Tähtikuviot Suomessa: mitkä näkyvät ja miten ne löytää

Mitkä tähtikuviot Suomesta näkyvät ja milloin? Otava ja Kassiopeia kiertävät Pohjantähteä ympäri vuoden laskematta horisontin alle. Talvi-iltoina taivasta hallitsee Orion, kevään korkealla loistaa Otava ja loppukesän taivaalle kohoaa Kesäkolmio. Kesäkuussa valoisat yöt peittävät himmeimmät tähdet, joten paras katseluaika on syksystä kevääseen. Tässä on vuodenaikojen tähtitaivas ja ohjeet kuvioiden löytämiseen.

Milloin mikäkin tähtikuvio näkyy?

Se, mitkä tähtikuviot iltataivaalla näkyvät, vaihtuu vuodenajan mukaan. Maa kiertää Aurinkoa, joten yön pimeä puoli osoittaa eri kuukausina eri suuntaan avaruudessa. Sama tähti nousee idässä joka ilta muutaman minuutin edellisiltaa aiemmin, ja parin kuukauden kuluessa koko iltataivaan kuviosto on vaihtunut. Osa kuvioista pysyy näkyvissä läpi vuoden: ne sijaitsevat lähellä pohjoista taivaannapaa.

Kesä on tähtien katselulle heikointa aikaa. Kesäkuussa suurimmassa osassa maata tähtiä ei juurikaan näy, sillä yöt jäävät liian valoisiksi. Lapissa aurinko ei laske yöllä lainkaan yöttömän yön aikana, ja Keski-Suomessakin se painuu vain muutaman asteen horisontin alle. Loppukesästä yöt pimenevät uudelleen, ja tähdet palaavat taivaalle.

Kiertotähdet: Otava, Pohjantähti ja Kassiopeia

Kolme kuviota näkyy Suomen taivaalla läpi vuoden. Ne ovat kiertotähtiä eli sirkumpolaarisia: pohjoisilla leveysasteilla ne kiertävät taivaannapaa vaipumatta horisontin taakse.

Tunnetuin niistä on Otava, seitsemästä kirkkaasta tähdestä muodostuva osa Ison karhun tähdistöä. Nimi juontuu vanhasta pyydyksestä: suomalaiset nimesivät kuvion avonaisen otava-nimisen patoverkon mukaan. Otava on sirkumpolaarinen ja pysyy horisontin yläpuolella melkein koko Euroopassa, joten se löytyy taivaalta jokaisena selkeänä yönä.

Otavan avulla paikannetaan Pohjantähti. Kuvion kaksi kirkkainta tähteä, Dubhe ja Merak, ovat osoitintähdet, joiden kautta piirretty suora osoittaa Pohjantähteen. Kun tähtien väli kerrotaan noin viidellä, linja päätyy Pohjantähteen. Pohjantähti on Pienen Otavan kirkkain tähti ja sijaitsee lähellä taivaan napaa, joten se pysyy paikallaan muun taivaan kiertäessä sen ympäri.

Pohjantähden toisella puolella on Kassiopeia. Sen viisi kirkkainta tähteä muodostavat selvän W-kirjaimen, ja se sijaitsee suunnilleen yhtä kaukana Pohjantähdestä kuin Otava mutta vastakkaisella puolella. Kun Otava on matalalla, Kassiopeia on korkealla, ja päinvastoin. Suomessa Kassiopeia näkyy ympäri vuoden, talvisin usein lähellä zeniittiä.

Talven kirkkaat tähtikuviot: Orion ja naapurit

Talvi tarjoaa vuoden komeimman tähtitaivaan. Illat ovat pimeimmillään, ja eteläistä taivasta hallitsee Orion. Orion näkyy Suomessa iltataivaalla syyskuun ja maaliskuun välillä ja erottuu parhaiten tammikuussa. Tammikuun iltoina se on suoraan etelässä, ja sen lähellä loistaa useita muitakin kirkastähtisiä kuvioita.

Orionin tunnistaa kolmen tähden vyöstä. Orionin vyön muodostavat suoraan riviin asettuneet Mintaka, Alnilam ja Alnitak, joita kutsutaan myös kolmeksi kuninkaaksi. Kuvion kirkkain tähti on sinivalkoinen Rigel, ja punertava Betelgeuze on jättiläistähti myöhäisessä kehitysvaiheessa.

Orionin ympäriltä löytyvät muut talven kirkkaat kuviot. Orionista itään paistaa Sirius, joka jää Suomessa niin matalalle, että ilmakehä saa sen tuikkimaan väreillen. Ylempänä kaakossa ovat Kaksosten kirkkaat tähdet Pollux ja Castor. Härän suunnassa siintää pieni tähtijoukko Seulaset, jonka Kuu peittää ajoittain yön aikana.

Talvitaivaan poikki kaartaa myös Linnunrata. Tammikuun iltoina se kulkee lähes suoraan idästä länteen, ja sen himmeimmät alueet jäävät keskelle taivasta. Kaupungin valoilta suojassa nauha erottuu paljain silmin heikkona hohteena tähtien seasta, ja se antaa talven pimeimmille öille oman selvän maamerkkinsä.

Kevään ja kesän tähtitaivas

Keväällä Otava kohoaa vuoden korkeimmalle. Huhtikuun keskiyöllä Iso karhu on taivaan laella tavallista vieraammassa asennossa. Otavan varren kaarta seuraamalla löytää seuraavan kirkkaan tähden: hännän linjaa alas kaartaen tulee ensin vastaan Karhunvartijan kirkkain tähti Arcturus, ja sen jälkeen Neitsyen Spica. Kevään nimikkokuvio on Leijona. Huhtikuusta alkaen katselua rajoittaa valo, sillä pimeät yöt käyvät vähiin ja pohjoisin Suomi menettää yön pimeyden kokonaan.

Kesän tähtitaivaan tunnusmerkki on Kesäkolmio. Se on kolmen eri tähdistön kirkkaista tähdistä koottu kuvio: Lyyran Vega, Joutsenen Deneb ja Kotkan Altair. Kesäkolmio nousee korkealle etelätaivaalle, kun loppukesän illat alkavat hämärtyä. Kolmion tähdistä Vega ilmestyy ensimmäisenä näkyviin, heinäkuun lopulla etelässä noin puoli kahdentoista aikaan lähes 70 asteen korkeudella. Öiden pidetessä Kesäkolmio näkyy iltahämärässä pitkälle syksyyn, joten sama kuvio saattaa siivittää sekä kesäretket että syksyn ensimmäiset pimenevät illat.

Miten ja missä tähtikuviot näkee?

Tähtikuvioiden erottamiseen tarvitaan pimeä ja pilvetön taivas. Kaupungin valot vaalentavat taivasta, joten himmeämmät kuviot näkyvät parhaiten kaukana asutuskeskuksista. Silmät tottuvat pimeään noin 15–20 minuutissa, joten katseluun kannattaa varata aikaa ja pitää puhelimen näyttö poissa silmistä. Katselu kannattaa ajoittaa lähelle uuttakuuta, sillä kirkas kuu haalistaa taivaan samaan tapaan kuin katuvalot. Kuun vaiheet näet valmiiksi laskettuina, ja kuvioiden näkyvyys seuraa samaa pimeän vuodenajan rytmiä kuin revontulet.

Aloita tunnistaminen Otavasta. Se on helppo löytää, ja siitä pääsee osoitintähtien avulla Pohjantähteen ja edelleen Kassiopeiaan. Näiden kolmen kiertotähden hahmottaminen antaa kiintopisteet, joista muut kuviot löytää vuodenajasta riippumatta.

Tähtikuvioita ei pidä sekoittaa horoskooppimerkkeihin. Eläinradan kuviot jaetaan tähtimerkkeihin syntymäajan perusteella, mutta se, mitkä kuviot taivaalla oikeasti näkyvät, määräytyy vuodenajan ja leveysasteen mukaan. Suomessa moni eläinradan kuvio jää matalalle etelätaivaalle tai piiloon kokonaan.

Kuvioiden suomalaiset nimet kertovat vanhasta taivaanseurannasta. Otavan seitsemää tähteä on kutsuttu toivontähdiksi, ja kuvio esiintyy sekä Kalevalassa että Kanteletaressa. Orionin osille on annettu omia nimiä: Väinämöisen viikate, Väinämöisen vyö ja Kalevanmiekka.

Usein kysytyt kysymykset

Mitkä tähtikuviot näkyvät Suomessa ympäri vuoden? Otava, Pieni Karhu ja Kassiopeia. Ne ovat kiertotähtiä, jotka sijaitsevat niin lähellä pohjoista taivaannapaa, että ne pysyvät horisontin yläpuolella läpi vuoden. Pohjantähti on Pienen Otavan kirkkain tähti.

Milloin Orion näkyy Suomessa? Orion näkyy iltataivaalla syyskuusta maaliskuuhun ja erottuu parhaiten tammikuussa, jolloin se on illalla suoraan etelässä. Kesällä se jää auringon puolelle taivasta.

Miksi kesällä ei näy tähtiä? Kesäyöt jäävät liian valoisiksi. Kesäkuussa aurinko ei Lapissa laske lainkaan ja Keski-Suomessakin vain muutaman asteen horisontin alle, joten himmeä tähtivalo häviää taustan hohtoon. Yöt pimenevät uudelleen heinäkuun lopulta alkaen.

Miten löydän Pohjantähden? Etsi ensin Otava. Sen kupin kaksi uloimpaa tähteä, Dubhe ja Merak, ovat osoitintähdet. Kun niiden väli kerrotaan noin viidellä ja jatketaan samaa suoraa, päädytään Pohjantähteen.

Mikä on Kesäkolmio? Kesäkolmio on kolmesta eri tähdistöstä koottu kuvio, jonka kärjet ovat Lyyran Vega, Joutsenen Deneb ja Kotkan Altair. Se nousee korkealle etelätaivaalle loppukesän ja alkusyksyn iltoina.

Keskeiset havainnot

• Kolme kuviota näkyy Suomessa läpi vuoden: Otava, Pieni Karhu Pohjantähtineen ja Kassiopeia pysyvät kiertotähtinä horisontin yläpuolella.
• Otavan osoitintähdet Dubhe ja Merak johdattavat Pohjantähteen, kun tähtien väli kerrotaan noin viidellä.
• Talvi on paras katseluaika: pimeät illat tuovat esiin Orionin, Härän, Kaksoset ja matalalle jäävän Siriuksen.
• Kevään korkealla loistaa Otava, jonka varren kaari johtaa Arcturukseen; kesän tunnuskuvio on Kesäkolmio.
• Kesäkuussa valoisat yöt peittävät himmeät tähdet, joten kuvioita kannattaa etsiä syksystä kevääseen pimeältä ja pilvettömältä taivaalta.
• Tähtikuviot eivät ole sama asia kuin horoskooppimerkit: näkyvyys määräytyy vuodenajan ja leveysasteen mukaan, ei syntymäajan.

Vuodenaikojen pimeät illat, kuun vaiheet ja tähtitaivaan rytmin näet kootusti Suomalaisen Kalenterin kalenterinäkymästä.