Tiernapojat: keitä he ovat ja milloin heitä esitetään?

Ketkä tiernapojat ovat ja milloin heitä esitetään? Tiernapojat esittävät vanhaa laulukuvaelmaa, joka kertoo kuningas Herodeksesta, idän tietäjistä ja Betlehemin tähdestä. Neljä esittäjää kiertää kodeissa ja toreilla joulunpyhinä, tavallisesti tapaninpäivästä loppiaiseen. Perinne on säilynyt elävimpänä Oulun seudulla, ja siihen kuuluu neljä vakiintunutta roolia: Herodes, Murjaanien kuningas, Knihti ja tähteä kantava Mänkki.

Mikä tiernapojat on?

Tiernapojat on nelihenkinen laulukuvaelma, jossa Raamatun jouluevankeliumi puetaan näytelmäksi. Sana tierna tarkoittaa tähteä, ja juuri Betlehemin tähti on koko esityksen keskus: Mänkki pyörittää sauvan päässä olevaa paperitähteä sitä mukaa kuin laulu etenee. Tähti on samalla ryhmän tavaramerkki, sillä sen perusteella katsojat tunnistavat tiernapojat jo kaukaa.

Rooleja on neljä, ja jokaisella on oma tehtävänsä Ylen kuvauksen ja Wikipedian mukaan. Kuningas Herodes on tarinan vastavoima, joka lopulta määrää Betlehemin poikalasten surmasta. Murjaanien kuningas edustaa yhtä idän tietäjää, ja kohtauksessa hänen on polvistuttava Herodeksen eteen näiden kahden kuninkaan mitellessä. Knihti on Herodeksen sotilas, joka panee surmakäskyn täytäntöön ja kerää lopuksi katsojilta rahat kypäräänsä. Mänkki taas ilmoittaa ilosanoman Jeesuksen syntymästä ja pyytää esityksen päätteeksi kynttilää tähteensä.

Kuvaelma on ennen muuta laulunäytelmä, kuten Yle sitä kutsuu. Vuoropuhelu lauletaan, ja saman tekstin sisällä on säilynyt vanhoja kielikerroksia ja jopa käännösvirheitä vuosisatojen varrelta.

Myös asut erottavat hahmot toisistaan. Herodes ja Murjaanien kuningas pukeutuvat viittaan ja kruunuun, kun taas Knihtillä on yksinkertaisempi sotilaan puku ja lieriömäinen hattu. Mänkin tunnistaa sauvan päässä pyörivästä tähdestä, joka on koko ryhmän näkyvin tunnusmerkki. Perinteinen kokoonpano on neljä poikaa tai nuorta, ja he liikkuvat ovelta ovelle tai esiintyvät toreilla ja aukioilla.

Milloin tiernapoikia esitetään?

Tiernakausi ajoittuu joulunpyhiin. Perinteinen esitysaika alkaa tapaninpäivästä 26. joulukuuta ja jatkuu loppiaiseen 6. tammikuuta, toisinaan pidemmällekin, nuutinpäivään asti. Molemmat rajapäivät ovat kiinteitä, joten kausi osuu vuodesta toiseen samoille päivämäärille, ja vain viikonpäivä vaihtuu. Alla oleva taulukko näyttää lähivuosien tiernakaudet.

Oulussa esitysaikaa edeltää oma tapahtumansa. Kaupungissa on järjestetty tiernapoikakilpailua vuodesta 1933, ja vuodesta 1987 finaali on pidetty keskustan Rotuaarilla. Kilpailu tuo esiin kymmeniä joukkueita ja avaa koko kaupungin tiernakauden. Vuoden 2023 kisassa alkusarjaan ilmoittautui 21 joukkuetta, kun edellisvuonna niitä oli ollut vain kymmenen. Kisan jälkeen ryhmät lähtevät liikkeelle joulunpyhinä, yllä olevan taulukon päivämäärien mukaan.

