Naistenpäivä 8.3.: historia ja miksi se ei ole liputuspäivä

Kansainvälistä naistenpäivää vietetään 8. maaliskuuta joka vuosi. Päivä syntyi 1900-luvun alun työväenliikkeessä naisten äänioikeustaistelun tunnukseksi, ja sen päämäärä oli poliittinen kauan ennen kuin kukat ja onnittelukortit liittyivät siihen. Yksi asia jää monelta huomaamatta: vaikka naistenpäivä on Suomessa tunnettu merkkipäivä, se ei ole virallinen liputuspäivä eikä vapaapäivä.

Mikä kansainvälinen naistenpäivä on?

Naistenpäivä on naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa korostava teemapäivä, jonka juuret ovat sosialistisessa naisliikkeessä. Yhdistyneet kansakunnat vietti YK:n julistamaa kansainvälistä naistenpäivää ensimmäisen kerran 8. maaliskuuta 1975, joka oli kansainvälinen naisten teemavuosi. Vuonna 1979 YK:n yleiskokous hyväksyi naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen (CEDAW), jonka Suomi ratifioi 1986. Tämän taustan vahvistaa Suomen YK-liitto.

Suomessa päivä tunnetaan ennen kaikkea tasa-arvokeskustelun ja naisjärjestöjen toiminnan päivänä. Kaupallinen puoli, ruusut ja mimosat, on tullut mukaan vasta myöhemmin eikä kuulu päivän alkuperäiseen sisältöön. Naistenpäivän alkuperäinen sisältö oli vaatimuslista: äänioikeus, oikeus ammattikoulutukseen, työsyrjinnän lopettaminen ja samapalkkaisuus. Suuri osa näistä vaatimuksista on Suomessa toteutunut lainsäädännössä, mutta esimerkiksi palkkaero pysyy yhä tasa-arvokeskustelun keskeisenä aiheena naistenpäivän tilaisuuksissa.

Milloin naistenpäivä on?

Naistenpäivän päivämäärä on kiinteä: joka vuosi 8. maaliskuuta, riippumatta viikonpäivästä. Toisin kuin pääsiäiseen sidotut liikkuvat pyhät, naistenpäivä ei siirry vuodesta toiseen. Seuraavat vuodet osuvat näille viikonpäiville:

Koska päivä ei ole vapaapäivä, arkipäiviin osuvat naistenpäivät ovat tavallisia työ- ja koulupäiviä.

Naistenpäivän historia: Kööpenhamina 1910 ja suomalaisnaiset

Päätös yhteisestä naistenpäivästä tehtiin sosialistisen internationaalin yhteydessä pidetyssä naisten kongressissa Kööpenhaminassa 26.–27. elokuuta 1910. Saksalainen Clara Zetkin esitti ajatuksen vuosittaisesta naistenpäivästä, ja kongressin yli sata edustajaa 17 maasta hyväksyi ehdotuksen. Historianet kuvaa, kuinka tavoitteena oli nostaa naisten äänioikeus ja työväenliikkeen naisjärjestöjen vaatimukset näkyviin.

Suomalaisilla oli kokouksessa oma roolinsa. Ylen Elävä arkisto nimeää Kööpenhaminaan osallistuneiksi suomalaiskansanedustajiksi Hilja Pärssisen, Miina Sillanpään, Aura Kiiskisen, Hilda Herralan ja Ida Aalle-Teljon. Heistä Miina Sillanpäästä tuli myöhemmin itsenäisen Suomen ensimmäinen naisministeri. Suomi oli tuolloin maailman edelläkävijä: eduskuntauudistuksessa 1906 naiset saivat sekä äänioikeuden että vaalikelpoisuuden ensimmäisten joukossa maailmassa.

Ensimmäistä kansainvälistä naistenpäivää vietettiin 1911 useissa Keski-Euroopan maissa, kuten Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä. Tuolloin koolla oli yli miljoona ihmistä vaatimassa naisille äänioikeutta, oikeutta työhön ja ammattikoulutukseen sekä työsyrjinnän lopettamista. Suomessa työväenliikkeen naisjärjestöt ottivat päivän ohjelmaansa 1910-luvulla, ja Sosialidemokraattiset Naiset ajoittavat ensimmäisen vieton Suomessa 8. maaliskuuta 1914.

Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen naistenpäivää vietettiin sekä kommunistien että sosiaalidemokraattien piirissä, mikä jakoi päivän vieton kahteen leiriin pitkäksi aikaa. Toisen maailmansodan jälkeen rauhan ja tasa-arvon teemat nousivat keskeisiksi, ja päivä alkoi vähitellen irrota puhtaasta puoluepoliittisesta kehyksestään. Yleiseksi merkkipäiväksi naistenpäivä vakiintui vasta YK:n omaksuttua sen 1975. Sen jälkeen päivän viettoon tulivat mukaan myös sellaiset järjestöt, kunnat ja oppilaitokset, joilla ei ollut suoraa kytköstä työväenliikkeeseen.

Miksi naistenpäivää vietetään juuri 8. maaliskuuta?

Päivämäärä ei ollut alusta asti vakiintunut. Ratkaisevaksi nousi vuosi 1917, jolloin tuhannet naiset lakkoilivat ja osoittivat mieltään Petrogradin kaduilla leivän ja rauhan puolesta 8. maaliskuuta. Mielenosoitus oli alkusysäys Venäjän maaliskuun vallankumoukselle. Tapahtuman muistoksi vuoden 1921 Moskovan kommunistinaisten konferenssin osallistujat päättivät, että kansainvälistä naistenpäivää vietettäisiin jatkossa juuri 8. maaliskuuta.

Päivämäärän valinta sitoo naistenpäivän tiukasti työväenliikkeen historiaan. Kun YK omaksui päivän 1975, samasta päivästä tuli koko maailman yhteinen, ja sen poliittisesti latautunut alkuperä laajeni yleiseksi tasa-arvon päiväksi.

Onko naistenpäivä liputuspäivä Suomessa?

Tähän moni vastaa väärin. Naistenpäivä ei ole Suomessa virallinen eikä vakiintunut liputuspäivä. Sisäministeriön vahvistamalla liputuspäivien luettelolla ei ole merkintää 8. maaliskuuta. Saman vahvistaa Demokraatti: naistenpäivänä lippu ei nouse salkoon yleisen liputuskäytännön mukaisesti, vaikka poliittiset naisjärjestöt ovat esittäneet päivän nostamista liputuspäiväksi.

Tasa-arvoteema näkyy Suomen liputuskalenterissa toisaalla. Vakiintunut liputuspäivä 19. maaliskuuta on Minna Canthin päivä eli tasa-arvon päivä, joka lisättiin liputuspäiväksi kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Minna Canthin muistoksi. Suomen tasa-arvoon liittyvä virallinen liputus tapahtuu siis maaliskuussa, mutta 19. päivänä, ei 8. päivänä.

Yksityishenkilöt, järjestöt ja yritykset saavat silti liputtaa naistenpäivänä halutessaan. Suomessa on sallittua nostaa lippu salkoon myös muina kuin virallisina tai vakiintuneina liputuspäivinä. Kaikki Suomen liputuspäivät löytyvät erikseen koottuna.

Naistenpäivä, äitienpäivä ja tasa-arvon päivä: mikä on ero?

Naisiin liittyviä juhla- ja merkkipäiviä on Suomen kalenterissa kolme, ja ne sekoittuvat usein toisiinsa. Liputuksen näkökulmasta niiden asema poikkeaa selvästi:

Naistenpäivä on näistä ainoa, jonka kohdalla lippu ei nouse salkoon yleisen käytännön mukaisesti. Äitienpäivä taas on yksi Suomen seitsemästä virallisesta liputuspäivästä. Tasa-arvon päivä asettuu näiden väliin: se on vakiintunut liputuspäivä, joka korostaa sukupuolten tasa-arvoa Minna Canthin elämäntyön kautta. Naistenpäivän painotus on kansainvälinen ja työväenliikkeen historiaan sidottu, kun taas tasa-arvon päivä on kotimainen ja henkilöön kiinnittyvä.

