Yötön yö Suomessa: milloin se alkaa ja kuinka kauan se kestää

Milloin yötön yö alkaa ja kuinka kauan se kestää? Yötön yö eli keskiyön aurinko on jakso, jonka aikana aurinko ei laske lainkaan horisontin alle, vaan kiertää taivaanrantaa myös keskiyöllä. Suomen pohjoisimmassa kylässä Nuorgamissa keskiyön aurinko paistaa yhtäjaksoisesti 16. toukokuuta ja 29. heinäkuuta välisen ajan, kun taas Rovaniemellä se kestää noin kuukauden. Tässä ovat yöttömän yön kestot paikkakunnittain, syy ilmiön taustalla ja se, miksi raja kulkee todellisuudessa napapiiriä etelämpänä.

Milloin yötön yö on ja kuinka kauan se kestää?

Yöttömän yön pituus riippuu jyrkästi leveysasteesta: mitä pohjoisempana ollaan, sitä useamman viikon aurinko pysyy horisontin yläpuolella myös yöllä. Ilmatieteen laitoksen mukaan Nuorgamissa yötön yö kestää 16.5.–29.7., eli reilut kaksi kuukautta. Wikipedian mukaan sama jakso on Suomen pohjoisimmassa pisteessä 74 päivää. Etelämpänä ilmiö lyhenee nopeasti.

Tarkat päivämäärät heilahtavat muutaman vuorokauden verran vuodesta ja lähteestä riippuen, koska auringon rata suhteessa horisonttiin ei toistu täsmälleen samanlaisena ja karkausvuodet siirtävät kesäpäivänseisauksen hetkeä. Sodankylä-Sompiossa keskiyön aurinko paistaa toukokuun viimeisestä päivästä 14. heinäkuuta, ja Rovaniemellä aurinko ei laske 6. kesäkuuta ja 7. heinäkuuta välillä. Nuorgamin ja Rovaniemen ero on suuri: paikkakunnat ovat noin neljänsadan kilometrin päässä toisistaan, mutta yötön yö pitenee kuukaudesta lähes kahteen ja puoleen. Yöttömän yön vastakohta on talven kaamos, joka Nuorgamissa alkaa 25. marraskuuta ja päättyy 17. tammikuuta. Sama pohjoisin Lappi saa siis vuoden aikana sekä pisimmän valon että pisimmän pimeän jakson.

Mistä yötön yö johtuu ja missä sen raja kulkee?

Yötön yö on seurausta Maan kallistuksesta. Maapallon kiertoakseli on kallellaan noin 23,5 astetta ratatasoon nähden, joten kesällä pohjoinen napa kääntyy kohti aurinkoa. Napapiirin pohjoispuolella tämä riittää siihen, että aurinko pysyy kesäpäivänseisauksen tienoilla kokonaan horisontin yläpuolella myös keskiyöllä. Kallistuksen suunta ei muutu Maan kiertäessä aurinkoa, joten sama seutu, jolla aurinko kesällä ei laske, jää talvella kaamokseen.

Pohjoinen napapiiri kulkee noin 66,56 asteen leveydellä, ja periaatteessa juuri se olisi yöttömän yön eteläraja. Todellinen raja on kuitenkin etelämpänä. Wikipedian mukaan auringon suuri koko ja valon taipuminen ilmakehässä siirtävät rajaa niin, että auringon yläreuna näkyy ympäri vuorokauden suunnilleen yhden leveysasteen verran napapiirin eteläpuolella. Suomessa tämä raja kulkee hieman Kemin eteläpuolitse, siis selvästi Rovaniemeä alempana.

Yhtäjaksoinen keskiyön aurinko keskittyy kesäpäivänseisauksen ympärille. Kesäpäivänseisaus osuu 20.–22. kesäkuuta, ja vuonna 2026 se on 21. kesäkuuta. Seisauksen tienoilla aurinko pysyy päivästä toiseen lähes samalla korkeudella, joten napapiirin pohjoispuolella se ehtii kiertää taivaanrannan yli useiden viikkojen ajan. Juuri siksi Rovaniemellä keskiyön aurinko kestää kokonaisen kuukauden, vaikka napapiiri on vain sen eteläraja yhtenä yönä. Kemin korkeudella auringon yläreuna nousee horisontin yli vain muutamana yönä seisauksen molemmin puolin, ja etelämpänä ilmiö katoaa kokonaan.

Ilmiön astronominen nimi on polaaripäivä, kaamosta vastaavan polaariyön vastakohta. Arkikielessä käytössä ovat rinnakkain keskiyön aurinko ja yötön yö. Keskiyön aurinko on luonnonilmiö, jossa aurinko ei laske horisontin alapuolelle vuorokauden aikana, ja se toteutuu vain napapiirin tuntumassa ja sitä pohjoisempana.

Valkeat yöt myös Etelä-Suomessa

Napapiirin eteläpuolella yhtäjaksoista yötöntä yötä ei ole, mutta kesäyö on siellä silti valoisa. Aurinko käy kesällä niin lähellä horisonttia, että ilta- ja aamuhämärä sulautuvat yhteen eikä varsinaista pimeää tule. Tätä kutsutaan valkeiksi öiksi. Ilmatieteen laitoksen mukaan kesähämärä kestää etelä- ja keskiosissa yhteensä yli neljä tuntia, joten öisinkin näkee ulkona hyvin.

Ero pohjoisen ja etelän välillä on selvä. Napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske lainkaan, kun taas etelässä se laskee mutta ei vie mukanaan pimeyttä. Helsingissä pisin päivä kestää lähes 19 tuntia, tarkemmin 18 tuntia 56 minuuttia, ja loput vuorokaudesta ovat hämärää eivätkä pimeää. Valkeat yöt venyttävät kesäillan lähes yhtäjaksoiseksi koko maassa, vaikka varsinainen keskiyön aurinko rajoittuu Lappiin. Päivän pituuden kaupunkikohtaiset luvut käymme läpi erillisessä jutussa.

