Runebergin päivä 5.2.: liputuspäivä ja torttuperinne

Runebergin päivää vietetään joka vuosi 5. helmikuuta, kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivänä. Se on vakiintunut liputuspäivä mutta ei vapaapäivä: Suomen lippu nostetaan salkoon, kun taas koulut, kaupat ja virastot toimivat tavalliseen tapaan. Päivän tunnetuin tapa on syödä runebergintorttu. Taustalla on runoilija, jonka kirjoittamasta tekstistä tuli Suomen kansallislaulu.

Mikä Runebergin päivä on?

Runebergin päivä on 5. helmikuuta vietettävä merkkipäivä, joka on nimetty Johan Ludvig Runebergin (1804–1877) mukaan. Almanakassa päivän nimi on J.L. Runebergin päivä, ja se kuuluu Helsingin yliopiston almanakkatoimiston merkitsemiin vakiintuneisiin liputuspäiviin.

Suomen liputuspäivät jakautuvat kahteen ryhmään. Osa on virallisia liputuspäiviä, jotka on vahvistettu asetuksella. Näihin kuuluvat muun muassa Kalevalan päivä 28.2., vappu 1.5., äitienpäivä, puolustusvoimain lippujuhlan päivä 4.6., juhannuksen Suomen lipun päivä, isänpäivä ja itsenäisyyspäivä 6.12. Toisen ryhmän muodostavat vakiintuneet liputuspäivät, joina liputus on suositeltavaa mutta ei velvoittavaa. Wikipedian liputuspäiväluettelon mukaan Runebergin päivä kuuluu juuri jälkimmäiseen ryhmään.

Runebergin päivä kuuluu joukkoon merkkipäiviä, joilla Suomi muistaa yksittäistä kulttuurihenkilöä. Samaa periaatetta noudattavat Aleksis Kiven päivä 10.10., Minna Canthin päivä 19.3. ja Eino Leinon päivä 6.7. Nämä on kiinnitetty kirjailijan syntymä- tai muistopäivään ja merkitty vakiintuneiksi liputuspäiviksi. Runeberg oli sarjan ensimmäinen, sillä hänen päivänsä juhlinta alkoi jo 1800-luvun puolivälissä, kun taas muut kirjailijapäivät vakiintuivat myöhemmin. Koko liputuspäiväluettelon näet liputuspäiväsivultamme.

Milloin Runebergin päivä on?

Runebergin päivä on kiinnitetty 5. helmikuuta, eikä ajankohta liiku vuodesta toiseen. Toisin kuin Kalevalan päivä, joka on niin ikään kiinteä, moni muu merkkipäivä seuraa pääsiäistä tai muuta liikkuvaa juhlaa. Runebergin kohdalla vaihtuu vain viikonpäivä. Päivämäärä on siis tiedossa vuosia etukäteen, ja alla oleva taulukko näyttää viikonpäivän vuoteen 2032 saakka.

Päivä ei ole vapaapäivä. Se on tavallinen arki- tai viikonlopun päivä, jolloin liputetaan ja jonka kunniaksi leipomot myyvät runebergintorttuja. Päivän taustatiedot on koottu myös merkkipäiväsivullemme.

Kuka Johan Ludvig Runeberg oli?

Johan Ludvig Runeberg syntyi 5. helmikuuta 1804 Pietarsaaressa ja kuoli 6. toukokuuta 1877 Porvoossa. Häntä kutsutaan Suomen kansallisrunoilijaksi, koska hän loi 1830- ja 1840-luvun runoudessaan kuvan suomalaisesta kansasta ja maasta. Wikipedian mukaan Runeberg kirjoitti koko tuotantonsa ruotsiksi, joka oli tuolloin sivistyneistön kirjakieli. Vuodesta 1837 hän asui vakituisesti Porvoossa ja opetti kaupungin lukiossa. Runebergin koti avattiin yleisölle museona 1882, ja siitä tuli Suomen ensimmäinen kotimuseo. Kaupunki on vaalinut runoilijan perintöä siitä lähtien.

