Puolustusvoimain lippujuhlan päivä 4.6.: historia ja liputus

Puolustusvoimain lippujuhlan päivää vietetään joka vuosi 4. kesäkuuta, eikä päivämäärä siirry vuodesta toiseen. Se on Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheimin syntymäpäivä, ja se on yksi Suomen virallisista liputuspäivistä. Päivänä järjestetään valtakunnallinen paraati, jaetaan kunniamerkkejä ja ylennetään sotilaita ja reserviläisiä. Alta löytyvät viikonpäivätaulukko, päivän historia, liputusohje sekä ero juhannuksen lipun päivään.

Mikä puolustusvoimain lippujuhlan päivä on?

Puolustusvoimain lippujuhlan päivä on Suomen puolustusvoimien oma juhlapäivä. Sen keskeinen sisältö on sotilaallinen: valtakunnallinen paraati, ansioituneiden sotilaiden ja reserviläisten ylennykset sekä kunniamerkkien jako. Päivä ei ole yleinen vapaapäivä, vaan tavallinen arkipäivä silloin kun 4. kesäkuuta osuu maanantain ja perjantain väliin.

Juhlapäivä on sidottu yhteen henkilöön. Mannerheim toimi Suomen puolustusvoimien ylipäällikkönä talvisodassa ja jatkosodassa, ja hänen syntymäpäivänsä valittiin puolustusvoimien juhlapäiväksi vuonna 1942. Valinta teki 4. kesäkuuta yhdeksi harvoista suomalaisista juhlapäivistä, jotka on rakennettu yhden sotilashenkilön ympärille.

Verrattuna moneen muuhun kesäkuun merkkipäivään lippujuhlan päivä on selväpiirteinen: sen päivämäärä ei riipu pääsiäisestä, kuunkierrosta eikä viikonpäivästä. Kalenterissa se pysyy paikallaan, ja ainoa vaihtuva tekijä on viikonpäivä.

Milloin puolustusvoimain lippujuhlan päivä on?

Päivä on kiinteä: 4. kesäkuuta joka vuosi. Koska kyseessä ei ole liikkuva pyhä, ainoa asia joka muuttuu on se, mille viikonpäivälle päivä osuu. Alla oleva taulukko näyttää viikonpäivän vuosille 2026–2033.

Viikonpäivä ratkaisee sen, miltä päivä tuntuu arjessa. Kun 4. kesäkuuta on arkena, valtakunnallinen paraati kokoaa yleisöä keskellä työviikkoa. Kun päivä osuu viikonlopulle, kuten sunnuntaina 2028 tai lauantaina 2033, liputus ja juhlallisuudet sopivat vapaapäivään. Liputusvelvoite koskee joka tapauksessa saman päivämäärän, viikonpäivästä riippumatta.

Miksi juuri 4. kesäkuuta? Päivän historia

Nykyinen päivämäärä on peräisin vuodelta 1942. Kun ylipäällikkö Mannerheim täytti 75 vuotta 4. kesäkuuta 1942, Suomen valtioneuvosto antoi hänelle Suomen marsalkan arvon ja määräsi hänen syntymäpäivänsä puolustusvoimain lippujuhlaksi. Näin juhlapäivä siirtyi Mannerheimin syntymäpäivälle, jossa se on pysynyt siitä lähtien.

Ennen vuotta 1942 puolustusvoimien lippujuhla osui toiseen päivään. Sotaväen lippujuhlan päivä oli 16. toukokuuta, ja sitä oli vietetty vuodesta 1919. Päivämäärä juonsi juurensa vuoden 1918 sisällissodan päättymiseen: se oli vuosipäivä valkoisen armeijan Helsingissä järjestämälle voitonparaatille. Talvisodan jälkeen keväällä 1940 ylipäällikkö Mannerheim antoi päiväkäskyn, jonka mukaan 16. toukokuuta ei enää järjestetä juhlallisuuksia. Kahden vuoden kuluttua juhla sai lopullisen paikkansa kesäkuun alusta.

