Takatalvi: milloin kevään kylmä jakso iskee Suomessa

Takatalvi on keväällä osuva kylmä jakso, joka tuo yöpakkaset ja usein lumi- tai räntäsateen sen jälkeen, kun kevät on jo lähtenyt käyntiin. Tarkkaa määritelmää ilmiölle ei ole, mutta takatalvesta puhutaan tavallisesti huhti- ja toukokuussa, pohjoisimmassa Lapissa vielä kesäkuussa. Kun kysyt milloin takatalvi tulee, vastaus seuraa termistä kevättä: mitä aikaisemmin lämpö saapuu, sitä pidempään kylmän takaiskun riski ehtii jatkua.

Ilmiö toistuu Suomessa lähes joka kevät ja kuuluu kevään vaihtelevaan luonteeseen. Ero pelkkään viileään päivään on siinä, että takatalvi palauttaa talven tunnusmerkit: pakkasyöt ja lumen jo vihertävään maisemaan.

Milloin takatalvi tulee? Kevään kylmät jaksot alueittain

Takatalvella ei ole omaa kalenteripäivää. Sen ajankohta riippuu siitä, milloin kevät on kunakin vuonna ehtinyt alkaa. Ilmatieteen laitos määrittelee termisen kevään jaksoksi, jonka aikana vuorokauden keskilämpötila pysyttelee 0 ja +10 asteen välillä. Etelä-Suomessa kevät alkaa maalis- ja huhtikuun vaihteessa, pohjoisessa vasta huhtikuun puolivälissä. (Ilmatieteen laitos, kevättilastot)

Takatalven riski kestää siitä hetkestä, kun kevät alkaa, siihen asti kun terminen kesä vakiintuu. Kesä alkaa etelässä toukokuun lopulla, pohjoisessa noin kuukautta myöhemmin. Taulukko kokoaa nämä ajankohdat, joiden väliin takatalvi asettuu. (Ilmatieteen laitos, kesätilastot)

Kevät on vuodenajoista lyhin, ja se kestää tavallisesti kuudesta yhdeksään viikkoa. Meren viilentävän vaikutuksen takia se venyy pisimmäksi rannikolla ja saaristossa, joten myös takatalven mahdollisuus säilyy siellä pitkään. Pääkaupunkiseudulla räntä- tai lumisadetta havaitaan 20.4. ja 1.5. välisenä aikana lähes joka vuosi, vaikka lämpö olisi jo ehtinyt tuntua. (Ilmastokatsaus, Ilmatieteen laitos)

Mistä takatalvi johtuu?

Takatalvi syntyy, kun matalapaineiden reitti siirtyy tavallista etelämmäksi ja Suomi jää niiden kylmälle pohjoispuolelle. Silloin maahan virtaa arktista kylmää ilmaa, joka tuo mukanaan lumi- ja räntäkuuroja myös keväiseen auringonpaisteeseen. Sama kylmä ilmamassa painaa yölämpötilat pakkasen puolelle. (Ilmastokatsaus, Ilmatieteen laitos)

Kevään lämpötila heittelee muutenkin voimakkaasti nollan molemmin puolin. Ilmatieteen laitos seuraa termisen kasvukauden alkua kymmenen vuorokauden jaksona juuri siksi, että yksittäiset lämpimät päivät voivat vaihtua nopeasti takaisin kylmään. (Ilmatieteen laitos, terminen kasvukausi)

Lumipeitteellä on tässä oma osansa. Jos maassa on vielä lunta, se heijastaa auringon säteilyä takaisin ja pitää alimman ilmakerroksen kylmänä, jolloin kylmä jakso pitkittyy. Kun lumi on sulanut aukeilta pelloilta, tumma maa lämpenee nopeammin ja takatalven ote heikkenee. Pohjoisessa ja korkealla sisämaassa lunta riittää pidempään, joten sielläkin kylmät takaiskut jatkuvat myöhempään kevääseen.

