Marjastus Suomessa: milloin mikäkin marja kypsyy ja missä

Milloin marjat kypsyvät Suomessa? Lakka ja vadelma tulevat ensimmäisinä heinäkuussa, mustikka heinä–elokuussa, puolukka elokuun puolivälistä lokakuulle ja karpalo vasta syys–lokakuussa. Etelässä sato kypsyy noin kaksi viikkoa aiemmin kuin Lapissa, ja jokamiehenoikeus antaa poimia luonnonmarjat ilman maanomistajan lupaa lähes kaikkialla. Tämä satokausikalenteri kokoaa poiminnan ajoituksen marjoittain ja alueittain.

Milloin marjat kypsyvät?

Marjastuskausi ei ole yksi ajankohta vaan ketju, joka etenee heinäkuun lakoista marraskuun karpaloihin. Sama laji kypsyy etelässä aiemmin kuin pohjoisessa, ja saman pitäjän sisälläkin varjoiset painanteet ehtivät ennen kuivia kankaita. Alla olevat ajat kuvaavat tyypillistä vuotta; tarkka viikko ratkeaa kesän lämpimyyden mukaan.

Lakka aloittaa poimintakauden heinäkuussa, ja sen kausi on huipussaan heinäkuun lopusta elokuun puoliväliin (Luonnon marjat, lakka). Karpalo päättää kauden myöhään syksyllä, ja pakkasten jälkeen sitä voi kerätä vielä lumen alta (Satokausikalenteri, karpalo).

Miksi sama marja kypsyy eri aikaan eri puolilla Suomea?

Kypsyminen seuraa lämpösummaa: marja tarvitsee tietyn määrän lämpimiä vuorokausia raakileesta valmiiksi. Etelässä lämpöä kertyy nopeammin, joten sato ehtii kypsyä pari viikkoa aiemmin kuin Lapissa, jossa kasvukausi on lyhyempi ja viileämpi. Mustikan poiminta alkaa siksi eteläisimmillä alueilla jo heinäkuun alussa, kun taas Lapissa kausi käynnistyy vasta elokuun ensimmäisellä puoliskolla (Luonnon marjat, milloin mustikka kypsyy).

Kausi kiertää maan halki etelästä pohjoiseen. Kun mustikka on eteläisimmässä Suomessa parhaimmillaan heinäkuun puolivälissä, Lapissa poiminta on vasta alkamassa elokuun alussa. Sama viive näkyy puolukassa ja vadelmassa, joten pohjoiseen suuntaava poimija voi jatkaa saman marjan perässä useita viikkoja.

Ero syntyy myös pienialaisesti. Varjoisat ja kosteat paikat kypsyvät jopa kaksi tai kolme viikkoa aikaisemmin kuin kuivat rinteet, vaikka niiden väli olisi vain parikymmentä kilometriä. Sama metsätie voi siis tarjota raakileita ja täysin kypsiä marjoja samana päivänä. Oma alue kannattaa tarkistaa itse eikä luottaa pelkkään kalenteriin.

Luonnonvarakeskus seuraa satoa läpi kesän. Sen MARSI-seuranta tarkkailee mustikan, puolukan ja lakan kukintaa ja kypsymistä havaintometsissä eri puolilla maata ja julkaisee kaudessa kolmesta neljään ennustetta (Luke, luonnonmarjojen satoseurannat). Saman lähteen mukaan lähes kolme miljoonaa suomalaista pohtii vuosittain marjapaikkoja, joten ennusteille on kysyntää. Niistä näkee, eteneekö kausi tavallista aiemmin vai myöhemmin.

Marja marjalta: poiminnan ajoitus

Lakka eli hilla kypsyy heinä–elokuussa ja on parhaimmillaan heinäkuun lopusta elokuun puoliväliin. Se kasvaa etenkin Pohjois-Suomen ja Lapin kosteilla soilla, nevoilla ja rämeillä; etelämpänä esiintymät ovat hajanaisia (Luonnon marjat, lakka).

Vadelma seuraa pian perässä: metsävadelman satokausi alkaa heinäkuussa ja jatkuu usein syyskuuhun, etelässä heinä–elokuussa ja pohjoisessa myöhemmin (Luonnon marjat, vadelma). Villivadelmaa löytää hakkuuaukeilta, metsänreunoista ja niityiltä, missä valoa riittää. Samoihin aikoihin kypsyy mesimarja, Suomen arvostetuimpiin kuuluva ja melko harvinainen luonnonmarja, jonka kausi ulottuu heinäkuun lopulta syyskuuhun ja joka kasvaa Keski- ja Pohjois-Suomessa (Luonnon marjat, mesimarja).

Mustikka on Suomen poimituin metsämarja, ja sen pääkausi on heinäkuu. Metsämustikan tunnistaa sinipunaisesta mehustaan, joka värjää myös sormet ja erottaa sen vaaleasisuisesta viljellystä pensasmustikasta. Etelässä ensimmäiset kypsät marjat ovat valmiina jo heinäkuun alussa, kun taas Lapissa poiminta alkaa elokuun alkupuolella (Luonnon marjat, milloin mustikka kypsyy).

Puolukan paras poiminta-aika osuu tavallisesti syyskuun alusta syyskuun puoliväliin, joskin eteläisimmässä Suomessa marjaa on viime vuosina kerätty jo elokuun puolivälissä (Luonnon marjat, milloin puolukka kypsyy). Puolukka kasvaa kuivilla kankailla ja säilyy varvustossa pitkälle syksyyn. Samaan syyssarjaan kuuluu variksenmarja, jonka satokausi ulottuu elokuun lopulta syyskuuhun ja joka on yleisin Pohjois- ja Keski-Suomessa (Luonnon marjat, variksenmarja).

