Almanakka: mitä se sisältää ja kuka sen julkaisee Suomessa

Mikä almanakka on, ja miten se eroaa tavallisesta kalenterista? Almanakka on painotuote, joka esittää koko vuoden kierron ja kokoaa yhteen pyhä-, liputus- ja nimipäivät sekä tähtitieteellistä tietoa kuten kuun vaiheet ja auringon nousu- ja laskuajat. Suomen virallisen nimipäiväluettelon lähde on Helsingin yliopiston julkaisema Yliopiston almanakka, joka on ilmestynyt suomeksi vuodesta 1705.

Mikä almanakka on?

Sana almanakka juontaa kreikan sanaan almenikhiaká. Arkikielessä almanakka ja kalenteri menevät usein sekaisin, mutta niillä on alkuaan selvä ero. Kalenteri tai päivyri kertoo päivät ja viikonpäivät. Almanakassa kalenteriosaston rinnalla kulkee tietosisältö, jota tavallisesta seinäkalenterista ei löydy.

Almanakan pääosa on kalenteriosasto. Siihen on merkitty kunkin päivän kohdalle juhlapäivät, nimipäivät, liputuspäivät, kuun vaiheet sekä auringon nousu- ja laskuajat. Näiden lisäksi Yliopiston almanakka sisältää tietoa planeettojen liikkeistä, eri uskontojen merkkipäivistä, suosituimmista etunimistä sekä perinteisistä tori- ja markkinapäivistä.

Juuri tietosisältö tekee almanakasta almanakan. Se ei pelkästään näytä, mikä päivä on, vaan vastaa myös siihen, milloin aurinko nousee, missä vaiheessa kuu on ja mitä päivää vietetään. Siksi almanakkaa on käytetty vuosisatoja maanviljelyn, merenkulun ja juhlien suunnittelun apuna.

Almanakka ei ole kadonnut digiaikana. Painettua almanakkaa myydään yhä vuosittain, ja sen tietopohja on täsmälleen sama kuin puhelimen kalenterinäkymässä, josta katsot nimipäivän tai pyhän. Olipa kiinnostuksen kohteena nimipäivä, liputus tai kuun kierto, tieto juontuu samaan lähteeseen.

Suomen almanakan historia

Ensimmäinen suomenkielinen almanakka ilmestyi vuonna 1705. Pitkään sen nimi oli pelkkä Almanakka, ja nykyinen nimi Yliopiston almanakka otettiin käyttöön vasta vuonna 1996.

Almanakan julkaisemiseen liittyi pitkään yksinoikeus. Suomen suuriruhtinaskunnan alkuvuosina oikeus kuului Turun akatemialle. Turun suurpalon (1827) jälkeen akatemia siirtyi Helsinkiin, ja almanakan yksinoikeus siirtyi Helsingin yliopistolle vuonna 1828. Yliopisto ei painanut almanakkaa itse, vaan vuokrasi painotyön: ensin Frenckellin kirjapainolle ja vuodesta 1888 lähes sadaksi vuodeksi Weilin+Göösille.

Yksinoikeudella oli taloudellinen tarkoitus. Almanakan myyntitulot ohjattiin akatemian ja myöhemmin yliopiston toimintaan, joten almanakka rahoitti osaltaan tiedettä ja opetusta jo pitkään ennen nykyaikaa. Sama periaate jatkuu yhä, sillä nimipäivä- ja kalenteritietojen lisensointi tuottaa varoja Helsingin yliopistolle.

Yksinoikeus almanakkojen ja kalentereiden julkaisuun päättyi vuonna 1995, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. Sen jälkeen kalentereita on saanut julkaista kuka tahansa. Helsingin yliopisto säilytti kuitenkin tekijänoikeuden suomenkielisiin nimipäivälistoihin, ja käytännön toiminnasta vastaa nykyään Helsingin yliopiston Kalenteripalvelut Oy, jonka tuotto ohjataan yliopiston opetukseen ja tutkimukseen.

