Kvadrantidit 2027: milloin tammikuun tähdenlennot näkyvät

Milloin kvadrantidit näkyvät parhaiten? Tammikuun tähdenlentoparvi on aktiivinen 28.12.–12.1. ja huipentuu yönä 3.–4.1. Parhaissa oloissa taivaalta voi sataa kymmeniä meteoreja tunnissa, mutta huippu on poikkeuksellisen kapea ja kestää vain muutaman tunnin. Parhaat hetket ovat aamuyöllä, kun radiantti Karhunvartijassa on kohonnut korkealle. Alta löydät huipputaulukon 2027–2033, emokappaleen tarinan ja katseluvinkit pakkasyöhön.

Milloin kvadrantidit näkyvät?

Kvadrantidit aloittavat tähdenlentovuoden. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ajoittaa parven aktiiviseksi 28.12.–12.1., ja terävä maksimi osuu 3. tammikuuta. Suomen Wikipedia antaa huipuksi yön 3.–4.1., jolloin tunnissa voi näkyä kymmeniä meteoreja. Normaalivuonna parvi yltää yhtä runsaaseen näytökseen kuin kesän perseidit tai joulukuun geminidit, mutta vain hetkeksi kerrallaan.

Huipun ratkaisee Kuu. Täysikuu hukuttaa himmeät tähdenlennot valoonsa, kun taas uudenkuun aikaan taivas pysyy pimeänä. Kvadrantidien radiantti on Suomen leveyksiltä korkeimmillaan aamuyöstä, joten ratkaisevaa on, häiritseekö Kuu juuri aamutunteina. Alla oleva taulukko näyttää Kuun vaiheen huipun aikaan lähivuosina almanakan kuutietojen pohjalta, jotta parhaat yöt erottuvat heti.

Jakson parhaat vuodet ovat 2030 ja 2033. Vuonna 2030 uusikuu osuu tarkalleen huippuyöhön, ja 2033 ohut kasvava sirppi laskee jo illalla, joten aamuyö jää pimeäksi. Vuodet 2029 ja 2032 kannattaa jättää vähemmälle, sillä kupukuu valaisee taivasta suuren osan yötä. Vuonna 2027 vähenevä sirppi nousee vasta aamuyöllä ohuena, joten alkuyö ja keskiyö tarjoavat pimeän taustan.

Mistä kvadrantidit johtuvat?

Kvadrantidien pöly on peräisin yhdestä kappaleesta. Emokappaleeksi on tunnistettu asteroidi 2003 EH1, jonka radan yhtäläisyydet komeettaan C/1490 Y1 viittaavat siihen, että asteroidi voisi olla hajonneen komeetan kappale. Tähtitieteilijä Peter Jenniskens esitti yhteyden vuonna 2003. Kappaletta pidetään joko sammuneena komeettana tai komeetan sirpaleena, mikä tekee kvadrantideista saman kaltaisen poikkeuksen kuin geminideistä, joiden emo on asteroidi 3200 Phaethon.

Komeetta C/1490 Y1 havaittiin Itä-Aasiassa runsaat 500 vuotta sitten. Kiinalaiset, japanilaiset ja korealaiset tähtitaivaan tarkkailijat kirjasivat sen muistiin, eikä sitä ole nähty sen jälkeen. Kvadrantidien kapea ja tiheä pölyvana sopii tähän: aine on irronnut emokappaleesta vasta viime vuosisatojen aikana, eikä se ole ehtinyt levitä radan varrelle leveäksi nauhaksi.

Kvadrantidit iskevät ilmakehään keskinopeudella. Meteorien vauhti on noin 41 kilometriä sekunnissa, vähemmän kuin perseidien lähes 60 tai leonidien yli 70, mutta enemmän kuin verkkaisten geminidien noin 35. Parven meteorit ovat Ursan mukaan kirkkaita ja valkeita, toisinaan sinertäviä. Nimi juontuu tähdistöstä, jota ei enää ole: radiantti sijaitsi 1800-luvulla Quadrans Muralis -nimisessä seinäkvadrantissa, jonka ranskalainen tähtitieteilijä piirsi karttoihinsa mutta joka sittemmin poistettiin. Siksi parvesta käytetään myös nimeä bootidit.

Kapea huippu ratkaisee näkyvyyden

Kvadrantidien erikoisuus on huipun lyhyys. Meteorimäärä pysyy yli puolessa huippuarvostaan vain noin kahdeksan tunnin ajan, kun kesän perseideillä sama jakso kestää pari vuorokautta. Suomen Wikipedia kuvaa maksimin lyhytaikaiseksi, vain joitakin tunteja kestäväksi. Tiheimmät meteorit putoavat siis kapeaan ikkunaan, joka siirtyy vuodesta toiseen muutaman tunnin.

Tästä seuraa parven oikullisuus. Jos huipun hetki osuu Suomessa päiväaikaan tai pilviseen yöhön, näytös jää väliin. Juuri siksi kvadrantidit nähdään harvemmin kuin perseidit tai geminidit, joiden leveä huippu takaa näytöksen usealle yölle. Parven meteorit ovat lisäksi melko himmeitä, joten pimeä taivas on niille tärkeämpi kuin kirkkaille leonideille.

Teoreettinen tuntiluku eli ZHR voi parhaimmillaan yltää noin 120:een, lähelle perseidejä ja geminidejä. Suomesta todellinen saalis jää tätä pienemmäksi, sillä kaupungin valot, pilvet ja Kuu vievät kukin osansa. Hyvän ja huonon vuoden erottaa se, osuuko kapea huippu pimeään aamuyöhön.