Runebergin tunnetuin teos on runoelma Vänrikki Stoolin tarinat, joka ilmestyi kahdessa osassa 1848 ja 1860. Kokoelman 35 runoa kertovat vuosien 1808–1809 Suomen sodan henkilöistä, ja niiden hahmot, kuten Saarijärven Paavo ja Sven Dufva, jäivät osaksi kansallista kertomusta. Runoelman avausruno on Vårt land, ja juuri siitä tuli kansallislaulu.

Runebergin merkitys ei rajoitu yksittäiseen lauluun. Yhdessä Elias Lönnrotin kanssa hän muokkasi 1830- ja 1840-luvulla käsitystä siitä, millainen Suomi ja suomalaiset olivat. Lönnrot kokosi kansanrunoudesta Kalevalan, ja Runeberg antoi runoudessaan maalle kirjallisen omakuvan aikana, jolloin Suomi oli Venäjän autonominen suuriruhtinaskunta. Tämä tausta selittää, miksi kirjailijan syntymäpäivästä ylipäänsä tuli liputuspäivä.

Wikipedian mukaan Fredrik Pacius sävelsi runon 1847, ja teos esitettiin ensimmäisen kerran Floran päivän juhlassa 13. toukokuuta 1848 Kumtähden kentällä Helsingissä. Laulun esitti ylioppilaskuoro Akademiska Sångföreningen. Suomenkielisen Maamme-käännöksen laati Julius Krohnin johtama työryhmä 1867. Runebergin puoliso Fredrika Runeberg, jonka kanssa runoilija oli vihitty vuonna 1831, oli itsekin kirjailija.

Runebergintorttu ja sen kiistelty alkuperä

Runebergin päivän tunnusleivos on runebergintorttu: lieriön muotoinen manteli- ja punssi- tai rommimakuinen leivos, jonka päällä on vadelmahilloa ja sokerikuorrutuksesta tehty rengas. Leivoksen alkuperästä on useampi kertomus.

Yleisen käsityksen mukaan tortun kehitti Runebergin puoliso Fredrika Runeberg 1850-luvulla. Wikipedia esittää tämän rinnalla toisen selityksen: hänen leivoksensa lienee muunnelma tortusta, jonka porvoolainen kondiittorimestari Lars Henrik Astenius loi jo 1840-luvulla. Helsinkiläinen leipurimestari Fredrik Ekberg alkoi puolestaan myydä leivosta konditoriassaan nimellä runebergintorttu 1850-luvulla. Näin nimi kiinnittyi runoilijaan, joka tunnetusti piti leivoksesta.

Leivoksen tunnusmerkit ovat pysyneet: mantelin ja punssin maku, vadelmahillotäplä ja sitä kiertävä sokerirengas. Runebergintorttuja on kaupoissa yleensä tammikuusta helmikuun alkupäiviin, joten torttukausi kehystää itse liputuspäivää. Monessa kodissa torttu ja kahvi ovat päivän ainoa näkyvä tapa, kun taas lipun nosto jää julkisten rakennusten ja lipputankojen huoleksi.

Liputus ja päivän vietto tänään

Runebergin päivänä Suomen lippu nostetaan salkoon niin kotitalouksissa kuin julkisissa rakennuksissa, vaikka liputus perustuu suositukseen eikä velvoitteeseen, koska kyseessä on vakiintunut mutta ei virallinen liputuspäivä. Käytännön ohjeet lipun nostoon ja laskuun löytyvät liputusoppaastamme.

Päivän juhlinnalla on pitkät juuret. Elävän perinnön wikiluettelon mukaan Runebergin päivää on vietetty vuosittain hänen 50-vuotispäivästään 1854, jolloin Porvoon oppikoulun oppilaat lauloivat runoilijan ikkunan alla. Tapaan liittyi 1860-luvulle tultaessa puheita, musiikkia ja yhteislaulua eri puolilla maata. Juhlinta levisi Porvoosta muualle, ja siitä muodostui vähitellen kansallinen merkkipäivä. Aiemmin ihmiset sytyttivät päivän kunniaksi kynttilöitä ikkunoille, mutta tämä tapa on sittemmin siirtynyt itsenäisyyspäivään.

