Kaamos Suomessa: milloin se alkaa ja kuinka kauan se kestää

Milloin kaamos alkaa ja kuinka kauan se kestää? Kaamos on ajanjakso, jonka aikana aurinko ei nouse lainkaan horisontin yläpuolelle, ja se koskee vain napapiirin pohjoispuolista Lappia. Suomen pohjoisimmassa kylässä Nuorgamissa kaamos kestää melkein kaksi kuukautta, noin 25. marraskuuta ja 17. tammikuuta välisen ajan, kun taas Rovaniemellä varsinaista kaamosta ei ole. Tässä ovat kaamoksen kestot paikkakunnittain, syy ilmiön taustalla ja se, miksi pimeimmätkään päivät eivät ole täysin mustia.

Milloin kaamos on ja kuinka kauan se kestää?

Kaamoksen pituus riippuu jyrkästi leveysasteesta. Mitä pohjoisempana ollaan, sitä kauemmin aurinko pysyy piilossa. Ilmatieteen laitoksen mukaan kaamosta kestää Nuorgamissa melkein kaksi kuukautta 25.11.–17.1., kun taas etelämpänä Sodankylässä se kestää vain neljä päivää juuri ennen joulua. Utsjoen kirkonkylässä kaamos kestää 52 vuorokautta.

Tarkat päivämäärät heilahtavat muutaman vuorokauden verran vuodesta ja lähteestä riippuen, koska auringon rata suhteessa horisonttiin ei toistu täsmälleen samanlaisena ja eri lähteet määrittelevät kaamoksen rajan hieman eri tavoin. Suomen pohjoisimmassa pisteessä kaamos kestää noin 51 vuorokautta, eli suunnilleen puolentoista kuukauden ajan aurinko pysyy kokonaan poissa. Sodankylän ja Nuorgamin ero on hätkähdyttävä: paikkakunnat ovat noin kolmensadan kilometrin päässä toisistaan, mutta kaamos pitenee nelisestä päivästä lähes kahteen kuukauteen. Samalla logiikalla kaamos on pisimmillään aivan pohjoisimmassa Lapissa, ja mitä etelämmäksi tullaan, sitä lyhyemmäksi se kutistuu, kunnes se katoaa napapiirin tienoilla kokonaan. Kaamoksen vastakohta on kesän yötön yö, joka Nuorgamissa alkaa 16. toukokuuta ja päättyy 29. heinäkuuta. Sama seutu saa siis vuoden aikana sekä pisimmän pimeän että pisimmän valon jakson.

Mistä kaamos johtuu ja missä se alkaa?

Kaamos on seurausta Maan kallistuksesta. Maapallon kiertoakseli on kallellaan noin 23,5 astetta ratatasoon nähden, joten talvella pohjoinen napa kääntyy poispäin auringosta. Napapiirin pohjoispuolella tämä riittää siihen, että aurinko pysyy keskitalvella kokonaan horisontin alapuolella. Kallistuksen suunta ei muutu Maan kiertäessä Aurinkoa, joten sama seutu, jolla aurinko ei talvella nouse, saa kesällä yöttömän yön. Syksyllä aurinko käy joka päivä hieman edellistä matalammalla, kunnes se jää kokonaan horisontin alle, ja tammikuussa nousu alkaa taas.

Napapiiri kulkee 66,56 leveysasteella, ja periaatteessa juuri se olisi kaamoksen eteläraja. Todellinen raja on kuitenkin pohjoisempana. Wikipedian mukaan auringon suuri koko ja valon taipuminen ilmakehässä siirtävät kaamoksen etelärajan noin yhden leveysasteen verran napapiirin pohjoispuolelle, joten Suomessa raja kulkee hieman Sodankylän eteläpuolitse. Siksi Rovaniemellä ja napapiirin tuntumassa aurinko käy talvipäivänseisauksenakin hetken horisontin yläpuolella, vaikka päivä on lyhimmillään vain pari tuntia.

Napapiirin eteläpuolella kaamosta ei ole, mutta talven päivät lyhenevät sielläkin rajusti. Talvipäivänseisauksena Rovaniemellä valoa riittää vain 2 tuntia 16 minuuttia ja Helsingissäkin alle kuusi tuntia, noin 5 tuntia 49 minuuttia. Ratkaiseva ero on se, että etelässä aurinko nousee edes hetkeksi, kun taas napapiirin pohjoispuolella se ei nouse lainkaan. Päivän pituuden kaupunkikohtaiset luvut käymme läpi erillisessä jutussa.

Itse sana on saamelaisperäinen. Kaamos juontaa pohjoissaamen sanaan skábma, joka viittaa keskitalven pimeimpään aikaan. Tähtitieteellisempi nimitys ilmiölle on polaariyö, joka viittaa napa-alueiden pitkään keskitalven yöhön.

Onko kaamoksessa täysin pimeää?

Kaamos ei tarkoita ympärivuorokautista pimeyttä. Vaikka aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle, se käy keskipäivän tienoilla vain vähän sen alapuolella, jolloin taivas vaalenee muutaman tunnin ajaksi hämäräksi. Utsjokea kuvaavassa jutussa todetaan, että valoisaa aikaa ei käytännössä ole lainkaan, mutta hämärä riittää liikkumiseen.

Hämärää on kolmea astetta sen mukaan, kuinka syvällä horisontin alla aurinko on. Siviilihämärässä aurinko on enintään kuusi astetta horisontin alapuolella, merenkulkuhämärässä 6–12 astetta ja tähtitieteellisessä hämärässä 12–18 astetta. Napapiirin pohjoispuolella aurinko käy kaamoksen aikaan vain yhden hämäräjakson verran keskipäivän tienoilla. Kaamoksen reunoilla, esimerkiksi Sodankylässä, keskipäivä yltää lähelle siviilihämärää, mutta pohjoisimmassa Lapissa keskitalvella hämärä jää sitä selvästi syvemmäksi ja päivä on vain vaisu vaaleneminen etelätaivaalla.

