Mikä on vuorokausi? Pituus, alku ja tähtivuorokausi

Vuorokausi on yhden yön ja päivän mittainen jakso, kalenterissa tasan 24 tuntia eli 1 440 minuuttia. Siviilikäytössä se alkaa keskiyöstä kello 00.00 ja päättyy seuraavaan keskiyöhön. Tähtitieteessä sana tarkoittaa maapallon yhtä pyörähdystä, ja silloin pituus riippuu siitä, mihin pyörähdystä verrataan. Alta näet, montako tuntia vuorokaudessa on, mistä se alkaa ja miksi maapallon todellinen pyörähdys jää alle 24 tunnin.

Mikä vuorokausi on?

Kotimaisten kielten keskuksen mukaan vuorokausi tarkoittaa yötä ja päivää yhdessä eli 24 tunnin pituista aikaa. Sana kattaa siis koko kierron, kun taas päivä viittaa usein vain valoisaan osaan. Tästä syntyy arjen sekaannus: kun sanotaan "kolme päivää", tarkoitetaan yleensä kolmea vuorokautta, valoisat ja pimeät tunnit yhteen laskettuna.

Yksi vuorokausi on 24 tuntia. Tarkemmin sanottuna se on 1 440 minuuttia tai 86 400 sekuntia, ja sekunti on kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän perusyksikkö, jonka mukaan nimellinen vuorokausi määritellään täsmälleen 86 400 sekunniksi. Siviiliajanlaskussa raja kulkee keskiyössä: uusi vuorokausi ja samalla uusi kalenteripäivä alkavat kello 00.00. Tämä on sopimuksenvarainen valinta, ei luonnonlaki. Historiassa vuorokauden on annettu alkaa myös auringonlaskusta tai auringonnoususta, mutta nykyinen kellonaikaan sidottu käytäntö laskee sen keskiyöstä.

Keskiyön raja ei osu samaan hetkeen kaikkialla, vaan seuraa aikavyöhykkeitä. Kun Helsingissä alkaa uusi vuorokausi, Lontoossa kello on vasta ilta, koska keskiyö saapuu sinne tuntia myöhemmin. Vuorokausi on siis paikallinen käsite, vaikka sen pituus on kaikkialla sama.

Aurinkovuorokausi ja tähtivuorokausi

Arjen 24 tuntia on niin sanottu keskimääräinen aurinkovuorokausi: aika, jonka kuluessa Aurinko palaa taivaalla samaan kohtaan, esimerkiksi korkeimmilleen etelään. Maapallon todellinen pyörähdys akselinsa ympäri on kuitenkin lyhyempi. Kun mittapisteeksi otetaan kaukainen tähti Auringon sijaan, yksi kierros kestää vain 23 tuntia 56 minuuttia ja noin 4 sekuntia. Tätä sanotaan tähtivuorokaudeksi.

Ero syntyy siitä, että maapallo kiertää samaan aikaan Aurinkoa. Vuorokauden aikana se etenee radallaan sen verran, että pyörähdyksen jälkeen sen täytyy vielä kääntyä hieman yli täyden kierroksen ennen kuin Aurinko on taas samassa suunnassa. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa muotoilee seurauksen näin: vuoteen mahtuu yksi tähtivuorokausi enemmän kuin aurinkovuorokausia. Aurinkovuorokausia kertyy noin 365, tähtivuorokausia noin 366.

Vajaan neljän minuutin ero näkyy myös yötaivaalla. Sama tähti nousee joka ilta noin neljä minuuttia edellistä aikaisemmin, koska tähdet seuraavat lyhyempää tähtivuorokautta. Kuukaudessa aikaistuma on jo noin kaksi tuntia, ja puolessa vuodessa se ehtii kääntää iltataivaan toisin päin, minkä vuoksi kesän ja talven tähtikuviot ovat erilaiset. Kello käy aurinkovuorokauden mukaan, mutta tähdet käyvät omaansa.

Mistä sana vuorokausi tulee?

Vuorokausi on yhdyssana, jonka osat ovat vuoro ja kausi. Vuoro tarkoittaa vuorottelua ja määrämittaista jaksoa, kausi aikaväliä. Yhdessä ne kuvaavat valon ja pimeän vuorottelun mittaista aikaa. Sana on vanha: Kotuksen etymologisen sanakirjan mukaan se esiintyy kirjoitettuna ensimmäisen kerran Ericus Schroderuksen sanastossa vuonna 1637 muodossa vuorocausi.

Sanan osan vuoro juuria on selvitelty pitkään. Kotus pitää todennäköisimpänä balttilaista lainaa ja vertaa sitä liettuan sanaan vorà, joka tarkoittaa jonoa. Aiemmin esitettyä slaavilaista alkuperää vastaan puhuu se, että sana on levinnyt laajalti itämerensuomalaisiin kieliin. Käsite on siis huomattavasti vanhempi kuin sen 1600-luvun kirjallinen esiintymä, joka kertoo vain siitä, milloin sana sattui päätymään paperille.

Nimitys on kätevä juuri siksi, ettei sitä sekoita valoisaan päivään. Monissa kielissä vastaavaa yhtä sanaa ei ole, vaan 24 tunnin jakso ilmaistaan kiertoilmauksin. Suomen vuorokausi nimeää sen suoraan, ja arjessa se lyhennetään usein muotoon vrk.