Historia ja perinne

Kuvaelman juuret ovat keskiajan mysteerinäytelmissä, joilla kirkko havainnollisti raamatunkertomuksia seurakunnalle. Yle kuvaa, kuinka 1100-luvulla kolmen kuninkaan pyhäinjäännökset tuotiin Kölnin tuomiokirkkoon, ja loppiaisen tarinasta muokattiin näytelmä. Alkujaan papisto ja kuoripojat esittivät sen latinaksi, mutta vähitellen esitys siirtyi kansankielelle ja nuorten esittäjien käsiin.

Saksassa nämä nuoret tunnettiin Sternsinger-nimellä eli tähtilaulajina. He kiersivät toreilla ja rahoittivat esiintymisillään opintojaan. Tähtilaulanta levisi keskiajan jälkeen ympäri Pohjois-Eurooppaa, ja sen mukana kulkeutuivat sekä laulut että roolihahmot. Suomessa tähtipoikaperinteeseen viittaavia mainintoja löytyy jo 1700-luvulta, ja se juurtui erityisen syvälle Pohjois-Pohjanmaalle.

Muusta Suomesta perinne on suurelta osin hävinnyt, mutta Oulun seudulla se on säilynyt katkeamattomana. Juuri tämä paikallinen jatkuvuus tekee tiernapojista oululaisen erityispiirteen, ja siihen kaupungin oma identiteetti nykyään nojaa.

Oulussa perinne on jatkunut sukupolvelta toiselle 1800-luvulta lähtien. Ensimmäisen kerran tiernapojat mainittiin julkisesti Oulun Wiikko-Sanomissa vuonna 1873, ja tästä laskettuna oululainen tiernaperinne täytti 150 vuotta vuonna 2023. Ryhmiä oli aikanaan niin paljon, että kilpailevien joukkueiden välit kiristyivät. Oulun viranomaiset ryhtyivät valvomaan toimintaa: 1940-luvulla ryhmien oli haettava poliisilta lupa, johon merkittiin esiintyjien nimet, esiintymisalue ja luvan voimassaoloaika.

Lupamenettely kertoo, kuinka suosittua toiminta oli: kilpailu esiintymispaikoista oli kovaa, ja järjestäytymisellä pidettiin katukuva kurissa. Samaan aikaan tiernapojat olivat lapsille ja nuorille tapa ansaita joulun alla pientä rahaa.

Kaupunkien ulkopuolella perinne hiipui 1950-luvun jälkeen. Näkyvyyttä palautti vuosina 1973–74 järjestetty Unicefin tiernapoikakeräys, joka toi kuvaelman uudelleen laajaan tietoisuuteen ja kytki vanhan kiertotavan hyväntekeväisyyteen.

Näytelmän kulku ja laulut

Esitys etenee vakiintunutta kaavaa. Se alkaa tervehdyslaulusta »Hyvää iltaa», jolla toivotetaan hyvää iltaa talon isännälle, emännälle ja koko väelle. Sen jälkeen Herodes matkaa kohti Betlehemiä ja mittaa miekkansa Murjaanien kuninkaan kanssa. Mänkki ilmoittaa Jeesuksen syntymästä. Sitä seuraa joukko lauluja seimen ja Betlehemin tähden ympärillä.

Loppupuolella tunnelma synkkenee. Herodes kyselee Knihtiltä tietäjien perään ja määrää poikalasten surmasta. Knihti poistuu käskyä täyttämään, enkelit julistavat paimenille ilosanomaa, ja Knihti palaa ilmoittamaan tehtävän suoritetuksi. Lopuksi kerätään maksu ja lauletaan päätösvirsi. Näin neljä esittäjää käy läpi koko joulun kertomuksen ilon ja väkivallan vuorottelun.

Laulut ovat kuvaelman selkäranka, ja moni niistä on kulkenut suullisena perintönä sukupolvelta toiselle. Osa säkeistä on vanhentunutta kirjakieltä, osa paikallista murretta. Sanoituksiin on kertynyt vuosisatojen mittaan kielikerroksia ja jopa vanhoja käännösvirheitä, joita nykyesittäjä ei välttämättä osaa enää suoraan selittää. Juuri tämä patina tekee lauluista tunnistettavia. Ne kuulostavat vanhoilta, koska ne ovat vanhoja.

