Saamelaisten kansallispäivä 6.2.: alkuperä ja liputus

Saamelaisten kansallispäivää vietetään vuosittain 6. helmikuuta. Se on Suomen ainoan alkuperäiskansan yhteinen juhlapäivä, joka muistuttaa vuoden 1917 ensimmäisestä saamelaiskokouksesta. Päivänä liputetaan saamen lipulla ja lauletaan kansallislaulu Sámi soga lávlla. Vaikka 6.2. ei ole Suomessa asetuksella säädetty virallinen liputuspäivä, viranomaiset suosittelevat yleistä liputusta ja päivää juhlitaan kulttuuritapahtumin ympäri maata.

Mikä saamelaisten kansallispäivä on?

Saamelaiset ovat Suomen ainoa alkuperäiskansa. Kansallispäivä kokoaa yhteen saamelaisen kielen, kulttuurin ja historian, ja sitä juhlivat kaikki saamelaiset omana päivänään.

Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista, ja Saamelaiskäräjien mukaan yli 60 prosenttia heistä asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Kotiseutualue on määritelty laissa saamelaiskäräjistä (974/1995), ja siihen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa eli Lapin paliskunnan alue.

Kotimaassa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea (noin 2 000 puhujaa), inarinsaamea (noin 400) ja koltansaamea (noin 300). Kaikki kolme ovat uhanalaisia, ja inarinsaamen puhujamäärä on tosin tasaisessa nousussa elvytystyön ansiosta. Saamen kielet eivät ole suomen murteita vaan omia kieliään, jotka eroavat toisistaan yhtä paljon kuin monet Euroopan naapurikielet.

Saamelaisten omaa kieltä, kulttuuria ja asemaa alkuperäiskansana koskevista asioista päättää Saamelaiskäräjät, jossa on 21 jäsentä ja neljä varajäsentä. Se on saamelaisten itsehallintoelin, ja sen olemassaolo tekee kansallispäivästä muutakin kuin kulttuurijuhlan: se on myös muistutus alkuperäiskansan oikeuksista.

Milloin saamelaisten kansallispäivä on ja mistä se sai alkunsa?

Kansallispäivä on 6. helmikuuta joka vuosi. Koska päivämäärä on kiinteä, se osuu eri vuosina eri viikonpäiville:

Vuoden 2028 sunnuntaista hypätään vuoden 2029 tiistaihin, koska karkauspäivä 29.2.2028 siirtää viikonpäivää yhdellä ylimääräisellä askeleella.

Päivämäärä juontuu vuodesta 1917. Silloin 6. helmikuuta kokoontui ensimmäinen saamelaisten yleiskokous, joka kokosi eri alueiden saamelaisia saman pöydän ääreen käsittelemään yhteisiä asioita: poronhoitoa, maankäyttöä, liikkumista ja koulunkäyntiä. Kokous aloitti saamelaisten järjestäytyneen poliittisen yhteistyön, ja siitä nousi ajatus toimia yhtenä kansana yli hallinnollisten rajojen.

Kokouksen ja kansallispäivän välillä kului yli seitsemän vuosikymmentä. Itse kansallispäivästä päätettiin nimittäin vasta paljon myöhemmin: Helsingissä vuonna 1992 pidetty 15. saamelaiskonferenssi hyväksyi julkilausuman, jossa 6. helmikuuta julistettiin saamelaisten kansallispäiväksi. Vuoden 1917 kokous valittiin päivän ankkuriksi, koska se oli ensimmäinen kerta, kun saamelaiset järjestäytyivät poliittisesti yhteisen asian taakse. Suomessa päivä merkittiin Helsingin yliopiston toimittamaan almanakkaan vuonna 2004.

