Pikkujoulu: historia, ajankohta ja adventin perinne

Mitä pikkujoulu on, ja milloin sitä vietetään? Pikkujoulu on joulun alla pidettävä juhla, jonka työpaikat, yhdistykset ja ystäväporukat järjestävät. Se ei ole vapaapäivä, liputuspäivä eikä kirkollinen juhlapäivä, vaan se on sidottu adventin aikaan. Pikkujoulukausi alkaa vakiintuneesti ensimmäisestä adventtisunnuntaista, joka on neljäs sunnuntai ennen joulua, joten kauden ajankohta vaihtelee vuodesta toiseen.

Mikä pikkujoulu on?

Pikkujoulu on joulunodotukseen kuuluva epävirallinen juhla, jossa maistellaan joulun herkkuja ja kokoonnutaan yhteen ennen varsinaista joulua. Nimi tarkoittaa kirjaimellisesti pientä joulua. Toisin kuin joulupäivä tai itsenäisyyspäivä, pikkujoulu ei ole millään tavalla virallinen kalenteripäivä: sitä ei mainita laissa, sitä ei ole almanakassa eikä se kuulu kirkkovuoden juhliin.

Sana itse on kuitenkin vanha. Helsingin kaupunginarkiston mukaan 1800-luvun lopulla osa perheistä vietti ensimmäisen adventtisunnuntain aattoa "pikkujouluna" pienin joulukoristein, herkkuja maistellen ja lapsille pieniä lahjoja antaen. Pikkujoulu merkitsi siis alun perin adventin alkua, ei nykyisenkaltaista juhlaa.

Adventin luonne oli muuttunut tätä ennen. Keskiajalla adventti oli paaston ja katumuksen aikaa, mutta luterilaisessa perinteessä siitä tuli valon ja ilon odotusaikaa. Tämä iloinen sävy avasi tilaa juhlalle, joka erottui itse joulun hartaammasta vietosta.

Juhlan kaupallinen puoli on lähes yhtä vanha kuin sana. Pikkujoulut mainittiin suomalaisissa sanomalehdissä jo 1800-luvun loppupuolella, ja tavaratalo Stockmann mainosti pikkujouluja Uusi Suomi -lehdessä vuonna 1926. Vähittäiskauppa on siitä lähtien rytmittänyt joulunalusaikaa omilla kampanjoillaan, ja pikkujoulukausi on kasvanut ravintoloille ja juhlatiloille merkittäväksi sesongiksi.

Milloin pikkujouluja vietetään?

Pikkujoululla ei ole omaa päivämäärää. Kausi avautuu vakiintuneesti ensimmäisestä adventtisunnuntaista, joka aloittaa myös kirkkovuoden. Evankelis-luterilainen kirkko ajoittaa ensimmäisen adventtisunnuntain neljänneksi sunnuntaiksi ennen joulua, jolloin se osuu marraskuun 27. ja joulukuun 3. päivän väliin.

Koska adventti liikkuu, myös pikkujoulukauden alku vaihtuu vuosittain. Alla ensimmäisen adventtisunnuntain päivämäärä seitsemänä seuraavana vuonna:

Pikkujoulut alkavat usein jo ennen adventtia. Monelle työyhteisölle marraskuun puoliväli on pikkujoulujen kiireisintä aikaa, sillä ravintoloiden ja juhlatilojen kalenterit täyttyvät viikkokausiksi etukäteen ja suosituimmat illat varataan jo alkusyksystä. Kausi venyy adventtisunnuntaista jouluviikolle saakka. Sen sisällä kukin porukka valitsee oman iltansa, eikä adventtisunnuntai sido ajankohtaa, koska pikkujoulu ei kuulu kirkollisiin juhliin.

Pikkujoulun historia: koulujen kuusijuhlista konttoreihin

Pikkujoulun juuret ovat koulussa. Kuusijuhlia alettiin viettää suomalaisissa kouluissa 1860-luvulta lähtien, ja niissä lapset tutustuivat koristeltuun kuuseen, näytelmiin, joululauluihin ja joulupukkiin. Koulujen mallista ammensivat myöhemmin nuorisoseurat, nuorisokerhot ja raittiusyhdistykset. Ne järjestivät omia puurojuhliaan, joissa jäljiteltiin leikkimielisesti koulujen kuusijuhlia ohjelmanumeroineen ja palkintoineen.

