Päivälaskuri: montako päivää kahden päivämäärän välillä on

Montako päivää kahden päivämäärän välillä on? Vähennä aiempi päivämäärä myöhemmästä, niin saat päivien erotuksen eli sen, kuinka kauan väli kestää. Marraskuun 7. päivästä jouluaattoon 2026 on 47 päivää. Jos lasket mukaan sekä alku- että loppupäivän, tulos on 48. Päivälaskurit valitsevat näistä toisen, ja siksi kaksi laskuria voi antaa eri vastauksen. Alla näytän, miten lasket päivät käsin, miten karkauspäivä ja vuodenvaihde muuttavat tulosta ja miten Suomen laki laskee määräajan.

Kaksi tapaa laskea antaa kaksi vastausta

Päivien erotus kertoo, montako kertaa vuorokausi vaihtuu alkupäivän ja loppupäivän välillä. Jos lähdet matkalle maanantaina 13. heinäkuuta ja palaat sunnuntaina 2. elokuuta, erotus on 20 päivää. Matkapäiviä kalenterissa on silti 21, koska olet poissa myös lähtöpäivänä. Ensimmäinen luku vastaa kysymykseen »kuinka kauan«, jälkimmäinen kysymykseen »montako päivää«.

Ero syntyy samasta syystä kuin aidantolppien laskemisessa. Kymmenen metrin aidassa on kymmenen metrin väliä mutta yksitoista tolppaa, jos tolppa tulee joka metrille. Päivälaskuri, joka vähentää päivämäärät toisistaan, laskee välit. Taulukkolaskentaohjelma tai lomalaskuri, joka laskee päiviä »mukaan lukien«, laskee tolpat. Kumpikaan ei ole väärin, mutta sinun pitää tietää, kumpaa tarvitset.

Kesto, ikä, odotusaika ja hotelliöiden määrä ovat erotuksia. Lomapäivät, tapahtuman päivät ja lääkekuurin päivät lasketaan mukaan lukien, eli erotukseen lisätään yksi.

Päivät käsin: järjestyspäivän menetelmä

Helpoin käsin laskettava tapa muuttaa molemmat päivämäärät vuoden järjestyspäiviksi. Järjestyspäivä kertoo, monesko päivä vuodesta on kyseessä. Saat sen lisäämällä päivän numeroon alla olevan taulukon luvun, joka kertoo edellisten kuukausien päivien summan.

Marraskuun 7. päivä 2026 on järjestyspäivä 7 + 304 = 311, ja jouluaatto on 24 + 334 = 358. Erotus 358 − 311 = 47 päivää. Kuukausien pituudet löydät kuukausia käsittelevästä artikkelista, jos haluat tarkistaa taulukon itse.

Kun väli ylittää vuodenvaihteen, lasket kaksi palaa. Ensin päivät alkupäivästä vuoden loppuun, sitten päivät uuden vuoden alusta loppupäivään. Lokakuun 1. päivä 2026 on järjestyspäivä 274, joten vuoden 365 päivästä jää jäljelle 365 − 274 = 91 päivää. Maaliskuun 15. päivä 2027 on järjestyspäivä 74. Väli on 91 + 74 = 165 päivää. Jos väli kattaa useita kokonaisia vuosia, lisää jokaista väliin jäävää vuotta kohden 365 päivää, ja karkausvuodelta 366.

Karkauspäivä lisää yhden päivän

Sama väli on eri pituinen eri vuosina, jos se ylittää helmikuun lopun. Lokakuun 1. päivästä maaliskuun 15. päivään on 165 päivää välillä 2026–2027, mutta 166 päivää välillä 2027–2028. Vuosi 2028 on karkausvuosi, joten helmikuussa on silloin 29. päivä.

Karkausvuosia ovat neljällä jaolliset vuodet. Poikkeuksen tekevät tasavuosisadat, jotka ovat karkausvuosia vain jos ne ovat jaollisia 400:lla. Vuosi 2000 oli siis karkausvuosi, mutta 2100 ei ole. Säännön tausta avataan karkausvuotta käsittelevässä artikkelissa, ja vuoden päivien tarkka määrä vuoden päiviä käsittelevässä artikkelissa.

Pitkille väleille karkauspäivät kertyvät. Kymmenen vuoden väliin osuu kaksi tai kolme karkauspäivää sen mukaan, mistä vuodesta aloitat. Jos lasket ikääsi päivinä, sama periaate pätee, ja menetelmä on kuvattu ikälaskuria käsittelevässä artikkelissa.

Kalenteripäivät vai arkipäivät?

Osa toimitusajoista ja sopimusten määräajoista ilmoitetaan arkipäivinä, ja silloin viikonloput ja arkipyhät jäävät pois. Erotus kasvaa nopeasti. Viiden viikon jaksossa on 35 kalenteripäivää mutta korkeintaan 25 arkipäivää, ja joulun tai pääsiäisen osuessa väliin vielä vähemmän. Kuluvan vuoden arkipäivät näet arkipäiväsivulta, ja vuositason luvut on koottu työpäiviä käsittelevään artikkeliin.

Taulukkolaskennassa työpäivien laskemiseen on oma funktionsa. Microsoftin ohjeen mukaan Excelin TYÖPÄIVÄT-funktio palauttaa kokonaisten työpäivien määrän aloitus- ja lopetuspäivän väliltä, ja juhlapäivät annetaan sille erillisenä luettelona. Ohjeen esimerkissä 1.10.2012–1.3.2013 tulos on 110 työpäivää, ja se luku täsmää vain, jos sekä alku- että loppupäivä lasketaan mukaan. Pelkkä päivämäärien vähennyslasku samassa ohjelmassa jättää alkupäivän pois. Sama ohjelma antaa siis kaksi eri vastausta sen mukaan, kumpaa tapaa käytät.

