Joulupukki: mistä hän tulee ja miksi häntä sanotaan pukiksi?

Joulupukki saapuu suomalaisiin lapsiperheisiin jouluaattona 24. joulukuuta, useimmiten omana itsenään ovelle koputtaen. Hahmon nimi juontaa vanhoihin naamioperinteisiin, nuuttipukkiin ja kekripukkiin, joissa pukilla tarkoitettiin urospuolista vuohta. Nykyinen punanuttuinen lahjojentuoja sai muotonsa vasta 1900-luvulla. Alla selviää, milloin pukki tulee, mistä hahmo on peräisin ja miksi sen kotipaikaksi vakiintui Korvatunturi.

Mikä joulupukki on?

Joulupukki on joulun keskushahmo, joka tuo lapsille lahjat jouluiltana, mutta nimen jälkiosa ei viittaa pukemiseen vaan urospuoliseen vuoheen. Suomalainen nimitys juontaa kahteen vanhaan naamioperinteeseen: nuuttipukkiin ja kekripukkiin. Esikristillisessä perinteessä pukiksi pukeutuminen liittyi hedelmällisyysriittiin, ja asuun kuuluivat sarvet sekä nurin käännetty turkki.

Kekripukki kuului kekriin, lokakuun lopun sadonkorjuu- ja vuodenvaihdejuhlaan. Nuuttipukit taas kiersivät taloissa nuutinpäivän tienoilla, ja kummankin hahmon tehtävä poikkesi täysin nykyisen pukin roolista. Pukki tarkasti, oliko talon työt tehty ja juhla valmisteltu, ja kerjäsi vastineeksi jo vietetyn juhlan tähderuokia ja -juomia. Lahjojen antaminen tuli mukaan vasta myöhemmin, kun kaksi erillistä perinnelinjaa sulautui yhteen.

Milloin joulupukki tulee?

Suomessa joulupukki tulee jouluaattona eli 24. joulukuuta, tavallisesti alkuillasta jouluruoan jälkeen. Elävän perinnön kansallinen luettelo kuvaa tavan lyhyesti: »Jouluaattona joulupukki vierailee useimmissa lapsiperheissä ilahduttamassa erityisesti perheen pienimpien joulua.« Suomalainen erityispiirre on se, että pukki saapuu paikalle henkilönä ja kyselee lapsilta kuluneesta vuodesta. Monessa muussa maassa lahjat ilmestyvät salaa yön aikana.

Myös ajankohta erottaa Suomen. Useissa Euroopan maissa lahjat on perinteisesti annettu pyhän Nikolauksen päivänä 6. joulukuuta, ja Alankomaissa lahjojentuoja tunnetaan yhä Sinterklaasina. Monissa englanninkielisissä maissa lahjat taas löytyvät vasta joulupäivän aamuna kuusen alta tai sukista. Suomessa pukki asettuu näiden väliin ja tulee jouluaaton iltaan.

Jouluaaton päivämäärä pysyy samana, mutta viikonpäivä vaihtuu vuodesta toiseen. Se vaikuttaa siihen, monenako arki-iltana joulua ehtii valmistella ja milloin joulunpyhät osuvat viikonloppuun.

Nuuttipukki liikkuu eri aikaan. Sen päivä on nuutinpäivä 13. tammikuuta (vuoteen 1708 asti 7. tammikuuta), joka päättää vanhan kaksikymmenpäiväisen joulunajan. Silloin nuoret kiersivät pukin taljaan pukeutuneina kerjäämässä joulun tähteitä.

Pelottavasta pukista lahjojentuojaksi

Vanha pukki ei ollut lempeä vieras. Yle on koonnut 1900-luvun alussa syntyneiden muistoja hahmosta, joka kopisteli kepillä porstuassa, tömisteli huopatossujaan ja mäkätti kuin vuohi. Yksi vuonna 1916 syntynyt kertoja muisteli, että lapset juoksivat nurkkaan piiloon. Asuun kuului nurin käännetty turkki, pellavaparta ja usein vitsakimppu, jolla uhattiin tuhmia. Pukki oli siis pikemminkin pelon kuin ilon aihe.