Saamen lippu ja kansallislaulu

Saamen lippu vihittiin käyttöön vuonna 1986, kun 13. saamelaiskonferenssi hyväksyi sen. Lipun suunnitteli Astrid Båhl, ja se valittiin kilpailussa, johon tuli 74 ehdotusta 27 osallistujalta. Voittanut ehdotus pohjautui aiemmin epävirallisesti käytettyyn lippuun, johon lisättiin vihreä väri ja ympyrä. Lipussa on punainen, sininen, vihreä ja keltainen väri sekä ympyrä, jonka punainen puolisko esittää aurinkoa ja sininen kuuta. Suunnittelun taustalla on ajatus saamelaisista auringon lapsina, ja neljä väriä toistavat gáktin eli saamenpuvun perinteisiä sävyjä.

Kansallislaulu on nimeltään Sámi soga lávlla, "Saamen suvun laulu". Sen sanat pohjautuvat Isak Saban runoon, joka julkaistiin Sagai Muittalægje -sanomalehdessä vuonna 1906. Sävelmän teki Arne Sørli. Laulu vahvistettiin kansallislauluksi samassa Helsingin 15. saamelaiskonferenssissa 1992, joka päätti myös kansallispäivästä. Runo ylistää saamelaisten kotiseutua ja kestävyyttä pohjoisen ankarissa oloissa, ja se lauletaan tavallisesti eri saamen kielillä sen mukaan, missä juhlaa vietetään.

Liputus saamelaisten kansallispäivänä

Saamelaisten kansallispäivä on saamelaisten oma liputuspäivä, ja niitä on kaikkiaan kaksitoista vuodessa. Näinä päivinä nostetaan salkoon saamen lippu.

Suomessa 6.2. ei silti kuulu asetuksella säädettyihin virallisiin liputuspäiviin eikä vakiintuneisiin liputuspäiviin, vaan se on yksi saamelaisten omista liputuspäivistä. Almanakkaan merkitseminen vuonna 2004 sekoitetaan usein viralliseen liputuspäivään. Kyse on kuitenkin eri asiasta. Liputus perustuu suositukseen: sisäministeriö suosittaa valtion virastoja ja laitoksia liputtamaan kansallispäivän kunniaksi.

Valtioneuvoston tiedotteen mukaan ohje on selkeä: jos virastolla on käytössä useampi lippusalko, liputetaan sekä saamen että Suomen lipulla, ja jos salkoja on vain yksi, nostetaan saamen lippu. Yksityinen väki voi liittyä liputukseen samalla tavalla vapaaehtoisesti.

Miten päivää vietetään Suomessa?

Kansallispäivän ohjelma painottuu saamelaisten kotiseutualueelle. Inarin kulttuurikeskus Sajos on tapahtumien keskus, ja siellä järjestetään konsertteja, elokuvanäytöksiä ja yhteisiä juhlia. Aamu alkaa usein lipunnostolla ja kansallislaulun laulamisella. Musiikissa kuuluu joiku, saamelainen laulutapa, joka kuvaa ihmistä, eläintä tai maisemaa. Kotiseutualueen ulkopuolella päivä näkyy kouluissa, kirjastoissa ja museoissa ympäri maata, ja moni kunta liputtaa kansallispäivän kunniaksi.

Juhlaan pukeudutaan saamenpukuun eli gáktiin, jonka värit ja yksityiskohdat kertovat kantajansa kotiseudusta ja suvusta. Pöytään kuuluu perinneruokia. Saamelaiskäräjät kannustaa myös kouluja ja päiväkoteja tutustumaan päivään: tarjolla on oppimateriaaleja, pelejä ja tietokilpailuja, jotka levittävät tietoa saamelaisesta kulttuurista laajemmalle kuin vain saamelaisyhteisöön.

Kansallispäivä on kasvanut näkyväksi kulttuurin juhlaksi. Vuonna 2022 päivää oli vietetty 30 vuoden ajan, ja se on kehittynyt saamelaisten voiman ja yhteenkuuluvuuden symboliksi. Se antaa saamelaisille yhteisen juhlan ja tarjoaa muillekin tilaisuuden oppia Suomen alkuperäiskansasta. Samaan helmikuun ajanjaksoon osuu muitakin kulttuurin merkkipäiviä, kuten Runebergin päivä 5.2. ja Kalevalan päivä 28.2.