Näin laki laskee määräajan

Viranomaisen ja tuomioistuimen määräajat lasketaan lailla säädettyjen määräaikain laskemisesta (150/1930), joka tuli voimaan vuoden 1931 alussa. Laissa on seitsemän pykälää, ja niistä 2, 3 ja 5 § ratkaisevat, milloin määräaika päättyy.

Lain 2 § ratkaisee aidantolppaongelman. Kun määräaika on tietty määrä päiviä jonkin päivän jälkeen, sitä päivää ei lueta määräaikaan, joten laskeminen alkaa seuraavasta päivästä. Lain 3 § koskee viikkoina, kuukausina ja vuosina annettuja aikoja. Ne päättyvät päivänä, jonka nimi tai järjestysnumero vastaa alkupäivää, ja jos vastaavaa päivää ei kyseisessä kuussa ole, määräaika päättyy kuukauden viimeisenä päivänä. Tammikuun 29. päivänä 2027 alkava kuukauden määräaika päättyisi siis 28. helmikuuta, koska vuonna 2027 helmikuussa ei ole 29. päivää.

Tärkein pykälä on 5 §. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, tehtävän saa lain mukaan toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Esimerkin 28. helmikuuta 2027 on sunnuntai, joten määräaika siirtyy maanantaille 1. maaliskuuta.

Kalenteripäivät lasketaan mukaan, vaikka viimeinen päivä siirtyisi. Euroopan oikeusportaalin Suomea koskevan sivun mukaan määräaikaan sisältyvät kaikki kalenteripäivät, ei ainoastaan työpäivät, ja vain päättymispäivä siirtyy seuraavaan arkipäivään.

Esimerkki: valitusaika joulun yli

Kirjeen ajoitus vaikuttaa määräajan alkuun. Hallintolain (434/2003) 59 §:n mukaan vastaanottajan katsotaan saaneen tavallisella kirjeellä lähetetyn päätöksen tiedoksi seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Hallintoprosessilain (808/2019) 13 § puolestaan säätää, että valitus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Jouluaatto 2026 on torstai, ja sen jälkeen tulevat joulupäivä perjantaina, tapaninpäivä lauantaina ja sunnuntai. Ensimmäinen arkipäivä on maanantai 28. joulukuuta. Valitusaikaa kertyy tässä esimerkissä neljä päivää enemmän kuin pelkkä 30 päivän lisäys antaisi ymmärtää. Tarkista oman päätöksesi valitusosoitus, sillä erityislaeissa voi olla toisenlaisia aikoja.

Yleiset väärinkäsitykset

Ensimmäinen virhe on luottaa yhteen laskuriin ilman, että tietää sen laskutavan. Jos laskuri antaa 47 ja tarvitset kalenteripäivien määrän mukaan lukien, oikea vastaus on 48. Tarkista laskurin tulos yhdellä tunnetulla välillä, esimerkiksi maanantaista keskiviikkoon. Erotus on 2, mukaan lukien 3.

Toinen virhe on olettaa, että määräaika päättyy viikonloppuna. Lain 5 § siirtää viimeisen päivän ensimmäiseen arkipäivään, mutta vain kun viimeinen päivä osuu pykälässä lueteltuun päivään. Määräaika ei lyhene eikä pitene muuten, ja välissä olevat pyhät lasketaan mukaan normaalisti.

Usein kysytyt kysymykset

Miten lasken päivät kahden päivämäärän välillä? Muuta molemmat päivämäärät vuoden järjestyspäiviksi ja vähennä pienempi suuremmasta. Jos väli ylittää vuodenvaihteen, laske päivät vuoden loppuun ja lisää uuden vuoden päivät.

Lasketaanko alkupäivä mukaan? Erotuksessa ei. Jos tarvitset päivien määrän molemmat päivät mukaan lukien, lisää erotukseen yksi.

Miksi kaksi päivälaskuria antaa eri tuloksen? Toinen laskee päivien erotuksen, toinen kalenteripäivät mukaan lukien. Tulokset eroavat yhdellä päivällä.

Mitä tapahtuu, jos määräajan viimeinen päivä on lauantai? Määräaikalain 5 §:n mukaan tehtävän saa silloin toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen, yleensä maanantaina.

Montako päivää on jouluun? Laske päivät tämän päivän ja jouluaaton järjestyspäivien erotuksena. Vuoden 2026 jouluaatto on järjestyspäivä 358. Valmiit luvut löydät joulun odotusta käsittelevästä artikkelista.

Keskeiset havainnot

• Päivien erotus ja päivät mukaan lukien eroavat yhdellä, ja laskurit käyttävät jompaakumpaa.
• Järjestyspäivien taulukolla lasket minkä tahansa välin käsin, ja karkausvuonna luvut kasvavat maaliskuusta alkaen yhdellä.
• Excelin TYÖPÄIVÄT laskee molemmat päät mukaan, pelkkä vähennyslasku jättää alkupäivän pois.
• Määräaikalaki 150/1930 jättää alkupäivän laskematta ja siirtää pyhään tai lauantaihin osuvan viimeisen päivän seuraavaan arkipäivään.
• Kuukauden määräaika päättyy kuukauden viimeisenä päivänä, jos vastaavaa päivää ei ole.

Kun haluat nähdä päivät, pyhät ja viikonpäivät yhdellä silmäyksellä, Suomalainen Kalenteri näyttää ne puhelimessasi.