki ohentunut Etelä- ja Länsi-Suomessa 2–4 senttimetriä vuosikymmenessä jaksolla 1961–2014.
• Rannikolla ensilumi tulee myöhemmin kuin sisämaassa samalla leveysasteella, koska Itämeri pitää syksyn ilman pidempään lauhana.

Seuraa syksyn etenemistä ruskan ja vuodenaikojen vaihtelun kautta kohti talvea, ja katso milloin pimein kaamos ja talvipäivänseisaus osuvat. Suomalainen Kalenteri kokoaa vuodenajat, juhlapäivät ja nimipäivät samaan näkymään.