Yleiset väärinkäsitykset

Kolme sitkeää harhaluuloa kannattaa oikaista. Ensimmäinen koskee liputusta: monet olettavat, että almanakkaan merkitty päivä on samalla asetuksen tarkoittama virallinen liputuspäivä. Näin ei ole, vaan liputus perustuu suositukseen.

Toinen harhaluulo on, että saamelaiset asuisivat vain kotiseutualueella Lapissa. Yli 60 prosenttia Suomen saamelaisista asuu sen ulkopuolella, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, joten kansallispäivää juhlitaan ympäri maata.

Kolmas väärinkäsitys on, että olisi vain yksi "saamen kieli". Suomessa puhutaan kolmea eri saamen kieltä, ja niiden puhujat eivät välttämättä ymmärrä toisiaan ilman opettelua.

Usein kysytyt kysymykset

Milloin saamelaisten kansallispäivää vietetään? Joka vuosi 6. helmikuuta. Päivämäärä on kiinteä eikä liiku vuodesta toiseen, joten se osuu eri vuosina eri viikonpäiville.

Miksi kansallispäivä on juuri 6.2.? Päivä valittiin muistoksi vuoden 1917 ensimmäisestä saamelaisten yleiskokouksesta, joka pidettiin 6. helmikuuta. Kansallispäiväksi sen julisti Helsingin 15. saamelaiskonferenssi vuonna 1992.

Onko saamelaisten kansallispäivä virallinen liputuspäivä Suomessa? Ei asetuksen tarkoittamassa mielessä. Se on saamelaisten oma liputuspäivä, ja Suomessa sisäministeriö suosittaa yleistä liputusta. Almanakkaan päivä merkittiin vuonna 2004.

Millä lipulla saamelaisten kansallispäivänä liputetaan? Saamen lipulla. Jos salkoja on useampi, suositellaan liputettavaksi sekä saamen että Suomen lipulla.

Mikä on saamelaisten kansallislaulu? Sámi soga lávlla eli "Saamen suvun laulu". Sanat perustuvat Isak Saban vuoden 1906 runoon ja sävelmän teki Arne Sørli. Katso muut liputuspäivät ja niiden taustat.

Mitä saamen lipun värit tarkoittavat? Lipussa on punaista, sinistä, vihreää ja keltaista, samat sävyt kuin gáktissa. Keskellä on ympyrä, jonka punainen puolisko esittää aurinkoa ja sininen kuuta.

Kuinka monta saamen kieltä Suomessa puhutaan? Kolmea: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Kaikki kolme ovat uhanalaisia, ja niitä elvytetään muun muassa kielipesätoiminnalla.

Keskeiset havainnot

• Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta, ja se on Suomen ainoan alkuperäiskansan yhteinen juhlapäivä.
• Päivämäärä muistuttaa vuoden 1917 ensimmäisestä saamelaiskokouksesta; kansallispäiväksi 6.2. julistettiin Helsingin 15. saamelaiskonferenssissa 1992.
• Päivä ei ole asetuksella säädetty virallinen liputuspäivä, vaan saamelaisten oma liputuspäivä, jolle suositellaan yleistä liputusta.
• Liputusohje on liputtaa saamen lipulla, ja jos salkoja on useampi, myös Suomen lipulla.
• Saamen lippu on vuodelta 1986 ja kansallislaulu Sámi soga lávlla vuoden 1992 konferenssista; molemmat kokoavat saamelaisen kulttuurin symboleiksi.

Haluatko nähdä kaikki vuoden liputus- ja juhlapäivät yhdessä näkymässä? Suomalainen Kalenteri kokoaa ne selkeäksi kalenteriksi.