Almanakan sisältö on muuttunut aikojen kuluessa. Vanhoissa almanakoissa oli säännöllisesti sääennustuksia, jotka perustuivat kansanuskoon eikä mittauksiin. Epätieteelliset sääennustukset jäivät almanakasta lopullisesti pois vuonna 1887, kun almanakka siirtyi nojaamaan tähtitieteelliseen laskentaan. Yliopiston almanakka on yhä yksi vanhimmista yhtäjaksoisesti ilmestyvistä suomenkielisistä julkaisuista, ja tuo pitkä historia selittää, miksi juuri sitä pidetään nimipäivien ja liputuspäivien virallisena lähteenä.

Mitä Yliopiston almanakka sisältää?

Nykyinen almanakka on tiivis tietopaketti. Kustantajana toimii Ajasto Paperproducts Oy, ja almanakkaa myydään sekä kompaktina A6-kokona että helppolukuisena A4-kokona. Alla olevaan taulukkoon on koottu almanakan keskeinen sisältö.

Tähtitieteelliset tiedot erottavat almanakan tavallisesta kalenterista. Auringon nousu- ja laskuajat lasketaan paikkakunnittain, ja kuun vaiheet sekä pimennykset perustuvat tarkkoihin kiertoratalaskelmiin, eivät arvioihin.

Miten almanakan tiedot syntyvät?

Almanakan sisältö jakautuu kolmeen lähteeseen. Tähtitieteelliset ajat lasketaan taivaankappaleiden liikeradoista, joten kuun vaiheet ja auringon ajat tiedetään vuosia etukäteen. Liputuspäivät tulevat liputuksesta annetusta asetuksesta sekä vakiintuneesta käytännöstä, ja kirkkovuoden juhlat määräytyvät kirkollisen kalenterin mukaan.

Nimipäivät ovat näistä ainoa, jota ihminen aktiivisesti muokkaa. Siinä missä auringonnousu seuraa luonnonlakia, nimipäiväluettelo on kulttuurinen valinta, jota tarkistetaan määräajoin. Tämä ero selittää, miksi almanakan tähtitiedot pysyvät samoina vuodesta toiseen mutta nimistö elää.

Hyvä esimerkki on auringon nousuaika. Koska se riippuu leveysasteesta, almanakka ilmoittaa ajat erikseen eri paikkakunnille: Helsingissä aurinko nousee eri aikaan kuin Rovaniemellä. Samalla logiikalla laaditaan koko vuoden tähtitieteellinen aineisto, jonka voi laskea tarkasti ennakkoon.

Kuka päättää almanakan nimipäivät?

Nimipäivistä vastaa Helsingin yliopisto, jolla on tekijänoikeus suomalaisiin nimipäivälistoihin. Nimipäiväuudistuksia tehdään nykyään viiden vuoden välein, joten luettelo elää hitaasti nimistön mukana.

Nimi ei pääse kalenteriin kysynnän perusteella, vaan määränä. Jotta uusi nimi lisätään suomenkieliseen nimipäiväkalenteriin, sitä pitää kantaa vähintään 500 naista tai miestä. Kynnys pitää luettelon maltillisena ja estää hetkellisten muoti-ilmiöiden täyttämästä kalenteria.

Vuoden 2025 uudistuksessa suomenkieliseen kalenteriin lisättiin 33 uutta nimeä, joista 18 oli naisten ja 15 miesten nimiä. Uudistuksen laativat Minna Saarelma-Paukkala ja Leila Mattfolk, ja muutokset vahvisti yliopiston rehtori Sari Lindblom. Kun haluat selvittää yksittäisen nimen päivän, kätevin tapa on katsoa se suoraan nimipäiväkalenterista.

Almanakka sisältää nimipäivät Suomen molemmilla kansalliskielillä, ja luetteloita ylläpidetään erikseen omine lisäyskynnyksineen. Nimistö ei siis ole yksi lista, vaan joukko rinnakkaisia kalentereita, joita yliopisto tarkistaa säännöllisesti. Juuri tämä harkittu, hidas päivitystahti pitää nimipäiväperinteen vakaana vuosikymmenestä toiseen.