Aikuisten pikkujoulut vakiintuivat Helsingissä 1900-luvun alussa. Yleisradion historiikin mukaan ensimmäisinä niitä juhlivat yliopistojen osakunnat, joiden syyskauden päättäjäisistä juhla levisi laajemmalle. Elintason nousu ja kasvava huvituskulttuuri tekivät pikkujouluista suosittuja 1920- ja 1930-luvuilla, jolloin juhla siirtyi työpaikoille: ensin konttoreihin ja virastoihin, sitten osaan tehtaita.

Yritysmaailman edelläkävijä oli Kone Osakeyhtiö, joka vietti pikkujouluja ensimmäisenä yrityksenä Suomessa jo 1930-luvulla. Radioon perinne ylsi vuonna 1957, kun Yle lähetti ensimmäisen pikkujouluohjelmansa Kauppakorkeakoulun juhlasalista Niilo Tarvajärven juontamana. Sodan jälkeen pikkujoulut olivat suosituimmillaan 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin ne siirtyivät ravintoloihin ja juhlasaleihin tanssin ja amatöörinäytösten merkeissä.

Miten pikkujouluja vietetään tänään?

Pikkujoulujen vanhin ydin on ruoassa. Perinteinen tarjoilu oli riisipuuro ja glögi, joiden äärellä maisteltiin ensi kertaa joulun makuja. Glögin seurana oli usein piparkakkuja ja joulutorttuja, ja kuumaan juomaan kuuluivat rusinat ja mantelit. Puuroon piilotettu manteli toi löytäjälleen onnea, ja vanhastaan mantelin saaja sai myös pienen tehtävän tai ennustuksen tulevasta. Nykyään pöytä on usein runsaampi: kinkku, laatikot ja joulutortut kuuluvat moneen pikkujouluun, ja monessa paikassa juhla on jo koko joulupöydän ensiesitys.

Juhlan luonne on vaihdellut vuosikymmenten mukana. Dosentti Teppo Korhonen on kuvannut pikkujoulua riehakkaaksi vastapainoksi hartaalle joulujuhlalle. 1970-luvulla perinteistä juhlamuotoa kohtaan tunnettiin epäluuloa ja illoista tuli vapaamuotoisempia, kun taas 1980-luvulla pikkujouluihin alettiin taas panostaa näyttävästi. Tämän päivän työyhteisöissä muodot vaihtelevat illallisista yhteisiin aktiviteetteihin, ja moni paikka etsii vaihtoehtoja vanhalle juhlakaavalle.

Alkoholin osuus on ollut juhlan toistuva puheenaihe. Helsingin kaupunginarkiston mukaan 1970-luvun illoista tuli aiempaa vapaamuotoisempia, ja runsas tarjoilu leimasi monia pikkujouluja. Sittemmin moni työnantaja on kiinnittänyt huomiota juhlien turvallisuuteen ja siihen, että ohjelma sopisi kaikille osallistujille riippumatta siitä, käyttääkö alkoholia. Osa työpaikoista järjestää päiväsaikaan pidettäviä tai alkoholittomia tilaisuuksia, joissa painopiste on ruoassa ja yhteisessä tekemisessä.

Juhlan ajoitus pimeimpään vuodenaikaan ei ole sattumaa. Marras- ja joulukuussa valoa on Etelä-Suomessakin vähän, ja pohjoisessa aurinko ei nouse lainkaan kaamoksen aikaan. Yhteinen ilta valojen, ruoan ja ohjelman äärellä rytmittää raskainta pimeyttä ennen joulun vapaapäiviä.

Yksi asia on pysynyt: pikkujoulu on ennen kaikkea yhdessäolon hetki pimeimmän vuodenajan kynnyksellä. Siinä missä joulu on perheen ja kodin juhla, pikkujoulu kokoaa työtoverit ja ystävät. Sen merkitys on yhteisöllinen, ei kalenterillinen, eikä juhla tarvitse virallista asemaa pysyäkseen joulukuun näkyvimpien tapahtumien joukossa.

