Päivän pituus Suomessa: milloin päivä pitenee ja lyhenee

Milloin päivä on pisimmillään ja lyhimmillään, ja kuinka pitkä päivä Suomessa on eri vuodenaikoina? Päivä on lyhin talvipäivänseisauksen aikaan noin 21. joulukuuta ja pisin kesäpäivänseisauksen aikaan noin 21. kesäkuuta. Helsingissä valoisan ajan pituus vaihtelee vajaasta kuudesta tunnista lähes 19 tuntiin, ja mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä jyrkempi ero on. Tässä ovat käännekohdat, kaupunkikohtaiset luvut ja se, miksi valo palaa keväällä niin nopeasti.

Milloin päivä on pisimmillään ja lyhimmillään?

Päivän pituutta ohjaavat neljä käännekohtaa vuodessa. Talvipäivänseisaus on vuoden lyhin päivä, ja siitä alkaa valon paluu. Kevätpäiväntasauksessa päivä ja yö ovat suunnilleen yhtä pitkät, minkä jälkeen päivä on pidempi kuin yö. Kesäpäivänseisaus on vuoden pisin päivä, ja syyspäiväntasauksessa suunta kääntyy taas kohti pimeää.

Talvipäivänseisaus osuu aina 21. tai 22. joulukuuta ja kesäpäivänseisaus 20.–22. kesäkuuta. Tarkka hetki liikkuu vuodesta toiseen, koska vuosi ei ole tasan 365 vuorokautta, mikä on myös karkausvuoden taustalla. Alla olevat ajat on laskettu tähtitieteellisistä hetkistä Suomen aikaan.

Kellonaikoihin vaikuttaa myös kesäaika: kesä- ja syyskuun ajat ovat kesäajassa, maalis- ja joulukuun talviajassa. Kellojen siirrosta kesä- ja talviaikaan kerromme erikseen.

Mistä päivän pituuden vaihtelu johtuu?

Syy on Maan kallistus. Maapallon kiertoakseli on kallellaan noin 23,5 astetta ratatasoon nähden, eikä kallistuksen suunta muutu Maan kiertäessä Aurinkoa. Puolen vuoden välein pohjoinen pallonpuolisko kääntyy vuoroin kohti Aurinkoa ja vuoroin siitä poispäin.

Kun pohjoinen napa on kallistunut Aurinkoa kohti, Aurinko nousee korkealle ja pysyy pitkään horisontin yläpuolella. Silloin on kesä ja päivät ovat pitkiä. Kun sama napa on kääntynyt poispäin, Aurinko käy matalalla eikä ehdi olla kauan näkyvissä, ja päivät jäävät lyhyiksi. Päiväntasauksissa akseli osoittaa sivuittain Aurinkoon nähden, joten valo jakautuu tasan molemmille pallonpuoliskoille. Mitä kauempana päiväntasaajasta ollaan, sitä voimakkaammin tämä kallistus näkyy, ja siksi Suomessa ero kesän ja talven välillä on suuri.

Päivän pituus eri puolilla Suomea

Sama päivä on hyvin eri mittainen Helsingissä ja Lapissa. Etelässä valoisa aika ei koskaan katoa kokonaan eikä veny ympärivuorokautiseksi, mutta napapiirin pohjoispuolella molemmat ääripäät toteutuvat. Alla olevat luvut kertovat valoisan ajan pituuden kolmella eri leveysasteella.

Molempien päiväntasausten aikaan päivä on kaikkialla Suomessa suunnilleen yhtä pitkä, hieman yli 12 tuntia. Napapiirillä valoisa aika ei koskaan putoa nollaan, vaan pysyy lyhimmilläänkin parissa tunnissa, koska napapiirin raja määritellään Auringon keskipisteen mukaan, kun taas nousu ja lasku lasketaan Auringon yläreunasta ilmakehän taittovaikutus mukaan lukien. Kesällä ero näkyy myös hämärässä: etelä- ja keskiosissa ilta- ja aamuhämärä sulautuvat yhteen ja kestävät yhteensä yli neljä tuntia, joten varsinaista pimeää ei tule lainkaan.

Kuinka nopeasti päivä pitenee ja lyhenee?

Valon paluu ei ole tasaista. Heti talvipäivänseisauksen jälkeen päivä pitenee hitaasti, noin viisi minuuttia viikossa. Alkuvuoden aikana tahti kiihtyy, ja pidentyminen on nopeimmillaan kevätpäiväntasauksessa, jolloin päivä venyy Helsingissä noin kuusi minuuttia vuorokaudessa. Sen jälkeen muutos hidastuu taas kohti kesäpäivänseisausta.

Sama kuvio toistuu peilikuvana syksyllä: nopein lyhentyminen osuu syyspäiväntasaukseen ja hitain kesän ja talven seisauksiin. Ero näkyy arjessa. Helmi- ja maaliskuussa valon lisääntymisen huomaa selvästi viikoittain, kun aamut vaalenevat ja iltoja riittää yhä myöhemmäksi. Kesäkuun pisimpien päivien ympärillä pituus taas pysyy lähes samana usean viikon ajan, joten juhannuksen valoisuus jatkuu heinäkuun alkuun asti kutakuinkin ennallaan. Sama koskee joulukuun pimeintä aikaa, jolloin päivä ei sanottavasti lyhene seisauksen molemmin puolin, vaikka pimeys tuntuu syvimmältä.

Kaamos ja yötön yö pohjoisessa

Pohjoinen napapiiri kulkee noin 66,56 asteen leveydellä. Sen pohjoispuolella Aurinko jää talvella vuorokausiksi kokonaan horisontin alle ja kesällä nousematta laskematta sen ylle. Näitä jaksoja kutsutaan kaamokseksi ja yöttömäksi yöksi, ja mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä pidempään ne kestävät.

Suomen pohjoisimmassa kylässä Nuorgamissa kaamos kestää melkein kaksi kuukautta, 25.11.–17.1., eikä Aurinko käy sinä aikana lainkaan horisontin yläpuolella. Kaamos ei silti tarkoita ympärivuorokautista pimeyttä: keskipäivällä taivas hämärtyy sinertäväksi pariksi tunniksi. Kesällä ilmiö kääntyy päinvastaiseksi. Nuorgamissa yötön yö alkaa 16.5. ja päättyy 29.7., ja koko sen ajan Aurinko kiertää taivaanrantaa laskematta kertaakaan horisontin alle. Näiden ääripäiden väliin jäävät keväät ja syksyt, jolloin päivän pituus muuttuu Lapissa etelää rajummin.

Usein kysytyt kysymykset

Milloin päivät alkavat pidetä? Päivät alkavat pidetä heti talvipäivänseisauksen jälkeen, eli noin 22. joulukuuta. Aluksi muutos on hidas, noin viisi minuuttia viikossa, ja se kiihtyy kohti kevättä.

Kuinka pitkä on Suomen lyhin ja pisin päivä? Helsingissä lyhin päivä kestää noin 5 tuntia 49 minuuttia ja pisin lähes 19 tuntia. Lapissa erot ovat suuremmat: talvella on kaamos ja kesällä yötön yö.

Miksi kesällä ei tule pimeää? Napapiirin pohjoispuolella Aurinko ei laske lainkaan kesäpäivänseisauksen aikaan. Etelämpänä Aurinko käy niin matalalla horisontin alla, että ilta- ja aamuhämärä sulautuvat yhteen eikä varsinaista pimeää ehdi tulla.

Milloin päivä ja yö ovat yhtä pitkät? Päivä ja yö ovat suunnilleen yhtä pitkät päiväntasauksissa, noin 20. maaliskuuta ja 23. syyskuuta. Noususta laskuun laskettuna valoisa aika on tällöin hieman yli 12 tuntia.

Onko päivän pituus sama joka vuosi samana päivänä? Lähes. Käännekohtien tarkka hetki liikkuu tunteja vuodesta toiseen ja siirtyy karkausvuosien myötä, joten esimerkiksi talvipäivänseisaus osuu vuoroin 21. ja 22. joulukuuta.

Keskeiset havainnot

• Päivä on lyhin noin 21. joulukuuta ja pisin noin 21. kesäkuuta; päiväntasaukset noin 20.3. ja 23.9. jakavat vuoden valon ja pimeän suhteen tasan.
• Ilmiön syy on Maan akselin noin 23,5 asteen kallistus, joka kääntää pohjoisen pallonpuoliskon vuoroin kohti Aurinkoa ja siitä poispäin.
• Helsingissä valoisa aika vaihtelee vajaasta kuudesta tunnista lähes 19 tuntiin; napapiirin pohjoispuolella toteutuvat kaamos ja yötön yö.
• Valo palaa nopeimmin kevätpäiväntasauksen aikaan, noin kuusi minuuttia vuorokaudessa Helsingissä, ja hitaimmin seisausten ympärillä.
• Napapiiri kulkee 66,56 asteen leveydellä; Nuorgamissa kaamos kestää 25.11.–17.1. ja yötön yö 16.5.–29.7.

Haluatko seurata valon paluuta päivä päivältä? Suomalainen Kalenteri näyttää päivän pituuden, auringon vaiheet ja juhlapäivät samassa näkymässä, ja kuun vaiheet löytyvät samasta kalenterista.