Auringonpimennys Suomessa: 12.8.2026 ja tulevat pimennykset

Milloin auringonpimennys näkyy Suomessa? Seuraava osittainen auringonpimennys nähdään koko maassa keskiviikkona 12.8.2026, ja se on poikkeuksellisen syvä: Auringon kiekosta peittyy vähintään 82 ja enimmillään noin 85 prosenttia. Suomessa nähdään useimmiten vain osittainen pimennys, sillä täyden pimennyksen kapea varjovyöhyke kulkee muualla. Tässä ovat kellonajat, peittävyys kaupungeittain, tulevien vuosien pimennykset ja ohjeet turvalliseen katseluun.

Milloin auringonpimennys näkyy Suomessa?

Auringonpimennys osuu Suomen kohdalle harvakseltaan, ja lähivuosien pimennykset ovat kaikki osittaisia. Elokuun 2026 syvän pimennyksen jälkeen seuraavat jäävät selvästi vaatimattomammiksi, ja täydellistä auringonpimennystä saadaan odottaa vuosisata. Osittaisen pimennyksen syvyys vaihtelee paljon: joskus Kuu vie Auringosta vain kapean siivun, joskus lähes koko kiekon. Alla olevat päivämäärät ja suuruudet perustuvat Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan ja Ylen tietoihin.

Vuosien 2029 ja 2030 luvut kuvaavat Auringon pinta-alan peittymistä, kun taas vuoden 2026 luku ilmoittaa osuuden Auringon kiekon halkaisijasta, joten ne eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Vuoden 2029 pimennyksessä Kuu käy vain Auringon reunalla, kun taas 2030 puolet kiekosta katoaa.

Osittainen auringonpimennys 12.8.2026

Elokuun 2026 pimennys on lähivuosien näyttävin. Ursan mukaan pimennyksen suuruus kasvaa etelästä pohjoiseen: Helsingissä, Turussa, Joensuussa ja Jyväskylässä peittyy 83 prosenttia Auringon halkaisijasta, rannikolla ja Pohjois-Suomessa (Vaasa, Oulu, Rovaniemi, Sodankylä) 84 prosenttia ja Utsjoella ja Kilpisjärvellä 85 prosenttia. Ursa ilmoittaa luvut osuutena Auringon kiekon halkaisijasta, mikä on suurempi luku kuin pinta-alaosuus: Ylen mukaan esimerkiksi Turussa Auringon pinnasta peittyy noin 80 prosenttia.

Ajankohta on illan puolella, ja Aurinko on jo matalalla. Helsingissä pimennys alkaa klo 20.00.44 ja on suurimmillaan klo 20.52.36, jolloin Aurinko on enää 2,4 astetta horisontin yläpuolella. Etelässä Aurinko laskee kesken pimennyksen, joten näkyvyys vaatii esteettömän luoteishorisontin. Pohjoisessa ilmiö nousee paremmin esiin: Kilpisjärvellä pimennys alkaa klo 19.45.39, huipentuu klo 20.39.40 ja päättyy klo 21.32.09 Auringon ollessa 8,8 astetta korkeudella.

Täydellisenä pimennys näkyy vain kapealla vyöhykkeellä Islannissa ja Espanjassa, ja täyden varjon reitti jatkuu Grönlannin yli. Suomi jää tämän vyöhykkeen ulkopuolelle, joten meillä Kuu peittää Auringosta vain osan.

Koska Aurinko on illalla matalalla, katselupaikaksi kannattaa valita avoin näkymä luoteeseen: meren tai järven ranta tai peltoaukea. Etelärannikolla Aurinko laskee ennen pimennyksen loppua, joten syvin vaihe kannattaa etsiä heti sen alettua. Pohjois-Suomessa ja Lapissa Aurinko pysyy korkeammalla, ja koko ilmiö ehtii näkyä alusta loppuun.