Onko pikkujoulu vapaapäivä?

Ei ole. Pikkujoulu on yksi joulukuun näkyvimmistä tapahtumista, mutta sillä ei ole virallista asemaa kalenterissa. Se ei ole kirkkolaissa lueteltu kirkollinen juhlapäivä. Helsingin yliopiston almanakkatoimisto ei myöskään luokittele sitä vapaapäiväksi, vaan pikkujoulu pidetään tavallisina työpäivinä tai työajan ulkopuolella. Ajankohdasta päättää järjestävä taho itse.

Pikkujoulu ei myöskään ole liputuspäivä. Suomen virallisten ja vakiintuneiden liputuspäivien luetteloon kuuluvat esimerkiksi itsenäisyyspäivä ja isänpäivä, mutta joulunalusajan juhliin ei liity liputusta. Adventti ja sen myötä pikkujoulukausi näkyvät kalenterissa vain kirkkovuoden alkuna, ei vapaa- tai liputuspäivinä. Joulunaika jatkuu pikkujouluista varsinaiseen jouluun ja edelleen loppiaiseen 6.1. asti.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä sana pikkujoulu tarkoittaa? Pikkujoulu tarkoittaa kirjaimellisesti pientä joulua. 1800-luvulla sana viittasi ensimmäiseen adventtisunnuntaihin ja adventin alkuun, ja vasta myöhemmin se sai merkityksen joulua edeltävänä juhlana.

Milloin pikkujoulukausi alkaa? Kausi alkaa vakiintuneesti ensimmäisestä adventtisunnuntaista, joka on neljäs sunnuntai ennen joulua. Vuonna 2026 se on 29.11. ja vuonna 2027 jo 28.11. Monet pikkujoulut pidetään kuitenkin jo marraskuun aikana, ennen adventin alkua.

Onko pikkujoulu vapaapäivä? Ei. Pikkujoulu ei ole vapaapäivä, liputuspäivä eikä kirkollinen juhlapäivä. Sen ajankohdasta päättää järjestäjä, ja se pidetään yleensä työajan ulkopuolella.

Mistä pikkujoulut ovat saaneet alkunsa? Pikkujoulun esikuvana olivat koulujen kuusijuhlat 1860-luvulta alkaen. Aikuisten pikkujoulut vakiintuivat Helsingissä 1900-luvun alussa yliopistojen osakuntien kautta ja levisivät työpaikoille 1920- ja 1930-luvuilla.

Miksi pikkujouluissa syödään riisipuuroa ja mantelia? Riisipuuro ja glögi olivat joulun makujen ensimaistelua adventin alkaessa. Puuroon piilotettu manteli toi löytäjälleen onnea, ja perinne on säilynyt osana monia pikkujouluja.

Onko pikkujoulu sama asia kuin adventti? Ei nykymerkityksessä. Adventti on kirkkovuoden neljän viikon valmistautumisaika ennen joulua, kun taas pikkujoulu on epävirallinen juhla tuon ajan sisällä. 1800-luvulla sanat tarkoittivat samaa, sillä pikkujoululla viitattiin silloin adventin alkuun.

Keskeiset havainnot

• Pikkujoulu on joulua edeltävä juhla, jolla ei ole virallista asemaa: se ei ole vapaapäivä, liputuspäivä eikä kirkollinen juhlapäivä.
• Pikkujoulukausi on sidottu adventtiin ja alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista, joka osuu marraskuun 27. ja joulukuun 3. päivän väliin.
• 1800-luvulla sana pikkujoulu tarkoitti adventin alkua, ei nykyistä juhlaa.
• Perinne kehittyi koulujen kuusijuhlista 1860-luvulta, vakiintui aikuisten juhlaksi Helsingissä 1900-luvun alussa ja levisi työpaikoille 1920- ja 1930-luvuilla.
• Riisipuuro, glögi ja puuroon piilotettu manteli ovat pikkujoulun vanhinta perinnettä.

Haluatko nähdä adventin, joulun ja muut pyhät omassa kalenterissasi? Suomalainen Kalenteri kokoaa juhlapäivät, liputuspäivät ja nimipäivät yhteen näkymään.