Siirto 16. toukokuulta 4. kesäkuulle muutti juhlapäivän luonnetta. Vanha päivämäärä kytkeytyi sisällissodan voittajaosapuoleen, mikä jakoi kansaa. Uusi päivämäärä nojasi Mannerheimin henkilöön, jonka asema ylipäällikkönä oli talvi- ja jatkosodan jälkeen laajasti tunnustettu. Kalenterimuutoksen taustalla oli siis myös pyrkimys yhdistävämpään juhlaan.

Miten lippujuhlan päivää vietetään?

Päivän näkyvin osa on valtakunnallinen paraati, joka järjestetään eri kaupungissa vuosittain. Vuonna 2024 paraati oli Hangossa, kesällä 2025 Kuopiossa, ja vuoden 2026 valtakunnallinen paraati järjestetään Raaseporissa 4. kesäkuuta. Paraatiin osallistuu joukkoja maa-, meri- ja ilmavoimista sekä Rajavartiolaitoksesta, ja mukana on tavallisesti veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjä. Ohjelmaan kuuluu paraatikatselmus ja ohimarssi.

Paraatin rinnalla lippujuhlan päivä on puolustusvoimien tärkein ylennys- ja palkitsemispäivä. Päivänä jaetaan myönnetyt kunniamerkit ja ylennetään ansioituneita sotilaita sekä reserviläisiä. Reserviläisten ylennyksiä ajoitetaan tähän päivään, joten 4. kesäkuuta on monelle reserviläiselle merkittävä sotilasarvoon liittyvä päivä.

Näiden ohella päivään liittyy usein yleisölle avointa oheisohjelmaa, kuten kaluston esittelyä ja ilmavoimien lento-osuuksia. Paraatipaikan maantiede näkyy ohjelmassa: merellisessä kaupungissa mukana on aluskalustoa, sisämaassa painottuu maavoimien kalusto. Puolustusvoimat käyttää päivää maanpuolustuksen näkyväksi tekemiseen laajemmalle yleisölle, sillä paraati ja avoin kalustonäyttely tavoittavat myös sotilasyhteisön ulkopuolisia katsojia ja perheitä.

Paraatikaupungin vaihtuminen tekee lippujuhlan päivästä kiertävän tapahtuman. Kun paraati saapuu omalle seudulle, se on monille lähin tilaisuus nähdä puolustusvoimien toimintaa yhdellä kertaa. Muualla maassa päivä näkyy ennen muuta liputuksena ja uutisoituina ylennyksinä.

Liputus 4. kesäkuuta

Puolustusvoimain lippujuhlan päivä on yksi Suomen virallisista liputuspäivistä. Viralliset liputuspäivät on määrätty Suomen lipulla liputtamisesta annetussa asetuksessa, ja niinä liputus on velvoittavaa julkisissa rakennuksissa. Näitä vuosittain toistuvia virallisia liputuspäiviä on seitsemän: Kalevalan päivä 28.2., vappu 1.5., äitienpäivä, puolustusvoimain lippujuhlan päivä 4.6., juhannuspäivä Suomen lipun päivänä, isänpäivä ja itsenäisyyspäivä 6.12.

Yksityisillä on liputuspäivinä oikeus, mutta ei velvollisuutta, nostaa lippu salkoon. Lippu nostetaan aamulla kello 8 ja lasketaan auringonlaskun aikaan, kuitenkin viimeistään kello 21. Käytännön ohjeet löytyvät liputusohjeista, ja koko vuoden liputuspäivät on koottu omaan artikkeliinsa. Voit tarkistaa seuraavat liputuspäivät myös liputuspäiväkalenterista.

Lippujuhlan päivä eroaa toukokuun kaatuneitten muistopäivästä, joka on omistettu sodissa kaatuneiden muistolle. Lippujuhlan päivä on luonteeltaan juhlava ja tulevaisuuteen katsova: se korostaa puolustusvoimien nykyistä toimintaa, ylennyksiä ja paraatia, ei surua.

