J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä

Alkuperä ja nimi

Johan Vilhelm Snellman (1806–1881) oli filosofi, valtiomies ja sanomalehtimies, joka asetti suomen kielen aseman parantamisen elämäntyökseen. Hänen Saima- (1844–46) ja Litteraturblad-lehtensä (1847–1863) muotoilivat suomalaisen kansallisen ohjelman, ja Snellmanin senaattorina laatima kieliasetus 1.8.1863 nosti suomen kielen ruotsin rinnalle hallinnon ja oikeuslaitoksen kieleksi. Snellman on Suomen 'fennomanian' keskeisin nimi.

Historia

Snellmanin päivän vietto perustuu hänen syntymäpäiväänsä. Liputuspäivänä päivä on vakiintunut 1900-luvun jälkipuoliskolla, ja se on yksi Helsingin yliopiston almanakkaan merkityistä vakiintuneista liputuspäivistä. 'Suomalaisuuden päivä' -lisämääre liitettiin nimeen 1900-luvun lopulla. Vuosi 2006 oli erityinen Snellman-juhlavuosi, kun hänen syntymästään tuli kuluneeksi 200 vuotta — silloin julkaistiin myös Snellman-aiheinen 100 markan rahan jälkimuistomerkki ja Suomen Pankki vaihtoi sadan markan setelin Snellmanin kuvalla varustetuksi vuosina 1986–2002.

Perinteet ja vietto

Päivänä nostetaan Suomen lippu salkoon. Kuopiossa, jossa Snellman asui ja toimi 1843–1849, järjestetään J.V. Snellmanin kotimuseossa avoimet ovet ja teemaohjelma. Snellmanin patsaalle Helsingissä Suomen Pankin edustalla (Emil Wikström, 1923) lasketaan seppeleitä Suomalaisuuden Liiton ja Snellman-säätiön toimesta. Suomen kielen, kotimaisen kirjallisuuden ja journalismin asemaa pohditaan päivän mediassa ja kouluissa.

Milloin päivä on

J.V. Snellmanin päivää vietetään aina 12. toukokuuta — Snellmanin syntymäpäivä (12.5.1806 Tukholmassa).

Liittyvät päivät

• Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä
• J.L. Runebergin päivä
• Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä
• Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä