Talvipäivänseisaus 2026: milloin on vuoden lyhin päivä?

Milloin talvipäivänseisaus on ja kuinka lyhyt vuoden lyhin päivä Suomessa on? Vuonna 2026 seisaus osuu maanantaille 21. joulukuuta klo 22.50 Suomen aikaa, ja Helsingissä valoisaa aikaa on silloin 5 tuntia 49 minuuttia. Seisaus on hetki, jolloin Aurinko käy eteläisimmillään ja päivän pituus kääntyy takaisin nousuun. Pimein ilta ehtii kuitenkin ohi jo viisi päivää ennen sitä. Alta löydät seisausten ajat vuoteen 2032, päivän pituuden kaupungeittain ja valon kolme käännekohtaa.

Milloin talvipäivänseisaus on?

Talvipäivänseisaus osuu 21. tai 22. joulukuuta. Tarkka hetki liikkuu tunteja vuodesta toiseen, koska kalenterivuosi ei ole tasan yhtä pitkä kuin Maan kierros Auringon ympäri, ja ero kurotaan kiinni karkausvuosilla. Karkauspäivän jälkeen seisaus aikaistuu lähemmäs 21. päivän alkua ja ryömii sitten neljän vuoden aikana taas kohti 22. päivää.

Kellonajat ovat talviaikaa, sillä kellot on joulukuussa jo siirretty lokakuun viimeisenä sunnuntaina normaaliaikaan. Seisaus on sama hetki koko maapallolla, ja vain kellonaika vaihtelee aikavyöhykkeen mukaan, joten vuoden 2026 seisaus sattuu Suomessa myöhään illalla. Vuonna 2028 se koittaa aamupäivällä.

Kuinka lyhyt vuoden lyhin päivä on?

Vastaus riippuu siitä, missä seisot. Talvipäivänseisauksena päivän kesto Helsingissä on alle kuusi tuntia, ja Lapissa Aurinko ei nouse lainkaan. Alla olevat nousu- ja laskuajat on laskettu 21. joulukuuta 2026 kaupunkien keskustojen koordinaateilla.

Lyhin päivä ei ole yksi päivä vaan pieni tasanne. Helsingissä valoisa aika pysyy 5 tunnissa 49 minuutissa 19. joulukuuta 24. joulukuuta asti, eli kuuden vuorokauden ajan minuuttiin pyöristettynä ero ei näy. Pohjoisessa tasanne on jotain muuta: napapiirin pohjoispuolella Aurinko jää kokonaan horisontin alle. Sodankylässä kaamos kestää vain neljä päivää juuri ennen joulua, 20. joulukuuta alkaen, ja Nuorgamissa se venyy 25. marraskuuta 17. tammikuuta asti. Pimeimmän jakson pituudesta ja hämärän sinisestä valosta kerromme tarkemmin kaamosta käsittelevässä jutussa.

Miksi pimein ilta tulee ennen lyhintä päivää?

Tässä on se osa, joka yllättää useimmat. Vuoden aikaisin auringonlasku ei osu seisaukseen vaan sitä edeltävälle viikolle. Helsingissä joulukuun 2026 aikaisin lasku on 16. päivänä klo 15.11.36, kun seisauspäivänä Aurinko laskee jo runsaan minuutin myöhemmin. Aamun puolella suunta on päinvastainen. Nousu myöhentyy joulupyhien läpi ja saavuttaa huippunsa vasta 27. joulukuuta klo 9.25.25.

Syy on aurinkokellon ja rannekellon erossa. Kellomme käy tasaisesti, mutta Aurinko ei: tarkka keskipäivän hetki vaihtelee vuoden mittaan Auringon epätasaisen liikkeen vuoksi, koska Maan rata on ellipsi ja akseli on kallellaan. Joulukuussa tosi keskipäivä siirtyy noin puoli minuuttia vuorokaudessa myöhemmäksi. Helsingissä Aurinko on korkeimmillaan 1. joulukuuta klo 12.09 ja tammikuun 10. päivänä jo klo 12.28. Sama siirto vetää mukanaan sekä nousun että laskun, ja kun se lasketaan yhteen päivän pituuden muutoksen kanssa, iltojen ja aamujen käännekohdat repeävät erilleen.

Taulukon viimeinen sarake paljastaa lisäksi sen, että ilmiö on voimakkain etelässä. Rovaniemellä päivän pituus muuttuu joulukuussa niin nopeasti, että se peittää keskipäivän siirtymän lähes kokonaan, ja käännekohdat asettuvat päivän etäisyydelle seisauksesta. Etelä-Suomessa väli on viisi vuorokautta. Yle uutisoi ilmiöstä joulukuussa 2025: iltapäivät alkoivat vaaleta Helsingissä jo 18. joulukuuta, ja aamut jatkoivat pimenemistään joulun yli. Käytännön seuraus näkyy tammikuun alussa. Helsingissä auringonlasku on 6. tammikuuta ehtinyt siirtyä lähes 20 minuuttia myöhemmäksi kuin joulukuun pimeimpänä iltana, mutta aamut ovat yhtä pimeät kuin seisauspäivänä vielä 1. tammikuuta.

Mikä talvipäivänseisaus on?

Ilmiön takana on Maan akselin kallistus. Maapallon kiertoakseli on kallellaan noin 23,5 astetta ratatasoon nähden, eikä kallistuksen suunta muutu Maan kiertäessä Aurinkoa. Kun pohjoinen napa on kääntynyt kauimmaksi Auringosta, auringon kohtisuora valo osuu eteläiselle eli Kauriin kääntöpiirille, joka on noin 23,5 astetta päiväntasaajan eteläpuolella. Se hetki on talvipäivänseisaus.

Nimen jälkiosa kertoo, mitä taivaalla tapahtuu. Aurinko on kiertänyt syksyn ajan yhä matalampana, ja seisauksessa laskeva liike pysähtyy pariksi päiväksi ennen kuin se kääntyy. Siksi päivän pituus ei sanottavasti muutu seisauksen molemmin puolin, kun taas päiväntasauksissa muutos on nopeimmillaan, Helsingissä noin kuusi minuuttia vuorokaudessa. Valon paluu alkaa hitaasti: ensin noin viisi minuuttia viikossa, ja vauhti kiihtyy kohti kevättä.

Taulukoiden valoisa aika on muutaman minuutin pidempi kuin puhdas geometria antaisi. Nousu ja lasku lasketaan Auringon yläreunasta, ja lisäksi valon taittuminen ilmakehässä nostaa Aurinkoa näennäisesti suunnilleen Auringon säteen verran ylöspäin horisontista. Aurinko näkyy siis hetken ennen kuin se geometrisesti nousee ja vielä hetken laskettuaan.

Talven pesäpäivät ja Tuomaan päivä

Suomalainen kansanperinne ei laskenut minuutteja, mutta se tunsi pimeimmän jakson tarkasti. Talven pesäpäivät ovat Tuomaan päivän (21.12.) ja joulun välinen aika, jolloin auringon on ajateltu vetäytyvän pesäänsä. Samasta lähteestä löytyy myös sään ennustus: jos Aurinko ei pesäpäivinä näyttäytynyt, kesästä odotettiin sateista, ja jos säteitä näkyi vähänkin, kesästä lämmintä ja poutaista. Pesäpäivinä ei myöskään saanut hakata tuoretta puuta, sillä se olisi tietänyt karhun kesällä käyvän karjan kimppuun.

Tuomas on yhä nimipäiväkalenterissa 21. joulukuuta, ja Tuomaan päivää pidettiin entisaikoina joulun aloittajana: siihen mennessä kynttilät oli valettu, oluet pantu ja eläimet teurastettu. Tuomas toi tullessaan joulurauhan, ja jouluajan päätti Nuutin päivä, jota on vietetty sekä 7. että 13. tammikuuta. Näin seisaus, joulu ja työvuoden tauko asettuivat samaan solmukohtaan.