Runebergin runot ovat kuuluneet koulujen opetukseen pitkään, ja siksi päivä on monelle tuttu jo kouluvuosilta. Katukuvassa näkyvin merkki on kuitenkin torttu, joka on leipomoiden ja kahviloiden tiskeillä koko alkuvuoden. Näin 5. helmikuuta kokoaa saman päivämäärän alle kansallislaulun, runoilijan ja leivoksen, ja liputus antaa päivälle näkyvän kalenteriroolin muiden vakiintuneiden liputuspäivien rinnalla.

Usein kysytyt kysymykset

Onko Runebergin päivä vapaapäivä? Ei ole. Se on tavallinen arki- tai viikonlopun päivä, jolloin liputetaan. Koulut, kaupat ja työpaikat toimivat normaalisti.

Onko Runebergin päivä virallinen liputuspäivä? Ei. Se on vakiintunut liputuspäivä, jona liputus on suositeltavaa mutta ei pakollista. Viralliset liputuspäivät vahvistetaan asetuksella, eikä Runebergin päivä kuulu niihin.

Miksi Runebergin päivää vietetään juuri 5. helmikuuta? Päivä on Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivä. Hän syntyi Pietarsaaressa 5. helmikuuta 1804, ja merkkipäivä on kiinnitetty tuohon päivämäärään.

Keksikö Runeberg sanan sisu? Ei. Sisu liitetään usein Runebergiin, mutta Kotimaisten kielten keskuksen mukaan ilmaus "suomalainen sisu" ei esiinny hänen teksteissään. Vanhin tunnettu maininta on vuodelta 1897 Uusi Savo -lehdessä.

Mistä runebergintorttu on peräisin? Alkuperä on kiistanalainen. Leivos yhdistetään Fredrika Runebergiin, mutta se saattaa pohjautua porvoolaisen Lars Henrik Asteniuksen 1840-luvun leivokseen. Nimellä runebergintorttu leivosta myytiin Helsingissä 1850-luvulta alkaen.

Onko Runebergin päivä sama kuin Kalevalan päivä? Ei ole. Kalevalan päivää vietetään 28.2. Elias Lönnrotin Kalevalan kunniaksi, kun taas Runebergin päivä on 5.2. ja muistaa Johan Ludvig Runebergiä. Molemmat ovat liputuspäiviä, mutta Kalevalan päivä on virallinen ja Runebergin päivä vakiintunut.

Keskeiset havainnot

• Runebergin päivä on 5. helmikuuta, kansallisrunoilija J.L. Runebergin syntymäpäivänä, ja päivämäärä pysyy vuodesta toiseen samana.
• Kyseessä on vakiintunut liputuspäivä, ei virallinen liputuspäivä eikä vapaapäivä.
• Runeberg kirjoitti ruotsiksi runon Vårt land, joka Fredrik Paciuksen sävelmällä ja Maamme-käännöksenä on Suomen kansallislaulu.
• Runebergintortun alkuperä on kiistelty: kertomukset viittaavat Fredrika Runebergiin, kondiittori Asteniukseen ja leipuri Ekbergiin.
• Päivän juhlinta juontaa vuoteen 1854, jolloin Porvoon oppikoulun oppilaat lauloivat Runebergin ikkunan alla.
• Runebergin runot ovat kuuluneet koulujen opetukseen pitkään, ja tammikuusta helmikuulle ulottuva torttukausi tekee päivästä myös kaupallisesti näkyvän.

Haluatko nähdä, mille viikonpäivälle Runebergin päivä osuu ensi vuonna, ja mitkä muut liputuspäivät kalenterissa ovat? Suomalainen Kalenteri kokoaa liputuspäivät, nimipäivät ja juhlapyhät yhteen näkymään.