Yleiset väärinkäsitykset

Ensimmäinen sekaannus koskee sanoja. Almanakka ei ole sama kuin kalenteri, vaikka arkipuheessa sanoja käytetään rinnan. Kalenteri näyttää päivät, almanakka lisää niihin nimipäivät, tähtitieteelliset ajat ja merkkipäivät.

Toinen väärinkäsitys liittyy nimipäiviin. Monet luulevat, että nimipäivät ovat lakisääteisiä tai viranomaisen vahvistamia. Näin ei ole. Nimipäiväluettelo on Helsingin yliopiston tekijänoikeuden alainen listaus, ei laki tai asetus. Siksi nimipäivän viettäminen on tapa, ei velvollisuus.

Kolmas väärinkäsitys on, että almanakka ennustaa säätä. Vanhastaan näin olikin, mutta kansanuskoon perustuvat sääennustukset poistettiin jo vuonna 1887. Nykyinen almanakka nojaa auringon ja kuun liikkeiden laskentaan, ei ennustuksiin.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä eroa on almanakalla ja kalenterilla? Kalenteri tai päivyri esittää päivät ja viikonpäivät. Almanakka lisää niihin nimipäivät, liputuspäivät, kuun vaiheet, auringon nousu- ja laskuajat sekä muuta tietosisältöä.

Kuka päättää Suomen nimipäivät? Helsingin yliopisto, jolla on tekijänoikeus suomalaisiin nimipäivälistoihin. Uudistuksia tehdään viiden vuoden välein.

Milloin ensimmäinen suomenkielinen almanakka ilmestyi? Vuonna 1705. Nimen Yliopiston almanakka almanakka sai vasta vuonna 1996.

Onko almanakan julkaisu yhä yksinoikeus? Ei. Yksinoikeus päättyi vuonna 1995, mutta yliopisto säilytti tekijänoikeuden nimipäivälistoihin.

Miksi almanakassa oli ennen sääennustuksia? Vanhat almanakat ennustivat säätä kansanuskon pohjalta. Epätieteelliset ennustukset poistettiin almanakasta vuonna 1887.

Onko yliopiston almanakka eri asia kuin almanakka? Yliopiston almanakka on Helsingin yliopiston julkaisema almanakka, ja se on Suomen virallisen nimipäiväluettelon lähde. Muut kustantajat julkaisevat omia kalentereitaan, mutta nimipäivätiedot pohjaavat yliopiston luetteloihin.

Mistä almanakan saa nykyään? Painettua Yliopiston almanakkaa myydään kirjakaupoissa sekä A6- että A4-koossa. Samat tiedot löytyvät myös kalenterisovelluksista, jotka näyttävät nimipäivät, pyhät ja kuun vaiheet päivä kerrallaan.

Keskeiset havainnot

• Almanakka on kalenteria laajempi tietoteos: se kokoaa päivien lisäksi nimipäivät, liputuspäivät ja tähtitieteelliset ajat.
• Ensimmäinen suomenkielinen almanakka ilmestyi vuonna 1705, ja nykyinen nimi Yliopiston almanakka on vuodelta 1996.
• Julkaisun yksinoikeus siirtyi Helsingin yliopistolle vuonna 1828 ja päättyi vuonna 1995 EU-jäsenyyden myötä.
• Suomen virallisesta nimipäiväluettelosta vastaa Helsingin yliopisto, ja uudistuksia tehdään viiden vuoden välein.
• Uusi nimi pääsee suomenkieliseen kalenteriin vasta, kun sitä kantaa vähintään 500 ihmistä.

Haluatko almanakan tiedot mukaasi joka päivä? Suomalainen Kalenteri näyttää nimipäivät, liputuspäivät, kuun vaiheet ja pyhät suoraan puhelimessasi.