Miten ja missä yöttömän yön näkee?

Yhtäjaksoisen keskiyön auringon näkee parhaiten napapiiriltä pohjoiseen, siis Rovaniemeltä ylöspäin. Kesäkuun puolivälissä aurinko kiertää siellä matalalla taivaanrannassa laskematta kertaakaan, ja avoin näkymä pohjoiseen, esimerkiksi tunturin laelta tai järven rannalta, auttaa seuraamaan koko kaaren. Aurinko käy alimmillaan pohjoisessa keskiyön tienoilla, ei suoraan alapuolellamme kuten keskipäivällä. Pilvettömänä yönä matala valo värjää taivaan ja maiseman lämpimän kullanpunaisiksi, ja koska aurinko ei laske, iltarusko ja aamurusko sulautuvat yhdeksi pitkäksi tunnelmaksi. Sääksi kannattaa valita selkeä yö, sillä matalalla paistava aurinko peittyy helposti horisontin pilviin.

Kesän valohuippu osuu kesäpäivänseisaukseen ja sitä seuraavaan juhannukseen, joka on Suomessa vuoden valoisimman ajan juhla. Aivan pisimpien päivien ympärillä pituus pysyy lähes samana viikkojen ajan, joten juhannuksen valoisuus jatkuu heinäkuun alkuun kutakuinkin ennallaan. Lapissa aurinko paistaa silloin ympäri vuorokauden, etelässä kesäyö on valkea. Molemmissa tapauksissa kello ei kerro, milloin on yö.

Yötön yö ja uni

Valoisa kesäyö voi haitata nukahtamista. Unta säätelevä melatoniini reagoi valoon: Terveyskirjaston mukaan melatoniini on pimeähormoni, jota valmistuu enemmän pimeässä eli yöllä ja talvella kuin valoisassa eli päivällä ja kesällä. Kun ilta ja yö pysyvät valoisina, keho saa vähemmän sitä pimeän signaalia, joka tavallisesti käynnistää nukahtamisen. Pohjoisessa vaikutus on suurin, sillä keskiyön auringon aikaan pimeää ei tule lainkaan. Valkeat yöt voivat sekoittaa unirytmiä myös etelässä. Makuuhuoneen pimentäminen pimennysverholla tai unimaskilla auttaa palauttamaan yön tunnun ja tukee melatoniinin eritystä. Talven vastakkainen ilmiö, pimeän ajan väsymys ja kaamosmasennus, on käsitelty erillisessä kaamosjutussa.

Usein kysytyt kysymykset

Milloin yötön yö alkaa 2026? Nuorgamissa yötön yö alkaa noin 16. toukokuuta ja päättyy 29. heinäkuuta. Päivämäärät ovat vuodesta toiseen lähes samat, mutta voivat vaihdella muutaman vuorokauden.

Onko Rovaniemellä yötön yö? Kyllä. Rovaniemi on napapiirin tuntumassa, ja aurinko pysyy horisontin yläpuolella yhtäjaksoisesti noin kuukauden ajan, 6. kesäkuuta ja 7. heinäkuuta välillä.

Näkyykö keskiyön aurinko napapiirin eteläpuolella? Näkyy hieman. Auringon yläreuna pysyy horisontin yläpuolella noin yhden leveysasteen verran napapiiriä etelämpänä, joten raja kulkee Suomessa hieman Kemin eteläpuolitse. Siellä ilmiö rajoittuu aivan kesäpäivänseisauksen ympärille.

Mitä ovat valkeat yöt? Valkeat yöt tarkoittavat kesäyötä, jolloin aurinko laskee mutta ei vajoa kauas horisontin alle, joten pimeää ei tule. Etelä- ja Keski-Suomessa aamu- ja iltahämärä yhdistyvät yli neljän tunnin valoisaksi jaksoksi.

Häiritseekö yötön yö unta? Voi häiritä. Unihormoni melatoniinia valmistuu enemmän pimeässä kuin valoisassa, joten valoisa yö voi vaikeuttaa nukahtamista. Makuuhuoneen pimentäminen pimennysverholla tai unimaskilla auttaa.

Mikä on yöttömän yön astronominen nimi? Astronomiassa ilmiötä kutsutaan polaaripäiväksi. Se on talven kaamoksen eli polaariyön vastakohta, ja arkikielessä käytetään myös nimeä keskiyön aurinko.

Keskeiset havainnot

• Yötön yö on aika, jolloin aurinko ei laske horisontin alle, ja yhtäjaksoisena se toteutuu napapiirin tuntumassa ja sitä pohjoisempana.
• Kesto kasvaa jyrkästi pohjoiseen: Nuorgamissa noin 74 vuorokautta, Sodankylässä noin puolitoista kuukautta, Rovaniemellä noin kuukauden.
• Valon taittumisen takia keskiyön auringon eteläraja kulkee napapiiriä alempana, hieman Kemin eteläpuolella.
• Napapiirin eteläpuolella kesäyö on valkea: aurinko laskee, mutta hämärä ei muutu pimeäksi, ja Helsingissä pisin päivä kestää lähes 19 tuntia.
• Yöttömän yön vastapaino on talven kaamos: pohjoisin Lappi saa vuoden aikana sekä pisimmän valon että pisimmän pimeän jakson.

Yöttömän yön, kaamoksen ja päivänseisausten ajat näet kootusti Suomalaisen Kalenterin kalenterinäkymästä.