Elokuu 2026 on pimennysten kuukausi. Auringonpimennystä seuraa kaksi viikkoa myöhemmin osittainen kuunpimennys 28.8.2026, jolloin Maan varjo peittää osan täydestäkuusta. Pimennykset kulkevat pareittain, sillä saman pimennyskauden sisällä Aurinko, Maa ja Kuu asettuvat lähelle samaa linjaa niin uuden- kuin täydenkuunkin aikaan. Täydenkuun ja kuunpimennyksen ajankohdista kerromme täysikuu-artikkelissa.

Mistä auringonpimennys johtuu?

Auringonpimennys syntyy, kun Kuu asettuu Maan ja Auringon väliin niin, että kaikki kolme ovat samalla suoralla. Tämä on mahdollista vain uudenkuun aikaan, jolloin Kuu on Auringon puolella taivasta. Silti pimennys ei osu joka uuteenkuuhun, koska Kuun kiertorata on noin viisi astetta kallellaan Maan ratatasoon nähden. Pimennys syntyy vain, kun uusikuu sattuu lähelle solmukohtaa eli rataliittymää, jossa Kuun rata leikkaa Auringon näennäisen radan.

Auringonpimennyksiä on neljää lajia. Täydellisessä pimennyksessä Kuu peittää koko Auringon, osittaisessa vain reunan, ja rengasmaisessa Kuu on niin kaukana, ettei se peitä Aurinkoa kokonaan, vaan reunalle jää kirkas rengas. Hybridipimennys vaihtuu matkansa aikana täydellisen ja rengasmaisen välillä. Koko maapallolla auringonpimennyksiä tapahtuu keskimäärin noin 2,4 kertaa vuodessa, mutta kukin niistä näkyy vain osasta maapalloa. Elokuun 2026 pimennys on Suomessa poikkeuksellisen syvä, koska uusikuu osuu lähelle solmukohtaa ja Suomi jää lähelle täyden varjon reittiä. Mitä lähempänä totaliteettivyöhykettä ollaan, sitä suurempi osa Auringosta peittyy, ja siksi peittävyys kasvaa Suomessa pohjoista kohti. Kuun vaiheista ja uudestakuusta kerromme tarkemmin erillisessä artikkelissa.

Miten pimennystä katsotaan turvallisesti?

Auringon suora katselu vahingoittaa silmää myös osittaisen pimennyksen aikana. Näkymätön infrapuna- eli lämpösäteily polttaa verkkokalvoa jo muutamassa sekunnissa, eikä silmässä ole kipuhermoja varoittamassa vauriosta. Tavallisia aurinkolaseja, noettuja laseja tai valotettuja filmejä ei pidä käyttää, sillä ne eivät suodata lämpösäteilyä.

Turvallisia välineitä ovat CE-merkityt pimennyslasit, jotka täyttävät EU:n henkilönsuojainvaatimukset, sekä hitsauslasi numero 14. Kiikarit, kaukoputket ja kamerat vaativat oman aurinkosuodattimen objektiivin eteen. Vaivaton keino on myös neulanreikäprojektio: pieni reikä pahvissa heijastaa Auringon kuvan maahan tai valkoiselle pinnalle, jolloin pimennystä voi seurata katsomatta Aurinkoa lainkaan. Saman kuvion näkee usein puiden lehvästön alla, kun lehtien välit toimivat luonnollisina neulanreikinä ja heijastavat maahan lukemattomia pieniä pimennyskuvia. Muuten pimennyksen aikana on täysin turvallista olla ulkona normaalisti, kunhan ei katso suoraan kohti Aurinkoa.

Miksi Suomessa nähdään vain osittaisia pimennyksiä?

Kuu heittää avaruuteen kahdenlaista varjoa. Täysvarjo eli umbra on kapea kartio, jonka sisältä Aurinko peittyy kokonaan, ja sitä ympäröi paljon laajempi puolivarjo eli penumbra, jossa Aurinko näkyy vain osittain peittyneenä. Kun umbra osuu maapallolle jonnekin muualle kuin Suomeen, meidän ylitsemme pyyhkäisee vain penumbra, ja pimennys jää osittaiseksi.