Vanhoissa lähteissä pisin yö on silti eri päivänä kuin nykyään, ja siihen on kalenterisyy. Mikael Agricola merkitsi vuoden 1544 Rukouskirjaansa vuoden pisimmän yön, "Öö caice pisin", joulukuun 12. päivän kohdalle. Juliaaninen kalenteri oli tuolloin jäänyt jälkeen luonnon vuodenajoista. Suomessa käytössä ollut kalenteri korjattiin vasta 1753, mutta vanhat päivien nimitykset jäivät elämään, joten valon merkkipäiviä on perinteessä reilun kymmenen päivän verran nykyisiä aikaisemmin. Siksi vanha perimätieto sijoittaa vuoden pimeimmän yön joulukuun puoliväliin, Lucian päivän tienoille, vaikka todellinen seisaus on viikkoa myöhemmin.

Haluatko seurata valon paluuta päivä päivältä? Suomalainen Kalenteri näyttää auringonnousun, laskun ja päivän pituuden samassa näkymässä juhlapäivien ja nimipäivien kanssa, ja kuun vaiheet löytyvät samasta kalenterista.

Usein kysytyt kysymykset

Milloin talvipäivänseisaus 2026 on? Talvipäivänseisaus 2026 on maanantaina 21. joulukuuta klo 22.50 Suomen aikaa. Vuonna 2027 se osuu keskiviikolle 22. joulukuuta klo 4.42.

Mikä on vuoden lyhin päivä? Seisauspäivä, eli 21. tai 22. joulukuuta. Helsingissä valoisaa aikaa on silloin 5 tuntia 49 minuuttia, Rovaniemellä 2 tuntia 14 minuuttia ja Utsjoella ei lainkaan.

Miksi aurinko laskee aikaisimmin jo ennen seisausta? Tosi keskipäivä siirtyy joulukuussa noin puoli minuuttia vuorokaudessa myöhemmäksi, koska Maan rata on ellipsi ja akseli kallellaan. Siirto vetää laskuajan myöhemmäksi jo ennen seisausta ja nousuajan myöhemmäksi vielä sen jälkeen.

Alkavatko päivät pidetä heti seisauksen jälkeen? Iltapäivät alkavat pidetä Etelä-Suomessa jo ennen seisausta, mutta koko päivän pituus kääntyy nousuun vasta seisauksesta, ensin noin viisi minuuttia viikossa. Aamut valkenevat viimeisenä, vasta uudenvuoden tienoilla.

Alkaako talvi talvipäivänseisauksesta? Tähtitieteellinen talvi alkaa seisauksesta ja kestää kevätpäiväntasaukseen. Terminen talvi määräytyy lämpötilan mukaan ja kalenteritalvi alkaa 1. joulukuuta, joten sama päivä voi eri määritelmillä kuulua eri vuodenaikaan.

Keskeiset havainnot

• Talvipäivänseisaus 2026 on 21.12. klo 22.50 Suomen aikaa; seisaus osuu vuosittain 21. tai 22. joulukuuta ja siitä alkaa tähtitieteellinen talvi.
• Helsingissä lyhin päivä on 5 h 49 min, Oulussa 3 h 34 min ja Rovaniemellä 2 h 14 min; Utsjoella vallitsee kaamos.
• Minuutin tarkkuudella lyhin päivä toistuu Helsingissä kuutena vuorokautena peräkkäin, 19.–24. joulukuuta, koska muutos hidastuu lähes nollaan seisauksen ympärillä.
• Vuoden pimein ilta on Helsingissä 16. joulukuuta ja myöhäisin auringonnousu 27. joulukuuta, koska tosi keskipäivä siirtyy joulukuussa myöhemmäksi noin puoli minuuttia vuorokaudessa.
• Etelässä käännekohdat ovat viisi vuorokautta seisauksen molemmin puolin, Rovaniemellä vain vuorokauden, koska päivän pituus muuttuu pohjoisessa nopeammin.
• Kansanperinteessä Tuomaan päivän 21.12. ja joulun väli oli talven pesäpäivät, jolloin Aurinko vetäytyi pesäänsä ja tuoreen puun hakkuu oli kiellettyä.