J.L. Runebergin päivä

Alkuperä ja nimi

Johan Ludvig Runeberg (1804–1877) oli ruotsiksi kirjoittanut Suomen kansallisrunoilija, jonka tunnetuimpia teoksia ovat Vänrikki Stoolin tarinat (1848 ja 1860) ja Maamme-laulu, josta on tullut Suomen kansallislaulu (Vårt land, sävel Fredrik Pacius 1848). Runebergin päivän valinta liputuspäiväksi nostaa Suomen molemmat kotimaiset kielet näkyviin: Runeberg kirjoitti ruotsiksi, mutta hänen merkityksensä Suomen kansallisidentiteetille on suomenkielisessäkin kulttuurissa ratkaiseva.

Historia

Runebergin päivä on ollut Suomen kalenterissa liputuspäivänä jo 1900-luvun alkupuolelta. Runebergin tortun, kondiitterimestari Lars Astenuksen 1840-luvulla luoma manteli- ja rommileivos, on nimetty Runebergin lempileivoksen mukaan ja sitä myydään Suomessa tammikuusta helmikuun alkuun. Vänrikki Stoolin tarinat sisältää 'Maamme'-runon, jonka Runeberg kirjoitti 1846; sävel valmistui 1848 ja runo otettiin laajalti käyttöön nationalismin aaltona ympäri 1800-luvun loppupuolen.

Perinteet ja vietto

Päivänä nostetaan Suomen lippu salkoon. Kahvilat ja leipomot myyvät Runebergin torttuja runsaimmin, ja perinteen mukaan päivän kunniaksi syödään Runebergin tortun, jonka mantelimuruseokseen ja vadelmahillon päälle nostettuun sokerikuoreen liittyy oma rituaali. Porvoossa, jossa Runeberg asui ja työskenteli vuodesta 1837 kuolemaansa asti, järjestetään lukutilaisuuksia ja Runeberg-kotimuseo (Aleksanterinkatu 3) avaa ovensa erityisohjelmin. Yle lähettää usein Maamme-laulun teemaohjelmia.

Milloin päivä on

J.L. Runebergin päivää vietetään aina 5. helmikuuta — Runebergin syntymäpäivä (5.2.1804 Pietarsaaressa).

Liittyvät päivät

• Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä
• Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä
• J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä