Koulujen syysloma: milloin se on ja miksi viikko vaihtelee

Milloin koulujen syysloma on? Syysloma pidetään lokakuussa, useimmiten viikolla 42 tai 43, eikä koko maassa ole yhtä yhteistä ajankohtaa. Helsingissä, Espoossa, Tampereella ja Turussa lukuvuoden 2026–2027 syysloma osuu viikolle 42 (12.–16.10.2026), kun taas Porissa ja Oulussa se on viikolla 43 (19.–23.10.2026). Ajankohdan päättää kukin kunta itse, joten oman koulun viikko kannattaa varmistaa kunnan sivuilta.

Milloin koulujen syysloma on lukuvuonna 2026–2027?

Lukuvuoden 2026–2027 syyslomat jakautuvat kahdelle viikolle. Suuri osa Etelä- ja Länsi-Suomen suurista kaupungeista lomailee viikolla 42, mutta osa kunnista on valinnut viikon 43. Mitään valtakunnallista sääntöä siitä, kumpi viikko on "oikea", ei ole.

Pori sijaitsee Helsinkiä lännempänä mutta lomailee viikkoa myöhemmin, joten kyse ei ole pelkästä pohjoinen–etelä-jaosta. Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on vahvistanut viikon 42 syysloman sekä lukuvuodelle 2026–2027 että 2027–2028, kun taas Porin koulujen syysloma on viikolla 43. Tarkat päivät kannattaa katsoa oman kunnan koululomakalenterista, esimerkiksi Helsingin tai Oulun sivulta.

Helsingissä syyslukukausi 2026–2027 alkaa keskiviikkona 12.8.2026 ja päättyy 19.12.2026, joten viikon 42 syysloma katkaisee muuten pitkän, neljän kuukauden syysjakson suunnilleen puolivälistä. Seuraava tauko on vasta joululoma 21.12.2026–6.1.2027. Tämä rytmittävä rooli on syksyn ainoa pidempi hengähdystauko ennen joulua, ja se selittää, miksi loma sijoittuu juuri lokakuun puoliväliin eikä esimerkiksi marraskuulle.

Syysloman ajankohdat 2026–2030

Viikkonumero ratkaisee, mille päiville syysloma asettuu. Viikot 42 ja 43 liikkuvat kalenterissa vuodesta toiseen, sillä se, mille päivälle vuoden ensimmäinen viikko osuu, siirtää kaikkia sitä seuraavia viikkoja muutamalla päivällä. Alla olevat päivät on laskettu ISO 8601 -viikkonumeroinnista, jossa viikko alkaa maanantaista. Taulukko kertoo, milloin kumpikin viikko on, ei sitä, kumman kunta valitsee.

Useimmissa kunnissa syysloma kestää viisi arkipäivää maanantaista perjantaihin, jolloin lomaan tulee mukaan kaksi viikonloppua eli yhdeksän peräkkäistä vapaapäivää. Osa kunnista pitää lyhyemmän, parin tai kolmen päivän loman pidennetyn viikonlopun tapaan. Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset noudattavat tavallisesti saman kunnan perusopetuksen loma-aikoja, joten perheen eri-ikäiset koululaiset ovat yleensä lomalla samaan aikaan saman kunnan sisällä.

Kuka päättää syysloman ajankohdan?

Syysloman viikosta päättää koulutuksen järjestäjä eli kunta. Opetushallitus kokoaa kuntien ilmoittamat ajat yhteen listaan, mutta korostaa itse, että listaus on suuntaa antava ja ajantasaiset tiedot löytyvät kuntien omilta sivuilta. Opetushallitus ei siis aseta lomapäiviä, vaan kunta tekee päätöksen.

Lainsäädäntö määrää loman raamit, ei sen kohtaa kalenterissa. Perusopetusasetuksen mukaan lukuvuodessa on 190 työpäivää, ja koulutyö päättyy keväällä viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Työpäivien määrästä vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi osuvat itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä, joten todellinen työpäivien määrä jää usein 188:aan tai 189:ään. Esimerkiksi Helsingissä lukuvuosi 2026–2027 sisältää 189 työpäivää. Loma-ajat, syysloma mukaan lukien, kunta sijoittaa näiden työpäivien väleihin parhaaksi katsomallaan tavalla.

Opetushallituksen kokoama lista on hyödyllinen yleiskuva, jos haluaa verrata eri kuntien loma-aikoja keskenään. Sitovaa tietoa se ei tarjoa, koska kunta voi muuttaa päätöstään, ja varsinainen päätös tehdään kunnan omassa lautakunnassa. Tästä syystä oman koulun ajat löytyvät varmimmin kunnan sivuilta tai koulun lukuvuosisuunnitelmasta.

Miksi syysloma on eri viikolla eri paikkakunnilla?

Yhtenäisyyttä on yritetty, mutta siitä on luovuttu. Aluehallintovirasto antoi aiemmin suosituksia yhteisestä lomaviikosta, mutta suosituksilla ei saavutettu yhtenäisyyttä, joten niistä luovuttiin. Kunnat ovat itsenäisiä koulutuksen järjestäjiä ja tekevät ratkaisun omista lähtökohdistaan.

Porrastus tuottaa sekä hyötyjä että harmia. Matkailuyrittäjille hajautetut lomat ovat etu, koska kohteet eivät täyty kerralla, kun eri alueet lomailevat eri viikoilla. Perheille ero on hankalampi: jos naapurikunnissa työskentelevän vanhemman loma osuu eri viikolle kuin lasten koulujen loma, yhteistä vapaata on vaikea järjestää.

Ratkaisut voivat seurata myös työssäkäynnin suuntia kuntarajojen sijaan. Kainuussa Sotkamo ja Kuhmo ajoittavat syyslomansa Oulun aikataulun mukaan, vaikka maakunnan keskus Kajaani lomailee toisena ajankohtana. Kun lähin suuri työssäkäyntialue painaa enemmän kuin oma maakunta, naapurikuntien lomat voivat erota toisistaan. Sama jännite toistuu vuodesta toiseen ilman valtakunnallista ratkaisua.

Yhtenäistämistä on ehdotettu toistuvasti, mutta päätösvalta on pysynyt kunnilla. Niin kauan kuin viikon valinta kuuluu koulutuksen järjestäjälle, syyslomat jakautuvat kahdelle viikolle, ja perheen kannattaa tarkistaa viikko etukäteen ennen matkojen tai oman loman varaamista. Lokakuun puoliväli on silti vakiintunut niin selvästi, että loma osuu lähes poikkeuksetta viikolle 42 tai 43.

Syysloman historia: perunannostolomasta nykymuotoon

Syyslomalla on maatalousjuuret. Suomalainen syysloma sai alkunsa maatalousyhteiskunnasta, jossa oppilaat tarvittiin syksyllä kotitilojen sadonkorjuuseen. Maaseudun kunnissa 1940-luvulla vietettyä lomaa kutsuttiin perunannostolomaksi, ja se ajoittui loppusyksyyn perunasadon mukaan.

Loma katosi 1970-luvulla, kun peruskoulu ja viisipäiväinen kouluviikko yleistyivät. Uudelleen syyslomaa alettiin pitää 1980-luvun loppupuolella, ja nykymuotoonsa se vakiintui 1990-luvun alussa. Tuolloin lainsäädäntöä vapautettiin ja loma-ajat jätettiin koulutuksen järjestäjän päätettäviksi. Sama vapaus selittää tämän päivän kirjavuuden: kun valtio luopui yksityiskohtaisesta ohjauksesta, kunnat saivat valita viikkonsa.

Paluun peruste oli toinen kuin lähdön. Loma ei tullut takaisin peltotöitä varten vaan keskelle syyslukukautta sijoittuvana lepoviikkona, joka jakaa pitkän syysrupeaman kahteen osaan. Tämä tarkoitus näkyy yhä siinä, että loma ajoittuu lokakuun puoliväliin riippumatta sadonkorjuun aikataulusta. Syysloman pidempää taustaa ja muiden koululomien kehitystä käsittelee erikseen koululomien historia -artikkeli.

Usein kysytyt kysymykset

Onko syysloma koko Suomessa samaan aikaan? Ei ole. Syysloma on lokakuussa viikolla 42 tai 43, ja viikon valitsee kukin kunta erikseen. Naapurikunnatkin voivat lomailla eri viikolla.

Mikä viikko syysloma on vuonna 2026? Lukuvuonna 2026–2027 syysloma on joko viikolla 42 (12.–16.10.) tai viikolla 43 (19.–23.10.) kunnasta riippuen. Esimerkiksi Helsinki ja Tampere ovat viikolla 42, Pori ja Oulu viikolla 43.

Kuinka monta päivää syysloma kestää? Useimmissa kunnissa syysloma on viisi koulupäivää maanantaista perjantaihin, jolloin vapaata kertyy viikonloppujen kanssa yhdeksän päivää. Osa kunnista pitää lyhyemmän, kahden tai kolmen päivän loman.

Onko syysloma palkallista vapaata vanhemmille? Ei. Syysloma on koulujen loma, ei yleinen vapaapäivä. Työssäkäyvät vanhemmat järjestävät lasten hoidon tai oman lomansa erikseen, eikä työnantajalla ole velvollisuutta myöntää vapaata koulujen loman ajaksi.

Miksi syyslomaa sanottiin ennen perunalomaksi? Maatalousyhteiskunnassa lapset tarvittiin syksyllä kotitilojen sadonkorjuuseen, ja loma ajoitettiin perunannoston mukaan. Nimi perunannostoloma jäi puhekieleen, vaikka nykyinen syysloma seuraa kalenteriviikkoa eikä sadonkorjuun aikataulua.

Mistä näen oman kuntani syysloman tarkat päivät? Luotettavin lähde on kunnan oma sivusto, sillä Opetushallituksen kokoama lista on vain suuntaa antava. Voit myös selata kuntakohtaisia koululomakalentereita.

Keskeiset havainnot

• Koulujen syysloma on lokakuussa viikolla 42 tai 43, eikä koko maalla ole yhteistä ajankohtaa.
• Lukuvuonna 2026–2027 viikko 42 on 12.–16.10. ja viikko 43 on 19.–23.10.; Helsinki ja Tampere lomailevat viikolla 42, Pori ja Oulu viikolla 43.
• Viikon valitsee kunta koulutuksen järjestäjänä, ei Opetushallitus, jonka lista on vain suuntaa antava.
• Aluehallintovirasto luopui yhteisistä suosituksista, koska niillä ei saavutettu yhtenäisyyttä, ja porrastus jakaa matkailun ruuhkaa eri viikoille.
• Loman juuret ovat 1940-luvun perunannostolomassa; nykymuotoonsa syysloma vakiintui 1990-luvun alussa, kun loma-ajat jätettiin kuntien päätettäviksi.

Pidä oman kuntasi syysloma ja muut loma-ajat käden ulottuvilla Suomalaisen Kalenterin avulla.