Liputus Suomessa: näin nostat ja lasket lipun oikein

Suomen lippu nostetaan salkoon aamulla kello 8 ja lasketaan auringonlaskun aikaan, kesällä viimeistään kello 21. Lippu vedetään ylös ripeästi ja lasketaan verkkaisesti, eikä se saa koskettaa maata. Suruliputuksessa lippu nostetaan ensin täyteen salkoon ja lasketaan vasta sitten puolitankoon. Tästä oppaasta näet liputusajat, oikean nosto- ja laskutavan sekä sen, miten lippu kohdellaan asianmukaisesti.

Tämä on käytännön ohje siihen, miten liputetaan. Jos etsit luetteloa siitä, minä päivinä Suomessa liputetaan, lue erillinen kirjoitus liputuspäivistä. Liputuspäivien luettelo löytyy myös liputuspäiväsivultamme.

Kansallislippu ja valtiolippu: kaksi lippua, eri käyttäjät

Suomen lipusta on kaksi muotoa. Kansallislippu eli siniristilippu on valkoinen lippu, jossa on sininen risti. Sitä saa käyttää kuka tahansa: yksityishenkilö, yhdistys, yritys ja taloyhtiö. Valtiolipussa on ristin keskellä keltareunaisessa neliössä Suomen vaakuna, ja sitä käyttävät vain valtion viranomaiset, kuten eduskunta, ministeriöt, puolustusvoimat ja yliopistot.

Tästä syntyy yleinen sekaannus. Kotipihan salkoon kuuluu kansallislippu, ei vaakunalla varustettu valtiolippu. Vaakunallinen lippu kaupan hyllyllä on harvinainen, mutta jos sellaisen näkee, se ei ole tarkoitettu yksityiskäyttöön.

Valtiolipusta on lisäksi suorakaiteen muotoinen ja kielekkeinen muoto. Kielekkeistä valtiolippua, jonka liepeet päättyvät kolmeen kärkeen, käyttävät esimerkiksi puolustusvoimat. Tavallinen kotipihan tai taloyhtiön lippu on suorakaiteen muotoinen kansallislippu, joten näistä erikoismuodoista ei tarvitse huolehtia.

Lipun mittasuhteet on määritelty laissa. Kansallislipun korkeus on 11 ja pituus 18 mittayksikköä, ja ristin haarojen leveys on 3 yksikköä. Pystysuunnassa lippu jakautuu suhteessa 4:3:4 ja vaakasuunnassa suhteessa 5:3:10. Virallinen sininen sävy on PMS 294. Nämä mittasuhteet pätevät kaikkiin kaupasta saataviin lippuihin, joten oikeankokoisen lipun valinta riippuu lähinnä salon korkeudesta.

Minkä kokoinen lippu salkoon?

Lipun koko valitaan lipputangon korkeuden mukaan. Sisäministeriön suosituksen mukaan salon tulisi yltää kerrostalossa kolmannen kerroksen tasolle, ja omakotitalon pihassa lipun tulisi näkyä rakennuksen harjan yläpuolelle tyynelläkin säällä. Nyrkkisääntönä lipun pituus on runsas neljäsosa salon korkeudesta.

Mitat noudattavat samaa 11:18-suhdetta lipun koosta riippumatta. Liian pieni lippu jää isossa salossa vaatimattomaksi, ja liian suuri kuormittaa tankoa sekä kuluu nopeammin. Oikein mitoitettu lippu liehuu vapaasti tarttumatta tankoon tai naapurin oksiin.

Liputusajat: milloin lippu nostetaan ja lasketaan

Liputus noudattaa kellonaikoja, joista säädetään asetuksessa. Sisäministeriön ohjeen mukaan liputus alkaa aamulla kello 8 ja päättyy auringon laskiessa, kesällä kuitenkin viimeistään kello 21. Kaksi päivää poikkeaa tästä, ja pohjoisen kaamosaika muuttaa aikoja talvella.

Juhannus on ainoa kerta, jolloin lippu jää salkoon yön yli. Juhannuksena lippu nostetaan jo aattoiltana kello 18 ja lasketaan vasta seuraavana päivänä kello 21, eli se liehuu yhtäjaksoisesti läpi vaalean kesäyön. Itsenäisyyspäivänä lippu lasketaan poikkeuksellisesti kello 20, koska itsenäisyyttä juhlitaan myös pimeän tultua. Pohjoisimmassa Suomessa, kun aurinko ei kaamoksen aikaan nouse, lippu pidetään salossa kello 8–16.

Näin nostat ja lasket lipun oikein

Itse nostossa on muutama vakiintunut tapa. Lippu vedetään salkoon ripeästi ja reippaasti, mutta lasketaan verkkaisesti ja arvokkaasti. Nopea nosto ja rauhallinen lasku kuuluvat lipun kunnioittamiseen.

Lippu ei saa koskettaa maata tai lattiaa nostettaessa eikä laskettaessa. Laskettu lippu kerätään saman tien syliin tai pöydälle. Salossa liehuvan lipun tulisi sisäministeriön mukaan olla puhdas ja ehjä, joten haalistunut, repaleinen tai likainen lippu vaihdetaan ennen nostoa uuteen.