Miten naistenpäivää vietetään Suomessa tänään?

Naistenpäivän vietto jakautuu kahteen juonteeseen. Naisjärjestöt, ammattiliitot ja kunnat järjestävät tasa-arvoaiheisia tilaisuuksia, seminaareja ja kampanjoita, joissa käsitellään palkkaeroja, väkivaltaa ja edustusta. Tämä on lähinnä päivän alkuperäistä, poliittista sisältöä.

Toinen juonne on henkilökohtainen muistaminen. Ystäviä, äitejä ja työtovereita muistetaan kukilla, kortilla tai pienellä lahjalla. Mimosa ja keltainen ovat päivän kansainväliset symbolit. Suomessa muistaminen on maltillista verrattuna helmikuun ystävänpäivään, jonka korttiperinne on huomattavasti laajempi.

Päivän kaksi puolta ovat ajoittain törmänneet keskenään. Osa naisjärjestöistä on arvostellut naistenpäivän kaupallistumista, koska kukkien ja onnittelujen on koettu peittävän alleen päivän alkuperäisen tasa-arvotavoitteen. Toiset taas pitävät huomaavaisuutta luontevana osana päivää. Sama jännite näkyy myös samaan työväenliikkeen perinteeseen kuuluvan vapun vietossa, jossa poliittinen mielenosoitusperinne ja kansanjuhla elävät rinnakkain.

Usein kysytyt kysymykset

Onko naistenpäivä vapaapäivä Suomessa? Ei. Naistenpäivä on tavallinen työ- ja koulupäivä. Se ei ole kirkollinen pyhä eikä laissa säädetty vapaapäivä.

Onko naistenpäivä liputuspäivä? Ei ole. Sisäministeriön liputuspäiväluettelolla ei ole 8. maaliskuuta. Tasa-arvoaiheinen vakiintunut liputuspäivä on 19. maaliskuuta vietettävä Minna Canthin päivä.

Miksi naistenpäivää vietetään 8. maaliskuuta? Päivämäärä valittiin 1921 Moskovan konferenssissa muistoksi Petrogradin naismielenosoituksesta 8. maaliskuuta 1917.

Kuka keksi kansainvälisen naistenpäivän? Aloitteen teki saksalainen Clara Zetkin Kööpenhaminan sosialistinaisten kongressissa 1910. Mukana oli viisi suomalaista naiskansanedustajaa.

Milloin YK alkoi viettää naistenpäivää? YK vietti julistamaansa kansainvälistä naistenpäivää ensimmäisen kerran 8. maaliskuuta 1975.

Saako naistenpäivänä liputtaa? Saa. Vaikka 8. maaliskuuta ei ole virallinen liputuspäivä, yksityishenkilöt ja yhteisöt saavat nostaa Suomen lipun salkoon haluamanaan päivänä. Virallista velvoitetta tai suositusta liputtaa naistenpäivänä ei kuitenkaan ole.

Keskeiset havainnot

• Kansainvälistä naistenpäivää vietetään joka vuosi 8. maaliskuuta, ja päivämäärä on kiinteä riippumatta viikonpäivästä.
• Päivä syntyi 1910 Kööpenhaminan sosialistinaisten kongressissa Clara Zetkinin aloitteesta, ja mukana oli viisi suomalaista naiskansanedustajaa.
• Päivämäärä 8.3. vakiintui vuoden 1921 Moskovan konferenssissa Petrogradin 1917 naismielenosoituksen muistoksi.
• Naistenpäivä ei ole Suomessa virallinen liputuspäivä eikä vapaapäivä; tasa-arvoaiheinen liputuspäivä on 19.3. Minna Canthin päivä.
• YK omaksui päivän 1975, minkä jälkeen sen poliittinen alkuperä laajeni yleiseksi tasa-arvon teemapäiväksi.

Tarkista naistenpäivän ja kaikkien muiden merkkipäivien ajankohdat helposti Suomalaisesta Kalenterista.