Lahjoja jakava hahmo saapui toista tietä. Se kytkeytyy 300-luvulla eläneeseen Myran piispaan, Pyhään Nikolaukseen, jonka ympärille kehittyi eurooppalaisia lahjaperinteitä. Nikolaus oli lasten suojeluspyhimys, joka legendan mukaan jakoi köyhille salaa lahjoja. Hänet tunnetaan monen maan lahjahahmon esikuvana. Suomessa lahjojajakaja Nikolaus tuli tunnetuksi 1800-luvun alussa, ja tavan levitessä se yhdistyi kotimaisiin joulunajan naamiohahmoihin. Näin pelottavasta pukista tuli vähitellen kiltti vieras, joka toi lahjoja kilteille ja vitsoja tuhmille.

Kaksi puolta eli pitkään rinnakkain. Sama pukki saattoi yhä pelotella ovella, vaikka se jo jakoi lahjoja, ja ystävällinen hahmo vakiintui vasta 1900-luvun kuluessa. Muutosta vauhditti kotivierailun siirtyminen lasten ehdoille: pelottelun sijaan pukki alkoi kysellä kuulumisia ja kehua kiltteyttä.

Punainen puku on nuori keksintö. Ennen 1900-lukua pukin asut olivat vaihtelevasti sinisiä, vihreitä, violetteja tai harmaita. Coca-Cola käynnisti vuonna 1931 mainoskampanjan, jonka Haddon Sundblomin kuvitus vakiinnutti pyöreän ja punanuttuisen hahmon maailmalla.

Korvatunturi ja Markus-setä

Joulupukin kotipaikka sai nimen radiosta. Markus Rautio, lapsille tuttu »Markus-setä«, kertoi Yleisradion Lastentunti-ohjelmassa vuonna 1927, että pukki asuu Korvatunturilla. Myytti levisi ohjelman myötä, vaikka Rautio saattoi ennemmin vahvistaa vanhan uskomuksen kuin keksiä sen tyhjästä.

Korvatunturi on todellinen paikka. Se sijaitsee Savukosken kunnassa Lapissa, kohoaa 486 metriin ja asettuu Suomen ja Venäjän rajalle. Tunturissa on kolme huippua, joista keskimmäisen kautta valtakunnanraja kulkee. Syrjäinen sijainti sopi tarinaan, jossa pukin työpaja pysyy piilossa uteliailta silmiltä.

Myös nimi sopi satuun. Sopivasta suunnasta katsottuna tunturin huiput muistuttavat korvia, ja kansanomaisen selityksen mukaan pukki kuulee niiden kautta lasten lahjatoiveet ja seuraa, ovatko lapset olleet kilttejä.

Joulupukin vierailu ja apurit

Nykyinen jouluaaton vierailu noudattaa vakiintunutta kaavaa. Pukki koputtaa ovelle ja esittää tutun kysymyksen: »Onko täällä kilttejä lapsia?« Elävän perinnön luettelon mukaan »joulupukki kyselee lasten kuluneesta vuodesta ja hyvistä teoista, tuo joululahjoja ja luo erityistä juhlan tunnelmaa«. Pienimmät saattavat ujostellen esittää joululaulun ennen kuin saavat lahjat pukin säkistä. Roolia esittää usein perheenjäsen, naapuri tai erikseen tilattu pukki, ja kohtaaminen jää monelle lapselle vuoden odotetuimmaksi hetkeksi. Tapa poikkeaa mallista, jossa lahjat jätetään huomaamatta kuusen alle.