Vuorokausi laissa ja arjessa

Vuorokausi ei ole vain tähtitieteen käsite, vaan myös oikeudellinen mittayksikkö. Työaikalaki käyttää sitä lepoaikojen määrittelyssä. Työterveyslaitoksen mukaan työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamisesta laskien seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön vuorokausilepo. Työn järjestelyihin liittyvistä syistä lepo voidaan lyhentää yhdeksään tuntiin. Tässä vuorokausi lasketaan työvuoron alusta, ei keskiyöstä, joten sama sana saa lakitekstissä liikkuvan alkupisteen.

Kalenterivuorokausikaan ei ole joka päivä tasan 24 tuntia. Kahdesti vuodessa kellojen siirto venyttää tai lyhentää sitä: keväällä kesäaikaan siirryttäessä yksi vuorokausi jää 23 tunnin mittaiseksi ja syksyllä normaaliaikaan palattaessa kasvaa 25 tuntiin. Näinä kahtena päivänä kalenterin osoittama vuorokausi ja astronominen aurinkovuorokausi eroavat tunnin verran.

Arjen jaksotus rakentuu vuorokauden päälle. Sen osat, aamu, päivä, ilta ja yö, jakavat 24 tuntia karkeasti neljään. Seitsemän vuorokautta muodostaa viikon, jonka päivien nimet ovat omaa tarinaansa, ja vuorokausista kertyvät myös kuukaudet ja vuosi.

Yksikkö toistuu myös monessa mittarissa. Lääke annostellaan usein kolmesti vuorokaudessa, sääennuste ilmoittaa vuorokauden sademäärän ja ylimmän lämpötilan, ja pysäköinnin hinta lasketaan vuorokausikohtaisesti. Näissä vuorokausi tarkoittaa 24 tunnin jaksoa riippumatta siitä, alkaako se keskiyöstä vai jostakin muusta hetkestä. Sama sana taipuu niin tähtitieteen tarkkuuteen kuin arjen käytännön mittoihin.

Yleiset väärinkäsitykset

"Maapallon pyörähdys kestää tasan 24 tuntia." Ei kestä. Yksi kierros akselin ympäri suhteessa tähtiin on tähtivuorokausi eli 23 tuntia 56 minuuttia. Tutut 24 tuntia ovat aurinkovuorokausi, joka sisältää pyörähdyksen lisäksi sen pienen lisäkäännöksen, jonka maapallon eteneminen radallaan vaatii.

"Vuorokausi alkaa auringonnoususta." Nykyinen siviiliajanlasku laskee vuorokauden keskiyöstä kello 00.00. Auringonnousun tai -laskun mukaan alkava vuorokausi on ollut käytössä muinaisissa ajanlaskutavoissa, mutta kellonaikaan sidotussa järjestelmässä raja on keskiyössä.

"Päivä ja vuorokausi ovat sama asia." Vuorokausi on 24 tuntia. Päivä voi tarkoittaa samaa jaksoa, mutta usein sillä viitataan vain valoisaan osaan, joka vaihtelee vuodenajan ja leveysasteen mukaan muutamasta tunnista ympärivuorokautiseen valoon. Pohjois-Suomessa ero on suurimmillaan: keskikesällä valoisa päivä täyttää koko vuorokauden, keskitalvella se supistuu lähes olemattomiin.

Usein kysytyt kysymykset

Montako tuntia vuorokaudessa on? Vuorokaudessa on 24 tuntia, 1 440 minuuttia tai 86 400 sekuntia. Poikkeuksena ovat kellonsiirtopäivät, jolloin kalenterivuorokausi on 23 tai 25 tuntia.

Mistä vuorokausi alkaa? Siviilikäytössä vuorokausi alkaa keskiyöstä kello 00.00 ja päättyy seuraavaan keskiyöhön. Työaikalaissa vuorokausi voidaan sen sijaan laskea työvuoron alkamisesta.

Mikä on aurinkovuorokauden ja tähtivuorokauden ero? Aurinkovuorokausi on keskimäärin 24 tuntia ja tähtivuorokausi 23 tuntia 56 minuuttia. Ero, vajaat neljä minuuttia, johtuu siitä, että maapallo kiertää samalla Aurinkoa.

Kuinka monta vuorokautta vuodessa on? Aurinkovuorokausia on noin 365 ja karkausvuonna 366. Tähtivuorokausia kertyy yksi enemmän, koska niiden kesto on lyhyempi.

Miksi suomessa on erillinen sana vuorokausi? Sana erottaa 24 tunnin jakson valoisasta päivästä. Moni kieli ilmaisee saman kiertoilmauksin, mutta suomen vuorokausi nimeää yön ja päivän yhdessä yhdellä sanalla.

Keskeiset havainnot

• Vuorokausi on 24 tuntia eli 1 440 minuuttia, ja siviilikäytössä se alkaa keskiyöstä kello 00.00.
• Sana kattaa yön ja päivän yhdessä, kun taas päivä tarkoittaa usein vain valoisaa osaa.
• Maapallon todellinen pyörähdys suhteessa tähtiin, tähtivuorokausi, on vain 23 tuntia 56 minuuttia; tutut 24 tuntia ovat aurinkovuorokausi.
• Vuoteen mahtuu yksi tähtivuorokausi enemmän kuin aurinkovuorokausia, koska maapallo kiertää samalla Aurinkoa.
• Sana vuorokausi on kirjattu ensi kerran vuonna 1637, ja vuoro-osaa pidetään balttilaisena lainana.
• Työaikalaissa vuorokausi lasketaan työvuoron alusta ja edellyttää 11 tunnin lepoa.

Katso mille viikonpäivälle mikäkin päivämäärä osuu ja seuraa vuorokausien kulkua Suomalaisesta Kalenterista.