Täydellinen auringonpimennys näkyy vain noin sadan kilometrin levyisellä umbran juovalla, joka piirtää Maan pinnalle kapean radan. Osittainen pimennys näkyy paljon laajemmalta alueelta juovan molemmin puolin, joten useimmiten Suomen kohdalle sattuu juuri osittainen pimennys. Ursan mukaan yksittäisessä paikassa täydellinen pimennys nähdään keskimäärin vain kerran noin 400 vuodessa.

Suomessa täydellinen auringonpimennys nähtiin viimeksi 22.7.1990 Helsingin ja Joensuun linjalla. Seuraavan kerran totaliteetti osuu Suomeen vasta yli sadan vuoden päästä, 16.10.2126, jolloin täyden varjon reitti kulkee Vaasan ja Kouvolan välistä maan poikki. Ursan tiedottaja Anne Liljeström kuvaa Ylelle täydellisen pimennyksen odotusta yli sadaksi vuodeksi, joten vain nykyisin syntyvät ehtivät nähdä sen.

Usein kysytyt kysymykset

Milloin on seuraava auringonpimennys Suomessa? Seuraava koko maassa näkyvä osittainen auringonpimennys on keskiviikkona 12.8.2026. Sitä seuraavat pienemmät osittaiset pimennykset 12.6.2029 ja 1.6.2030.

Kuinka suuri osa Auringosta peittyy 12.8.2026? Auringon kiekon halkaisijasta peittyy Ursan mukaan 83 prosenttia Etelä-Suomessa ja jopa 85 prosenttia Utsjoella ja Kilpisjärvellä. Kyseessä on siis syvä osittainen pimennys, ei täydellinen.

Mihin aikaan pimennys näkyy 12.8.2026? Helsingissä pimennys alkaa klo 20.00 ja on suurimmillaan klo 20.53, jolloin Aurinko on hyvin matalalla. Pohjoisessa ilmiö alkaa hieman aiemmin ja Aurinko on korkeammalla.

Näkyykö auringonpimennys koko Suomessa 12.8.2026? Kyllä. Osittainen pimennys näkyy koko maassa, ja peittävyys kasvaa etelästä pohjoiseen. Etelärannikolla haasteena on Auringon matala korkeus, joten esteetön luoteishorisontti auttaa.

Voiko pimennystä katsoa paljain silmin? Ei. Aurinkoa ei saa katsoa suoraan edes osittaisen pimennyksen aikana. Käytä CE-merkittyjä pimennyslaseja, hitsauslasia numero 14 tai neulanreikäprojektiota.

Milloin Suomessa nähdään seuraava täydellinen auringonpimennys? Vasta 16.10.2126. Edellinen oli 22.7.1990.

Keskeiset havainnot

• Seuraava auringonpimennys näkyy Suomessa 12.8.2026 osittaisena, ja siinä peittyy 83–85 prosenttia Auringon halkaisijasta koko maassa.
• Pimennys on illalla Auringon ollessa matalalla; etelässä tarvitaan esteetön luoteishorisontti, pohjoisessa ilmiö näkyy paremmin.
• Aurinkoa ei saa katsoa suoraan: turvallisia ovat CE-pimennyslasit, hitsauslasi 14 ja neulanreikäprojektio.
• Suomi jää täyden pimennyksen kapean varjovyöhykkeen ulkopuolelle, joten meillä nähdään vain osittaisia pimennyksiä.
• Täydellinen auringonpimennys nähtiin viimeksi 22.7.1990 ja seuraavan kerran vasta 16.10.2126.
• Tulevien vuosien pimennykset ja kuun vaiheet löydät myös kalenterinäkymästä.