Karpalo kypsyy viimeisenä, syyskuun lopusta loka-marraskuulle (Luonnon marjat, karpalo). Se on parhaimmillaan ensipakkasten jälkeen, kun hapan maku muuttuu makeammaksi, ja se säilyy niin hyvin kasvupaikallaan, että karpaloa voi poimia lumen alta talvella ja vielä keväällä lumien sulaessa (Satokausikalenteri, karpalo).

Marjaraappa, ämpäri ja pakastin: näin marjat talteen

Poiminnan nopeus ratkeaa välineistä. Käsin poimien saa puhtaimman ja ehjimmän sadon, kun taas marjaraapalla eli poimurilla mustikkaa ja puolukkaa kertyy monin verroin nopeammin. Raapan käyttö irrottaa mukaan myös lehtiä ja roskia, jotka on tuulettamalla tai marjanpuhdistimella eroteltava ennen säilöntää.

Kypsyyden tunnistaa väristä ja irtoamisesta. Kypsä marja irtoaa varresta helposti eikä jätä vihreää tyveä; lakka muuttuu punaisesta kypsänä kullankeltaiseksi ja mehukkaaksi. Raakileet kannattaa jättää paikoilleen, sillä poiminnan jälkeen ne eivät enää juuri kypsy.

Säilöntä alkaa jo metsässä. Marjat pysyvät parhaina viileässä ja ilmavassa astiassa, ja ne kestävät hyvin pakastuksen. Pakastimessa mustikka ja puolukka säilyttävät makunsa ja ravintoarvonsa kuukausia, ja puolukan luontainen bentsoehappo pitää sen syömäkelpoisena myös vedessä liotettuna ilman lisättyä sokeria. Pehmeitä mustikoita ja vadelmia ei kannata pestä ennen pakastusta, sillä kosteus paakkuunnuttaa marjat; ne säilyvät parhaiten, kun ne pakastaa ohuena kerroksena ja siirtää vasta jäätyneinä pusseihin.

Mitä jokamiehenoikeudet sallivat marjastajalle?

Jokaisenoikeus, tutummin jokamiehenoikeus, antaa jokaisen Suomessa oleskelevan poimia luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja riippumatta siitä, kuka maan omistaa. Lupaa ei tarvita eikä poiminnasta makseta (Ympäristöministeriö, jokaisenoikeudet).

Oikeus ei ulotu joka paikkaan. Marjastaa ei saa pihamaalla eikä erityiseen käyttöön otetuilla alueilla, kuten viljelyksillä. Poiminta ei myöskään saa aiheuttaa maanomistajalle, luonnolle tai muille ihmisille haittaa tai häiriötä, eikä lintujen pesintää tai riistaeläimiä saa häiritä (Ympäristöministeriö, jokaisenoikeudet). Rauhoitettuja lajeja ei kerätä lainkaan. Nämä rajat riittävät, kun pysyy poissa pihapiiristä ja jättää paikan siihen kuntoon, jossa sen löysi.

Usein kysytyt kysymykset

Milloin marjastuskausi alkaa ja loppuu? Kausi alkaa heinäkuussa lakasta ja vadelmasta, jatkuu heinä–elokuun mustikkaan ja syksyn puolukkaan ja päättyy karpaloon, jota kerätään marraskuulle saakka.

Saako marjoja poimia toisen maalta? Saa. Luonnonmarjojen poiminta kuuluu jokaisenoikeuksiin, joten maanomistajan lupaa ei tarvita. Pihamaalla ja viljelyksillä poiminta ei kuitenkaan ole sallittua.

Miksi mustikka kypsyy Lapissa myöhemmin kuin etelässä? Pohjoisessa kasvukausi on lyhyempi ja viileämpi, joten lämpöä kertyy hitaammin. Sato kypsyy Lapissa tyypillisesti pari viikkoa etelää myöhemmin.

Voiko karpaloa poimia keväällä? Voi. Karpalo säilyy kasvupaikallaan hyvin, joten sitä kerätään lumen alta talvella ja lumien sulaessa keväällä.

Mistä näkee, onko marjasato aikaisin vai myöhässä? Luonnonvarakeskuksen MARSI-seuranta julkaisee kaudessa useita ennusteita mustikan, puolukan ja lakan kypsymisestä eri puolilla maata.

Mitä marjoja Suomessa poimitaan eniten? Mustikka ja puolukka ovat selvästi poimituimmat metsämarjat. Niitä ja lakkaa seurataan myös Luken satoennusteissa maan taloudellisesti tärkeimpinä luonnonmarjoina.

Keskeiset havainnot

• Marjastuskausi etenee ketjuna: lakka ja vadelma heinäkuussa, mustikka heinä–elokuussa, puolukka syyskuussa ja karpalo syys–lokakuussa marraskuulle saakka.
• Etelässä sato kypsyy noin kaksi viikkoa aiemmin kuin Lapissa, koska lämpöä kertyy pohjoisessa hitaammin.
• Varjoisat kosteat paikat kypsyvät jopa kolme viikkoa kuivia rinteitä aiemmin, joten oma alue kannattaa tarkistaa itse.
• Jokaisenoikeus sallii luonnonmarjojen poiminnan ilman lupaa, mutta ei pihamaalla, viljelyksillä eikä häiriötä aiheuttaen.
• Karpalon voi poimia myös lumen alta, sillä se säilyy kasvupaikallaan yli talven.

Suunnittele oma poimintaretkesi Suomalaisen Kalenterin sesonkinäkymän avulla ja seuraa syksyn etenemistä myös ruskan, muuttolintujen ja ensilumen kautta.