Kirjoittanut Suomalainen Kalenteri · Julkaistu
Täysikuu: mikä se on, milloin se on ja totuus superkuusta
Täysikuu on tarkka hetki, ei koko yö. Lue mikä täysikuu on, loppuvuoden 2026 täysikuut kellonaikoineen sekä mistä superkuu ja sininen kuu johtuvat.
Mikä täysikuu on ja milloin se on? Täysikuu on hetki, jolloin Maa asettuu Auringon ja Kuun väliin ja koko Kuun valaistu puoli näkyy meille pyöreänä kiekkona. Se ei kestä koko yötä vaan tapahtuu tiettynä minuuttina, ja seuraava täysikuu on 30.6.2026 klo 02.56 Suomen aikaa. Vuonna 2026 täysikuita on 13.
Mikä täysikuu on?
Kuu ei tuota omaa valoa, vaan heijastaa Auringon valoa. Sitä, kuinka suuri osa valaistusta puoliskosta näkyy Maahan, määrää Kuun paikka radallaan. Kun Maa on Auringon ja Kuun välissä, Auringon valaisema puolisko osoittaa kohti Maata ja Kuu loistaa kirkkaimmillaan. Tämä on täysikuu. Vastakkaisessa tilanteessa, kun Kuu on Maan ja Auringon välissä, valaistu puoli kääntyy poispäin ja Kuu jää näkymättömiin. Sitä kutsutaan uudeksikuuksi.
Yksi yksityiskohta jää helposti huomaamatta. Täysikuu on hetki, ei yö. Kuu on tasan täysi vain sinä minuuttina, jolloin se on taivaalla Aurinkoon nähden vastakkaisella puolella. Almanakkaan ja kalenteriin merkitty täysikuupäivä tarkoittaa sitä vuorokautta, jolle tuo hetki Suomen aikaa osuu. Silmälle ero on pieni: Kuu näyttää lähes pyöreältä myös täysikuuta edeltävänä ja seuraavana yönä, joten saman täysikuun voi katsella useampana iltana peräkkäin.
Täysikuun yönä taivas on valoisa. Kirkas Kuu peittää loisteellaan himmeät tähdet ja revontulet, minkä takia tähtiharrastajat ja astrokuvaajat suosivat uudenkuun pimeitä öitä. Täydestä Kuusta nauttii siis paljain silmin parhaiten, kaukoputki ja tähtikartta kannattaa ottaa esiin muulloin.
Kuun neljä päävaihetta
Täysikuu on yksi neljästä päävaiheesta, joiden läpi Kuu kulkee kuukauden kierrollaan. Vaiheet seuraavat toisiaan samassa järjestyksessä sen mukaan, kuinka suuri osa valaistusta puoliskosta osoittaa Maahan.
- Uusikuu: Kuu on Maan ja Auringon välissä, ja sen valaistu puoli kääntyy poispäin. Kuu ei tällöin näy taivaalla.
- Ensimmäinen neljännes: viikon kuluttua uudestakuusta Auringon valaisemasta puoliskosta näkyy puolet. Tätä kasvavaa vaihetta sanotaan myös yläkuuksi.
- Täysikuu: Maa on Auringon ja Kuun välissä, ja koko valaistu puolisko näkyy pyöreänä kiekkona.
- Viimeinen neljännes: täysikuun jälkeen valaistu osuus pienenee, kunnes näkyvissä on jälleen vain puolikas. Tätä vähenevää vaihetta kutsutaan alakuuksi.
Vaiheiden välissä Kuu näkyy sirppinä tai kuperana eli kolmineljännesvaiheessa. Koko kierto uudestakuusta seuraavaan kestää yhden synodisen kuukauden, johon palataan tuonnempana.
Loppuvuoden 2026 täysikuut
Seuraavassa taulukossa ovat vuoden 2026 jäljellä olevat täysikuut päivämäärineen ja kellonaikoineen Tieteen Kuvalehden täysikuukalenterin mukaan. Ajat ovat Suomen aikaa.
| Täysikuu | Viikonpäivä | Kellonaika |
|---|---|---|
| 30.6.2026 | tiistai | klo 02.56 |
| 29.7.2026 | keskiviikko | klo 17.35 |
| 28.8.2026 | perjantai | klo 07.18 |
| 26.9.2026 | lauantai | klo 19.49 |
| 26.10.2026 | maanantai | klo 06.11 |
| 24.11.2026 | tiistai | klo 16.53 |
| 24.12.2026 | torstai | klo 03.28 |
Päivittyvän laskennan koko vuodelle ja seuraaville vuosille löydät kuun vaiheet -sivulta, joka laskee uuden- ja täysikuun ajat suoraan kalenterimoottorista. Joulun täysikuu osuu jouluaattoa seuraavaan yöhön, joten joulukuun 2026 taivaalla loistaa täysi Kuu juuri juhlapyhien aikaan.
Miksi täysikuita on 12 tai 13 vuodessa?
Kahden peräkkäisen täysikuun väli on nimeltään synodinen kuukausi. Se kestää keskimäärin 29,53 vuorokautta eli noin 29 vuorokautta, 12 tuntia ja 44 minuuttia. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa huomauttaa, että tämä on pidempi kuin Kuun varsinainen kiertoaika tähtiä vasten, noin 27,3 vuorokautta: Maa ehtii edetä omalla radallaan Auringon ympäri, joten Kuun täytyy kiertää vähän yli täyden kierroksen ennen kuin sama vaihe toistuu.
Kun synodinen kuukausi kerrotaan kahdellatoista, summaksi tulee noin 354 vuorokautta, yksitoista päivää vähemmän kuin 365 päivän kalenterivuodessa. Ylijäämä kasaantuu, ja noin joka kolmas vuosi vuoteen mahtuu kolmastoista täysikuu. Vuosi 2026 on tällainen. Toukokuussa 2026 nähtiin kaksi täysikuuta, ensin 1. päivänä ja sitten 31. päivänä, mikä nostaa vuoden täysikuiden määrän kolmeentoista.
Tähän pieneen tahtieroon törmää myös sanassa kuukausi, joka on johdettu Kuusta. Kalenterikuukausi seurasi alun perin Kuun kiertoa, mutta nykyinen gregoriaaninen kalenteri on irrottanut kuukaudet Kuun vaiheista ja sitonut ne Auringon mukaan laskettuun vuoteen. Saman uudistuksen taustaa käsittelee karkausvuoden säännöt selittävä juttu. Siksi täysikuu vaeltaa kalenterissa päivästä toiseen sen sijaan, että pysyisi kuukauden samassa kohdassa.
Kun samaan kalenterikuukauteen osuu kaksi täysikuuta, jälkimmäistä kutsutaan siniseksi kuuksi. Nimellä ei ole tekemistä värin kanssa, eikä kyse ole tähtitieteellisestä ilmiöstä. Sininen kuu on seuraus siitä, että gregoriaaninen kalenterikuukausi on hivenen synodista kuukautta pidempi. Toukokuun 2026 sininen kuu oli sattumalta myös vuoden kaukaisin ja siten pienin täysikuu.
Miksei joka täysikuu ole kuunpimennys?
Jos täysikuussa Maa on Auringon ja Kuun välissä, voisi luulla Maan varjon osuvan Kuuhun joka kerta. Näin ei käy, koska Kuun rata on kallistunut noin viisi astetta suhteessa Maan ratatasoon. Useimmilla täysikuilla Kuu kulkee Maan varjon ylä- tai alapuolelta. Kuunpimennys syntyy vain, kun täysikuu osuu lähelle kohtaa, jossa Kuun rata leikkaa Maan ratatason eli solmukohtaa.
Tällainen osuma tapahtuu loppuvuonna 2026. Elokuun 28. päivän täysikuuhun liittyy osittainen kuunpimennys, jossa Maan varjo peittää osan Kuusta. Pimennys näkyy Euroopassa Kuun laskiessa aamun puolella. Se on hyvä muistutus siitä, että täysikuu on pimennysten edellytys, mutta ei sellaisenaan riitä.
Superkuu: kuinka paljon suurempi täysikuu oikeasti on?
Kuun rata ei ole ympyrä vaan soikio, joten Kuun etäisyys Maasta vaihtelee. Lähimmillään Kuu on noin 356 400 ja kauimmillaan noin 407 700 kilometrin päässä Maasta, kun keskietäisyys on noin 384 400 kilometriä. Kun täysikuu sattuu lähelle radan lähintä pistettä eli perigeumia, sitä kutsutaan superkuuksi tai supertäysikuuksi.
Termi kuulostaa vaikuttavalta, mutta ero on vaatimaton. Perigeumissa Kuu näyttää noin 14 prosenttia suuremmalta ja 30 prosenttia kirkkaammalta kuin kaukaisimmassa pisteessä. Silti eroa on vaikea huomata. Ursan mukaan paljas silmä ei sitä erota, koska vertailukohtaa ei ole samalla hetkellä taivaalla, ja yhdistys muistuttaa sanan superkuu olevan astrologi Richard Nollen vuonna 1979 keksimä, ei tähtitieteilijöiden.
Perigeumin täysikuu voimistaa myös vuorovesiä hieman tavanomaista enemmän, koska Auringon ja Kuun vetovoimat vetävät samaan suuntaan. Vuoden 2026 kolmesta supertäysikuusta kaksi on vielä edessä, 24.11. ja 24.12. Niistä joulun täysikuu on hieman lähempänä Maata.
Haluatko täysikuut ja muut taivaan merkkipäivät valmiiksi kalenteriisi? Suomalainen Kalenteri kokoaa kuun vaiheet, juhlapäivät ja liputuspäivät samaan näkymään, joten seuraavaa täysikuuta ei tarvitse etsiä erikseen.
Usein kysytyt kysymykset
Milloin on seuraava täysikuu? Seuraava täysikuu on 30.6.2026 klo 02.56 Suomen aikaa. Loppuvuoden täysikuut näet yllä olevasta taulukosta.
Kestääkö täysikuu yhden yön vai useamman? Täysikuu on tarkka hetki. Silmälle Kuu näyttää lähes täydeltä myös sitä edeltävänä ja seuraavana yönä, joten saman täysikuun voi katsoa parina iltana.
Mikä on sininen kuu? Sininen kuu on saman kalenterikuukauden toinen täysikuu. Sellainen nähtiin viimeksi toukokuussa 2026. Nimellä ei ole yhteyttä Kuun väriin.
Onko superkuu silminnähtävästi suurempi? Superkuu on noin 14 prosenttia suurempi kuin kaukaisin täysikuu, mutta eroa on vaikea havaita ilman vertailukuvaa. Ilmiö on enemmän puhuttu kuin nähty.
Montako täysikuuta vuodessa on? Yleensä 12, mutta noin joka kolmas vuosi 13. Vuonna 2026 niitä on 13.
Keskeiset havainnot
- Täysikuu on hetki, jolloin Maa on Auringon ja Kuun välissä; kalenterin merkintä osoittaa sen vuorokauden Suomen aikaa.
- Loppuvuoden 2026 ensimmäinen täysikuu on 30.6. klo 02.56, viimeinen jouluaaton yönä 24.12. klo 03.28.
- Synodinen kuukausi on 29,53 vuorokautta, minkä takia vuoteen mahtuu 12 tai joskus 13 täysikuuta.
- Sininen kuu on kalenterin oikku, kuukauden toinen täysikuu, ei tähtitieteellinen tapahtuma.
- Superkuu näyttää enintään noin 14 prosenttia suuremmalta kuin kaukaisin täysikuu, eikä eroa erota paljain silmin.