Yöksi lippua ei jätetä salkoon. Pääsääntö on, että lippu lasketaan auringonlaskun aikaan tai viimeistään kello 21, eikä sitä liputeta pimeällä. Poikkeuksena on valaistu lippu: jos salko on valaistu niin, että lippu erottuu selvästi, sen voi pitää ylhäällä myös pimeän aikaan esimerkiksi yrityksen tai julkisen rakennuksen edustalla.

Yksityishenkilöllä on oikeus liputtaa muulloinkin kuin virallisina liputuspäivinä. Oman merkkipäivän, perhejuhlan tai vaikkapa vieraan kunniaksi lipun saa nostaa salkoon minä päivänä tahansa samoja liputusaikoja noudattaen.

Liputuksen voi pelkistää lyhyeksi muistilistaksi:

1. Tarkista ennen nostoa, että lippu on puhdas ja ehjä.
2. Kiinnitä lippu naruun ja vedä se ripeästi salon huippuun.
3. Kiristä naru niin, ettei lippu valu päivän mittaan alas.
4. Laske lippu verkkaisesti auringonlaskun aikaan tai viimeistään kello 21.
5. Kerää laskettu lippu syliin tai pöydälle, älä anna sen koskettaa maata.

Suruliputus: yleisin liputusvirhe

Suruliputus tehdään usein väärin, koska lippu lasketaan suoraan puolitankoon. Oikea järjestys on toinen. Sisäministeriön ohjeen mukaan suruliputus aloitetaan vetämällä lippu ensin salon huippuun, ja vasta sitten lippu lasketaan niin, että sen alareuna asettuu salon puoliväliin.

Kun suruliputus päättyy, sama liike tehdään toisin päin. Lippu nostetaan ensin takaisin salon huippuun ja lasketaan vasta sieltä kokonaan alas. Lippu ei siis jää laskuhetkellä puolitankoon.

Hautajaispäivänä on oma käytäntönsä. Lippu on puolitangossa siihen asti, kunnes vainaja on siunattu tai tuhkattu, minkä jälkeen lippu nostetaan loppupäiväksi täyteen salkoon vainajan kunniaksi. Näin suru vaihtuu päivän mittaan kunnianosoitukseksi.

Yleisimmät liputusvirheet

Suurin osa liputusvirheistä toistuu vuodesta toiseen. Nämä viisi ovat tavallisimpia:

• Suruliputuksessa lippu lasketaan suoraan puolitankoon nostamatta sitä ensin salon huippuun.
• Salkoon nostetaan haalistunut tai repaleinen lippu, joka kuuluisi vaihtaa uuteen.
• Lippu unohtuu salkoon yöksi ilman, että salko olisi valaistu.
• Kotipihalla nostetaan vaakunallinen valtiolippu, vaikka yksityiseen käyttöön kuuluu kansallislippu.
• Itsenäisyyspäivänä lippu lasketaan jo auringonlaskun aikaan, vaikka oikea laskuaika on kello 20.

Usein kysytyt kysymykset

Mihin kohtaan lippu lasketaan suruliputuksessa? Lipun alareuna asettuu salon puoliväliin. Lippu nostetaan tätä ennen ensin salon huippuun.

Saako lipun jättää yöksi salkoon? Ei pääsääntöisesti. Lippu lasketaan auringonlaskun aikaan tai viimeistään kello 21. Valaistuna lipun saa pitää ylhäällä myös pimeällä.

Mikä on kansallislipun ja valtiolipun ero? Valtiolipussa on ristin keskellä Suomen vaakuna, ja sitä käyttävät vain valtion viranomaiset. Yksityishenkilön salossa liehuu kansallislippu.

Saako yksityishenkilö liputtaa muina kuin liputuspäivinä? Saa. Lipun voi nostaa salkoon omana merkkipäivänä tai juhlan kunniaksi samoja liputusaikoja noudattaen.

Mihin asti kesällä saa liputtaa? Auringonlaskuun, kuitenkin viimeistään kello 21. Juhannuksena lippu jää poikkeuksellisesti salkoon aatosta juhannuspäivän iltaan.

Minkä kokoisen lipun valitsen? Lipun pituus on runsas neljäsosa salon korkeudesta. Esimerkiksi 10 metrin salkoon sopii 165 × 269 senttimetrin lippu, ja sopivan koon näkee yltä taulukosta.

Keskeiset havainnot

• Liputus alkaa kello 8 ja päättyy auringonlaskun aikaan, kesällä viimeistään kello 21.
• Juhannus on ainoa päivä, jolloin lippu liehuu yön yli, ja itsenäisyyspäivänä lippu lasketaan vasta kello 20.
• Lippu vedetään ylös ripeästi ja lasketaan verkkaisesti, eikä se saa koskettaa maata.
• Suruliputuksessa lippu nostetaan ensin huippuun ja lasketaan vasta sitten puolitankoon, alareuna salon puoliväliin.
• Vaakunallista valtiolippua käyttävät vain viranomaiset; kotipihan salkoon kuuluu kansallislippu.

Haluatko, että liputuspäivät muistuvat ajoissa mieleen? Suomalainen Kalenteri merkitsee viralliset ja vakiintuneet liputuspäivät valmiiksi, joten oikea päivä ei pääse yllättämään.