Tiernaperinne tänään

Oulu on julistautunut Suomen viralliseksi Tiernakaupungiksi. Perinnettä vaalii vuonna 2005 perustettu Tiernasäätiö, ja vuosittainen tiernapoikakilpailu ratkotaan kolmessa sarjassa: Tiernakaupungin perinnesarjassa, yleisessä sarjassa ja mukaelmissa. Kaupungin keskustaan pystytettiin vuonna 2014 kuvanveistäjä Sanna Koiviston tekemä pronssinen tiernapoikapatsas.

Koulujen joulujuhlissa tiernapojat ovat harvinaistuneet. Suurten kaupunkien peruskouluissa kuvaelmaa ei enää juuri esitetä, koska sen selvästi uskonnollista sisältöä on pidetty ongelmallisena kaikille yhteisessä tilaisuudessa. Kirkoissa, ravintoloissa ja yksityistilaisuuksissa esityksiä nähdään yhä, ja Oulussa perinne jatkuu vahvana. Tiernapojat kuuluvat samaan joulunpyhien kokonaisuuteen kuin tapaninpäivä, loppiainen ja nuutinpäivä, ja niiden esitysaika kattaa nämä päivät. Perinteen laajempi asema osana kirkkovuotta selittää, miksi juuri joulunpyhät ovat sen luonteva ajankohta.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä tiernapojat esittävät? He esittävät laulukuvaelmaa idän tietäjien matkasta Jeesus-lapsen luo ja kuningas Herodeksen yrityksestä surmata vastasyntynyt. Tarina perustuu Matteuksen evankeliumin jouluevankeliumiin.

Keitä ovat neljä roolihahmoa? Kuningas Herodes, Murjaanien kuningas, Knihti ja Mänkki. Mänkki kantaa ja pyörittää tähteä, Knihti kerää maksun kypäräänsä, ja Herodes on tarinan käskijä.

Milloin tiernapoikia esitetään? Tavallisesti tapaninpäivästä 26.12. loppiaiseen 6.1., toisinaan nuutinpäivään asti. Oulun tiernapoikakilpailu ajoittuu joulukauden alkuun.

Mistä nimi tiernapojat tulee? Sana tierna tarkoittaa tähteä. Nimi viittaa Betlehemin tähteen, jota Mänkki kantaa sauvan päässä esityksen ajan. Nimitystä alettiin käyttää alun perin juuri Oulun seudulla, ja se on sittemmin vakiintunut koko kuvaelman nimeksi.

Missä perinne on vahvin? Oulun seudulla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Oulu on julistautunut Tiernakaupungiksi, ja siellä on järjestetty tiernapoikakilpailua vuodesta 1933.

Ovatko tiernapojat uskonnollinen perinne? Sisältö on kristillinen, sillä kuvaelma seuraa Matteuksen evankeliumin kertomusta. Nykyään sitä esitetään sekä hartaudellisissa että maallisissa tilaisuuksissa, ja tapakulttuurina se on osa suomalaista joulunperinnettä.

Keskeiset havainnot

• Tiernapojat on nelihenkinen laulukuvaelma Herodeksesta, idän tietäjistä ja Betlehemin tähdestä.
• Esitysaika kulkee tapaninpäivästä 26.12. loppiaiseen 6.1., toisinaan nuutinpäivään saakka.
• Roolit ovat Herodes, Murjaanien kuningas, Knihti ja tähteä pyörittävä Mänkki.
• Perinteen juuret ovat keskiajan mysteerinäytelmissä ja Kölnin kolmen kuninkaan tarinassa.
• Oulussa on kilpailtu tiernapojissa vuodesta 1933, ja kaupunki on Suomen Tiernakaupunki.
• Sana tierna merkitsee tähteä, joten nimi kertoo suoraan kuvaelman keskeisimmästä esineestä.

Haluatko pitää joulunpyhien päivät järjestyksessä? Suomalainen Kalenteri kokoaa tapaninpäivän, loppiaisen ja muut juhlapäivät samaan näkymään.