Lippujuhlan päivä ja Suomen lipun päivä

Kesäkuussa on kaksi virallista liputuspäivää, jotka menevät helposti sekaisin. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä 4.6. liputetaan puolustusvoimien kunniaksi. Suomen lipun päivä taas on juhannuspäivä, joka osuu kesäkuun 20. ja 26. päivän väliseen lauantaihin, ja se on omistettu itse Suomen lipulle.

Nimessä esiintyvä lippujuhla liittyy puolustusvoimien lippuperinteeseen. Joukko-osastoilla on omat lippunsa, joita paraatissa kannetaan. Kodeissa ja julkisissa rakennuksissa päivänä liputetaan silti tavalliseen tapaan Suomen siniristilipulla. Kalenterinäkymässä nämä kaksi kesäkuun liputuspäivää kannattaa erottaa toisistaan: 4.6. on sotilaallinen juhla, juhannus valtiollisen lipun päivä.

Molemmilla päivillä on kiinteä sääntö. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä pysyy kiinteästi kuukauden neljäntenä päivänä, kun taas juhannuspäivä liikkuu lauantain mukaan. Näin kesäkuuhun mahtuu sekä pysyvä että liikkuva liputuspäivä.

Usein kysytyt kysymykset

Miksi puolustusvoimain lippujuhlan päivä on juuri 4. kesäkuuta? Päivä on Suomen marsalkka Mannerheimin syntymäpäivä. Hänen täyttäessään 75 vuotta 4. kesäkuuta 1942 valtioneuvosto määräsi hänen syntymäpäivänsä puolustusvoimien lippujuhlaksi.

Onko 4. kesäkuuta vapaapäivä? Ei ole. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä on virallinen liputuspäivä, mutta se ei ole yleinen vapaapäivä eikä pyhäpäivä. Arkena se on tavallinen työpäivä.

Mikä päivä lippujuhlan päivä oli ennen vuotta 1942? Sotaväen lippujuhlaa vietettiin 16. toukokuuta vuodesta 1919 alkaen. Mannerheim lakkautti tuon päivän juhlallisuudet päiväkäskyllään keväällä 1940, ja juhla siirtyi 1942 hänen syntymäpäivälleen.

Missä lippujuhlan päivän paraati järjestetään? Valtakunnallinen paraati järjestetään joka vuosi eri kaupungissa. Vuonna 2026 se on Raaseporissa, kun edeltävinä vuosina paraatipaikkoina olivat Kuopio (2025) ja Hanko (2024).

Onko lippujuhlan päivä sama kuin Suomen lipun päivä? Ei. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä on 4. kesäkuuta, ja Suomen lipun päivä on juhannuspäivä eli kesäkuun 20.–26. päivän välinen lauantai. Kesäkuussa on siis kaksi eri liputuspäivää.

Onko 4. kesäkuuta virallinen liputuspäivä? Kyllä. Se on yksi seitsemästä vuosittain toistuvasta virallisesta liputuspäivästä, jotka on määrätty Suomen lipulla liputtamisesta annetussa asetuksessa.

Keskeiset havainnot

• Puolustusvoimain lippujuhlan päivä on kiinteä 4. kesäkuuta, joten vain viikonpäivä vaihtuu vuodesta toiseen.
• Päivämäärä on Mannerheimin syntymäpäivä, joka määrättiin puolustusvoimien lippujuhlaksi hänen 75-vuotispäivänään 1942.
• Ennen vuotta 1942 puolustusvoimien lippujuhla oli 16. toukokuuta, vuoden 1918 voitonparaatin vuosipäivä, jonka Mannerheim lakkautti päiväkäskyllään 1940.
• Päivän ytimessä ovat valtakunnallinen paraati sekä sotilaiden ja reserviläisten ylennykset ja kunniamerkit.
• 4. kesäkuuta on yksi seitsemästä vuosittaisesta virallisesta liputuspäivästä, mutta se ei ole vapaapäivä.

Selaa juhla- ja liputuspäiviä sekä laske päiviä seuraaviin merkkipäiviin Suomalaisessa Kalenterissa.