Miten ja missä kvadrantidit näkee parhaiten?

Kvadrantidit eivät vaadi välineitä. Paljas silmä on paras katselukoje, sillä kiikari rajaa näkökentän ahtaaksi ja meteori voi välähtää missä tahansa. Radiantti on Karhunvartijan yläosassa, lähellä Otavan kauhan vartta ja Lohikäärmeen päätä, deklinaatiolla noin +50 astetta. Niin pohjoinen radiantti pysyy Suomen leveyksillä horisontin yläpuolella läpi yön ja kohoaa korkeimmilleen aamuyöstä, joten Suomi on parven katseluun maailman parhaita paikkoja.

Katselussa ratkaisevat aika ja pimeys:

• Aika. Radiantti on matalalla illalla ja korkeimmillaan aamuyöstä, joten parhaat tunnit ovat keskiyön jälkeen aamua kohti. Silloin myös tiheimmän huipun ikkuna useimmiten osuu kohdalle.
• Pimeys. Hakeudu pois katuvaloista ja taajamista. Täysin pimeällä maaseututaivaalla erottaa selvästi enemmän meteoreja kuin valaistussa kaupungissa, ja himmeät kvadrantidit hyötyvät pimeydestä muita parvia enemmän.

Anna silmien tottua pimeään vartin verran ja jätä puhelin taskuun, sillä näytön valo pilaa hämäränäön. Suuntaa katse hieman radiantin sivuun, jolloin juovat piirtyvät pidempinä. Tammikuun pakkanen ja kosteus ovat katselun suurin haaste, joten pukeudu selvästi lämpimämmin kuin lyhyt ulkoilu vaatisi, ja ota mukaan makuualusta tai retkituoli.

Kvadrantidit aloittavat tähdenlentovuoden

Tammikuun yö antaa kvadrantideille etulyöntiaseman. Yö on tähän aikaan pitkä ja pimeä etelärannikolta Lappiin, ja pohjoisessa kaamos pitää Auringon horisontin alla läpi vuorokauden. Toisin kuin valon rajoittamat kesäparvet, kvadrantidit näkyvät koko maassa, kunhan taivas on selkeä.

Käytännön este ei ole valo vaan sää ja huipun ajoitus. Pilvinen aamuyö peittää näytöksen, ja kapea huippu voi sattua väärään vuorokaudenaikaan. Selkeän ja pimeän aamuyön osuessa kohdalle kannattaa silti lähteä ulos, sillä parhaina vuosina kvadrantidit ovat yhtä runsaat kuin kesän ja joulukuun tunnetummat parvet. Vuodenvaihteen jälkeinen tähdenlentoparvi palkitsee ne, jotka jaksavat kaivautua pakkasyöhön.

Usein kysytyt kysymykset

Milloin kvadrantidit näkyvät parhaiten 2027? Yönä 3.–4.1.2027, keskiyön jälkeen aamua kohti. Kuu on tuolloin ohuena vähenevänä sirppinä ja nousee vasta aamuyöllä, joten alkuyö ja keskiyö jäävät pimeiksi.

Mihin aikaan yöstä kvadrantidit kannattaa katsoa? Keskiyön jälkeen ja erityisesti aamuyöllä. Radiantti on illalla matalalla ja kohoaa korkealle vasta aamua kohti, ja silloin myös kapea huippu useimmiten osuu kohdalle.

Miksi kvadrantidit nähdään harvemmin kuin perseidit? Parven huippu on poikkeuksellisen kapea ja kestää vain joitakin tunteja. Jos se osuu Suomessa päiväaikaan tai pilviseen yöhön, näytös jää väliin, vaikka parvi olisi aktiivinen.

Montako tähdenlentoa voi nähdä? Parhaissa oloissa kymmeniä meteoreja tunnissa, kun kapea huippu osuu pimeään aamuyöhön. Suomessa todellinen määrä jää yleensä pienemmäksi valosaasteen ja sään takia.

Mikä on kvadrantidien emokappale? Asteroidi 2003 EH1, jota pidetään sammuneena komeettana tai komeetan sirpaleena. Sen rata muistuttaa vuonna 1490 Itä-Aasiassa havaittua komeettaa C/1490 Y1.

Keskeiset havainnot

• Kvadrantidit ovat aktiivisia 28.12.–12.1. ja huipentuvat yönä 3.–4.1. lähes samaan aikaan joka vuosi.
• Huippu on poikkeuksellisen kapea: meteorimäärä pysyy yli puolessa huippuarvostaan vain noin kahdeksan tunnin ajan.
• Parhaissa oloissa parvi yltää yhtä runsaaseen näytökseen kuin perseidit ja geminidit, teoreettinen ZHR jopa noin 120.
• Emokappale on asteroidi 2003 EH1, todennäköisesti komeetan C/1490 Y1 sirpale.
• Radiantti on Karhunvartijassa deklinaatiolla +50°, joten se on Suomesta aamuyöllä korkealla ja parvi näkyy koko maassa.
• Lähijakson parhaat vuodet ovat 2030 ja 2033, jolloin Kuu ei häiritse huippuyötä.

Haluatko pysyä kartalla kuun vaiheista, meteoriparvista ja muista taivaan tapahtumista? Suomalainen Kalenteri kokoaa ne puolestasi, mukana koko vuoden tähdenlennot ja kuun vaiheet.