Kevään ääripäät ja muistettavat takatalvet

Kevään alkamisaika vaihtelee vuosittain useita viikkoja, ja tämä ratkaisee, kuinka pitkään takatalvi on mahdollinen. Varhaisimmillaan terminen kesä on Etelä-Suomessa alkanut jo 19. huhtikuuta, sekä vuonna 1990 että vuonna 2000. Myöhäisimpinä vuosina kesän alku on venynyt kesäkuun puolelle maan etelä- ja keskiosassa, jolloin kylmän takaiskun riski jatkuu pitkälle alkukesään. (Ilmatieteen laitos, kesätilastot)

Toisinaan kevät saapuu koko maahan lähes yhtä aikaa. Terminen kevät alkoi vuosina 1965, 1994 ja 2011 Käsivarren Lappia lukuun ottamatta koko maassa muutaman päivän sisällä, jolloin takatalven riski siirtyi myös pohjoiseen tavallista aikaisemmin. (Ilmatieteen laitos, kevättilastot) Useimpina vuosina ero on kuitenkin selvä, sillä kevät ja kesä saapuvat pohjoiseen noin kuukautta etelää myöhemmin.

Aukeilta pelloilta lumi sulaa keskimäärin kahdesta kolmeen viikkoa termisen kevään alun jälkeen ja metsistä noin kaksi viikkoa myöhemmin. (Ilmatieteen laitos, kevättilastot) Takatalven lumikuurot osuvat siksi usein jo paljastuneeseen maisemaan. Keväällä 2017 lunta satoi runsaasti Uudenmaan ja Kanta-Hämeen rajaseudulle vielä 23. ja 24. huhtikuuta, joskin päivän lämpö suli sen nopeasti. (Ilmastokatsaus, Ilmatieteen laitos)

Takatalvi vai halla?

Takatalvi ja halla sekoitetaan usein, vaikka ne tarkoittavat eri asiaa. Halla on ilmiö, jossa lämpötila laskee maanpinnalla pakkasen puolelle samaan aikaan kun virallisesti kahden metrin korkeudelta mitattu ilman lämpötila pysyy plussalla. Maanpinnan lähellä ilma jäähtyy selkeän yön aikana nopeammin, joten kasvit voivat kärsiä pakkasvaurioita, vaikka mittari näyttäisi muutamaa astetta lämmintä. (Foreca, Sään takaa)

Halla on ankara, jos lämpötila maanpinnalla laskee alle −4 asteen. Hallaa esiintyy vain kasvukauden aikana, siis sen jälkeen kun vuorokauden keskilämpötila on noussut pysyvästi +5 asteen yläpuolelle. Takatalvi on tätä laajempi: siihen kuuluu myös ilman puolella mitattu yöpakkanen ja näkyvä lumi- tai räntäsade, eikä se rajoitu pelkkiin kirkkaisiin öihin.

Ilmatieteen laitos ei anna erillistä hallavaroitusta, vaan hallanvaara kerrotaan tavallisissa sääennusteissa ja tiedotusvälineissä. (Ilmatieteen laitos, helle- ja pakkasvaroitukset) Käytännön ero on tärkeä puutarhurille: takatalvi näkyy jo silmämääräisesti lumena, mutta halla voi tulla kirkkaana ja tyynenä yönä ilman lunta.

Takatalvi, kasvukausi ja istutusten ajoitus

Takatalvi ratkaisee, milloin arat kasvit kannattaa siirtää ulos. Kun kasvukausi on alkanut, yöpakkanen voi vahingoittaa taimia ja orastavaa viljaa, joten istutuksia ei kannata kiirehtiä ennen kuin pahin hallanvaara on ohi. Ilmatieteen laitos muistuttaa, että kesäkuun alkupuolella hallaa mitataan jossain päin Lappia ja Pohjois-Pohjanmaata joka vuosi. (Ilmatieteen laitos, tiedote)

Nyrkkisääntö seuraa termistä kesää. Etelä-Suomessa arimmat kasvit istutetaan tavallisesti vasta touko- ja kesäkuun vaihteessa, Pohjois-Suomessa vasta kesäkuun puolivälissä, kun kylmien öiden riski on pienentynyt. Sääennuste kannattaa tarkistaa vielä senkin jälkeen, sillä yksittäinen takatalvi voi yllättää kesäkuussa.