Pukilla on tarinassa lähipiiri. Sama lähde mainitsee joulupukin seurassa muorin, tontut ja porot, »joilla joulun matkat taittuvat«. Muori kuuluu pukin talouteen Korvatunturilla, ja tontut valmistavat lahjoja pajassa läpi vuoden. Porot vetävät rekeä jouluyönä talolta toiselle. Kaikki nämä hahmot kuuluvat kertomukseen, jonka vanhemmat ja isovanhemmat välittävät lapsille vuosi toisensa jälkeen.

Joulupukkiperinne elävän perinnön luettelossa

Perinne siirtyy kodeissa sukupolvelta toiselle. Luettelon mukaan sitä pitävät yllä ensisijaisesti vanhemmat ja isovanhemmat, jotka kertovat lapsille joulupukista, tontuista ja Korvatunturista jo pienestä pitäen. Kertomus elää siis arjessa, ei virallisissa juhlissa. Juuri tämä kodeissa jatkuva kerronta on pitänyt suomalaisen joulupukin poikkeuksellisen elävänä hahmona.

Suomalainen joulupukkiperinne sai virallista tunnustusta vuonna 2017, kun se valittiin Museoviraston ylläpitämään elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Luettelo on osa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen toteutusta Suomessa. Jouluaaton kotivierailujen lisäksi pukki näkyy päiväkotien ja koulujen joulujuhlissa, tapaninpäivän jälkeisessä joulunajassa, kauppakeskuksissa ja Lapin matkailussa.

Usein kysytyt kysymykset

Milloin joulupukki tulee? Suomessa joulupukki tulee jouluaattona 24. joulukuuta, tavallisesti alkuillasta jouluaterian jälkeen.

Miksi joulupukkia sanotaan pukiksi? Sana pukki tarkoittaa urospuolista vuohta. Nimi periytyy nuuttipukista ja kekripukista, joissa esiintyjä pukeutui sarvipäiseksi vuoheksi.

Missä joulupukki asuu? Tarinan mukaan Korvatunturilla, joka on 486 metriä korkea tunturi Savukoskella Lapissa. Paikka vakiintui pukin kodiksi Markus Raution radiokertomuksen jälkeen vuonna 1927.

Miksi joulupukin puku on punainen? Punainen väri yleistyi vasta 1900-luvulla. Coca-Colan vuonna 1931 alkanut mainoskuvasto vakiinnutti punanuttuisen hahmon, kun asut olivat aiemmin olleet monenvärisiä.

Mikä on nuuttipukki? Nuuttipukki on nuutinpäivän 13. tammikuuta naamiohahmo, joka kiersi taloissa kerjäämässä joulun tähteitä. Se on joulupukin vanha edeltäjä.

Onko Korvatunturi oikea paikka? Kyllä. Korvatunturi on 486 metriä korkea tunturi Savukoskella, Suomen ja Venäjän rajalla. Pukin kotina se vakiintui Markus Raution vuoden 1927 radiokertomuksesta.

Keskeiset havainnot

• Joulupukki saapuu suomalaiskoteihin jouluaattona 24.12., ja poikkeuksellisen usein hän tulee paikalle henkilönä eikä salaa yöllä.
• Pukki tarkoittaa vuohta: nimi periytyy nuuttipukista ja kekripukista, jotka olivat pelottavia naamiohahmoja.
• Lahjojenjako kytkeytyy Pyhään Nikolaukseen, ja tapa yleistyi Suomessa 1800-luvun alussa.
• Punanuttuinen ulkoasu vakiintui vasta Coca-Colan vuoden 1931 mainoskuvaston myötä.
• Korvatunturi vahvistui pukin kodiksi Markus Raution radiokertomuksesta 1927 alkaen; tunturi sijaitsee Savukoskella Suomen ja Venäjän rajalla.
• Suomalainen joulupukkiperinne on kuulunut elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuodesta 2017, ja sitä pitävät yllä ennen kaikkea kodit.

Haluatko nähdä, minä viikonpäivänä jouluaatto osuu tänä vuonna ja milloin muut joulunpyhät ovat? Suomalainen Kalenteri näyttää joulun ja koko vuoden pyhät yhdellä silmäyksellä.