Kaamoksen valo on pehmeää ja värikästä. Kun aurinko on lähellä horisonttia kaamoksen alussa ja lopussa, taivaalle nousee punaisen ja violetin sävyjä. Keskitalvella yleisin on niin sanottu sininen hetki, jolloin lumi ja taivas värjäytyvät sinisen eri sävyihin. Tämä pehmeä hämärävalo on suosittua kuvausaikaa. Lumipeite heijastaa vähäisenkin valon tehokkaasti, mikä lisää havaittavaa kirkkautta pimeimpinäkin viikkoina, ja pimeällä taivaalla tähdet ja kuu erottuvat kirkkaina. Syvimmillään pimeys on lähellä talvipäivänseisausta. Jo tammikuun alussa valo kuitenkin palaa pohjoiseen nopeasti, päivä päivältä pidempänä. Kaamos ei siis tarkoita, ettei ulos näkisi, vaan sitä, ettei aurinko nouse viikkokausiin.

Kaamosväsymys ja kaamosmasennus

Pimeä talvi verottaa vireyttä. Ilmiö ei rajoitu Lappiin, sillä vaikka tähtitieteellinen kaamos koskee vain napapiirin pohjoispuolta, lyhyiden ja hämärien päivien väsymystä koetaan yhtä lailla Etelä-Suomessa. Terveyskirjaston mukaan noin 20–30 prosenttia väestöstä kokee lievempiä kausioireita eli kaamosväsymystä tai kaamosrasitusta. Varsinaista kaamosmasennusta sairastaa 1–2 prosenttia väestöstä, eli Suomessa joka kymmenes masentunut on kaamosmasentunut.

Kaamosmasennus on syksyisin ja talvisin toistuva masennustila, jonka tavallisimpia oireita ovat surullisuus, toimintatarmon heikkeneminen, ahdistuneisuus ja väsymys. Ilmiölle tyypillisiä ovat myös makeannälkä eli hiilihydraattien himo, painonnousu ja liikaunisuus, jossa unta tulee runsaasti mutta se ei virkistä. Toisin kuin tavanomaisessa masennuksessa, jossa ruokahalu ja uni usein vähenevät, kaamosmasennuksessa ne lisääntyvät. Oireet alkavat tavallisesti lokakuussa, ovat voimakkaimmillaan marraskuusta tammikuuhun ja häviävät helmikuun lopulta lähtien. Kesällä touko-elokuussa oireita ei ole. Juuri oireiden painottuminen vuoden pimeimpään aikaan viittaa siihen, että valon vähyys on keskeinen tekijä, ja siihen myös hoito perustuu.

Ensisijainen hoito on kirkasvalohoito. Terveyskirjaston mukaan teho on parhaimmillaan, kun valo otetaan aamuisin kello 5.30–9.00, ja hoitoa jatketaan vähintään kaksi viikkoa, mieluiten läpi talven useampana päivänä viikossa. Käytetyn valon voimakkuus on 2 500–10 000 luksia. Pidempiä pimeän kausia voi hahmottaa etukäteen vuodenaikojen rytmistä ja kellojen siirrosta talviaikaan.

Usein kysytyt kysymykset

Milloin kaamos alkaa 2026? Nuorgamissa kaamos alkaa noin 25. marraskuuta ja päättyy 17. tammikuuta. Päivämäärät ovat vuodesta toiseen lähes samat, mutta voivat vaihdella noin vuorokauden.

Onko Rovaniemellä kaamos? Ei varsinaista. Rovaniemi on napapiirin tuntumassa, ja auringon taittumisen vuoksi aurinko nousee siellä hetkeksi horisontin yläpuolelle myös talvipäivänseisauksena.

Onko kaamoksessa täysin pimeää? Ei. Keskipäivän tienoilla taivas vaalenee muutaman tunnin ajaksi hämäräksi, ja lumi heijastaa valoa. Aurinko ei kuitenkaan nouse horisontin yläpuolelle.

Mitä sana kaamos tarkoittaa? Kaamos on saamelaisperäinen sana, joka juontaa pohjoissaamen sanaan skábma ja viittaa keskitalven pimeimpään aikaan. Tähtitieteessä käytetään myös nimitystä polaariyö.

Auttaako kirkasvalo kaamosväsymykseen? Kaamosmasennuksen ensisijainen hoito on kirkasvalohoito, joka tehoaa parhaiten aamulla otettuna. Lievempään kaamosväsymykseen auttaa myös ulkoilu valoisaan aikaan ja liikunta.

Keskeiset havainnot

• Kaamos on aika, jolloin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle, ja se koskee vain napapiirin pohjoispuolista Lappia.
• Kesto kasvaa jyrkästi pohjoiseen: Nuorgamissa noin 54 vuorokautta, Sodankylässä vain nelisen päivää, Rovaniemellä ei lainkaan.
• Kaamoksen raja kulkee valon taittumisen takia napapiiriä pohjoisempana, hieman Sodankylän eteläpuolella.
• Kaamos ei ole täysin pimeää: keskipäivällä on hämärää sinisen hetken valoa, jota lumi voimistaa.
• Pimeän talven väsymystä koetaan koko maassa, ja kaamosmasennuksen ensisijainen hoito on kirkasvalohoito.
• Kaamoksen vastapaino on kesän yötön yö: pohjoisin Lappi saa vuoden aikana sekä pisimmän pimeän että pisimmän valon jakson.

Kaamoksen, yöttömän yön ja päivänseisausten ajat näet kootusti Suomalaisen Kalenterin kalenterinäkymästä.