Talven ja kevään kulkua voi seurata myös muiden merkkien kautta. Kun ensilumi tuli edellisenä syksynä ja kevätpäiväntasaus on ohitettu, valo lisääntyy nopeasti, mutta lämpö tulee perässä vasta viiveellä. Juuri tämä viive tekee takatalvesta mahdollisen.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä takatalvi tarkalleen on? Takatalvi on keväällä sattuva kylmä jakso, joka tuo yöpakkaset ja usein lumi- tai räntäsateen sen jälkeen, kun kevät on jo lähtenyt käyntiin. Tarkkaa määritelmää ei ole, mutta tunnusmerkkejä ovat pakkasyö ja lumisade vihertyneeseen maisemaan.

Milloin takatalvi tyypillisesti tulee? Etelä-Suomessa takatalvet osuvat huhti- ja toukokuulle, pohjoisessa vielä kesäkuun alkuun. Pääkaupunkiseudulla räntä- tai lumisadetta havaitaan 20.4. ja 1.5. välisenä aikana lähes joka vuosi.

Voiko takatalvi tulla vielä kesäkuussa? Voi, etenkin pohjoisessa. Kesäkuun alkupuolella hallaa mitataan jossain päin Lappia ja Pohjois-Pohjanmaata joka vuosi, ja kylmä jakso voi tuoda sinne lunta myös alkukesästä.

Mitä eroa on takatalvella ja hallalla? Halla tarkoittaa maanpinnan pakkasta silloin, kun ilman lämpötila kahden metrin korkeudella on plussalla, ja sitä esiintyy vasta kasvukauden alettua. Takatalvi on laajempi kylmä jakso, johon kuuluu myös ilman puolella mitattu yöpakkanen ja lumisade.

Milloin arat kasvit voi istuttaa ulos? Etelä-Suomessa yleensä touko- ja kesäkuun vaihteessa, Pohjois-Suomessa kesäkuun puolivälissä, kun pahin hallanvaara on ohi. Sääennuste kannattaa silti tarkistaa vielä istutuksen jälkeenkin.

Keskeiset havainnot

• Takatalvi on kevään lämpimän jakson jälkeinen kylmä takaisku, jolle ei ole tarkkaa määritelmää mutta jonka tuntee pakkasöistä ja lumisateesta.
• Ajankohta seuraa termistä kevättä: Etelä-Suomessa takatalvet osuvat huhti- ja toukokuulle, pohjoisessa vielä kesäkuulle.
• Pääkaupunkiseudulla räntä- tai lumisadetta havaitaan 20.4. ja 1.5. välisenä aikana lähes joka vuosi.
• Ilmiö syntyy, kun matalapaineet kulkevat etelämpää ja Suomeen virtaa arktista kylmää ilmaa; lumipeite pitkittää kylmää jaksoa.
• Halla eroaa takatalvesta: se on maanpinnan pakkanen kasvukauden aikana, eikä Ilmatieteen laitos anna siitä erillistä varoitusta.
• Arat kasvit kannattaa istuttaa vasta hallanvaaran jälkeen, etelässä touko-kesäkuun vaihteessa ja pohjoisessa kesäkuun puolivälissä.

Seuraa kevään etenemistä vuodenaikojen vaihtelun ja kevätpäiväntasauksen kautta kohti kesää. Suomalainen Kalenteri kokoaa vuodenajat, juhlapäivät ja nimipäivät samaan näkymään.