Kirjoittanut Suomalainen Kalenteri · Julkaistu

Piispa Henrik ja heikinpäivä 19.1.: legenda ja talven selkä

Piispa Henrikin muistopäivä on 19. tammikuuta. Kuka Henrik oli, mitä Lallin tarinasta tiedetään ja miksi heikinpäivää on pidetty talven puolivälinä.

Piispa Henrikin muistopäivä on 19. tammikuuta, ja kansa on kutsunut sitä heikinpäiväksi eli Talvi-Heikiksi. Kuka piispa Henrik oli? Hän on Suomen keskiaikainen suojeluspyhimys, jonka perimätieto sanoo kuolleen marttyyrina Köyliössä vuonna 1156. Päivä ei ole vapaapäivä eikä liputuspäivä. Almanakassa se on Heikin ja Henrikin nimipäivä, ja vanhassa kansankalenterissa se merkitsi talven selän taittumista. Vuonna 2027 heikinpäivä on tiistai.

Kuka piispa Henrik oli?

Perimätiedon mukaan Henrik oli piispa, joka saapui Suomeen kuningas Erikin ristiretkellä 1150-luvulla. Kun kuningas palasi kotiin, Henrik jäi Länsi-Suomeen levittämään kristinuskoa. Tarinan mukaan hän kuoli marttyyrina 20. tammikuuta 1156, ja hänet haudattiin Nousiaisiin, jonne hautapaikalle rakennettiin myöhemmin kirkko. Turun hiippakunta piti häntä ensimmäisenä piispanaan, ja hänestä tuli Turun tuomiokirkon, Nousiaisten kirkon ja koko maan suojeluspyhimys.

Historiallinen Henrik on paljon epävarmempi hahmo. Yksikään 1100-luvun lähde ei mainitse häntä. Vanhin tieto on Henrikin latinankielinen legenda eli Vita, joka kirjoitettiin 1200-luvun lopulla, yli sata vuotta oletetun kuoleman jälkeen. Myös vuosiluvusta on kilpailevia perinteitä: 1400-luvun alun käsikirjoitus ajoittaa ristiretken vuoteen 1150, ja 1600-luvun historioitsija Messenius antoi kuolinvuodeksi 1151.

Tutkijat ovat tulkinneet aukkoa eri tavoin. Historiantutkija Tuomas Heikkilä on esittänyt, että Henrik voi olla pitkälti keskiajalla koottu pyhimyshahmo, jonka taustalla voi silti olla todellisia tapahtumia. Hän pitää mahdollisena, että taustalla on apulaispiispa, joka järjesti kirkollisia oloja Länsi-Suomessa 1150-luvulla. Myös ristiretken historiallisuutta epäillään, sillä kristinusko levisi Suomeen vähitellen eikä yhdellä sotaretkellä.

Lalli ja surmavirsi: legenda vai historiaa?

Useimmat suomalaiset tuntevat Henrikin Piispa Henrikin surmavirren kautta. Runossa piispa pysähtyy talonpoika Lallin taloon ja pyytää ruokaa. Lallin vaimo Kerttu kertoo palaavalle miehelleen, että vieraat veivät ruoan maksamatta, vaikka piispa oli maksanut runsaasti. Raivostunut Lalli lähtee kirveen kanssa perään ja surmaa Henrikin Köyliönjärven jäällä.

Tarinan loppu on ihmekertomus. Lalli palaa kotiin piispan hiippa päässään ja sormus sormessaan. Kun hän yrittää ottaa hiipan pois, hiukset irtoavat sen mukana, ja sormusta riisuessa irtoaa peukalo. Euran kirkkoherran vuonna 1753 muistiin merkitsemässä jatko-osassa hiirilauma ajaa Lallin puuhun ja lopulta järveen hukkumaan.

Lähdetilanne ratkaisee, kuinka paljon tästä voi uskoa. Surmavirren vanhin säilynyt kirjallinen versio on ilmeisesti 1600-luvulta, eli vielä myöhäisempi kuin legenda. Lallia ei mainita aikalaislähteissä lainkaan. Siksi Lalli on kirjallisuuden ja kansanrunon henkilö, jonka historiallisuutta ei voi osoittaa. Köyliönjärven Kirkkokari on silti katolinen pyhiinvalluskohde, jossa pidetään vuosittain muistotilaisuus ennen juhannusta.

Miksi muistopäivä on 19. tammikuuta?

Henrikillä on kalenterissa kaksi päivää. Kirkkovuosikalenterin mukaan Talvi-Heikki muistaa kuolinpäivää, joka oli alun perin 20.1. ja on nykyisin 19.1. Kesä-Heikki 18.6. muistaa pyhäinjäännösten siirtoa Turkuun. Molempia päiviä vietettiin jo keskiajalla, ja heikinmessujen vietto alkoi 1200- ja 1300-lukujen vaihteessa.

Jäännökset siirrettiin Nousiaisista Turun tuomiokirkkoon vuosien 1309 ja 1320 välillä. Nousiaisten kirkossa on yhä 1400-luvun alussa valmistettu kalkkikivinen sarkofagi, mutta sarkofagissa ei ole koskaan säilytetty Henrikin jäännöksiä.

Muistopäivä säilyi uskonpuhdistuksessa, vaikka useimmat pyhimysten päivät poistettiin. Päivän liturginen väri on punainen. Tammikuun 20. päivä on nykyalmanakassa Sebastianin nimipäivä, ja 19.1. nimipäiväänsä viettävät Heikki, Henri, Henna, Henrik, Henni, Henriikka ja Henrikki.

Koska päivämäärä on kiinteä, viikonpäivä vaihtuu vuosittain:

VuosiTalvi-Heikki 19.1.Kesä-Heikki 18.6.
2027tiistaiperjantai
2028keskiviikkosunnuntai
2029perjantaimaanantai
2030lauantaitiistai
2031sunnuntaikeskiviikko

Heikinpäivä kansanperinteessä: talven selkä taittuu

Talonpoikaisvuodessa heikinpäivä oli ennen muuta ajan merkki. Kalevan mukaan vanhoissa sananlaskuissa heikinpäivää kutsuttiin talvennavaksi, ja Heikki lyö silloin kurikallaan talven selän poikki. Selän katkeamisen sanottiin kuuluvan paukahduksena. Talviunta nukkuvan karhun uskottiin kääntävän kylkeään Heikkinä, mikä sekin kertoi talven puolivälistä.

Heikin nähtiin kääntävän myös säät. Jos sää oli ollut huono ennen Heikkiä, sen jälkeen ilmat paranivat, ja päinvastoin. Toinen enne kuului näin: »jos Heikkinä on leuto sää, Paavalina paukkuu». Paavalinpäivä on 25. tammikuuta, ja Paavalin pakkasia pidettiin hyvänä enteenä heinäkuun säälle ja sadolle.

Talven selkänä on pidetty heikinpäivän ohella myös Paavalinpäivää 25.1. ja kynttilänpäivää 2.2. Näistä kynttilänpäivä osuu lähimmäs tähtitieteellistä puoliväliä, kuten seuraava luku näyttää.

Talvinen Heikki oli myös kauppapäivä. Turun lisäksi juhlaa vietettiin muualla maassa, ja muistopäivinä pidettiin markkinoita. Talven heikinmarkkinat ja kesän tuohimarkkinat kokosivat väkeä, ja tuohimarkkinoita pidettiin vielä 1900-luvun alussa.

Mitä luvut sanovat talven puolivälistä?

Kansanperinne ja tähtitiede päätyvät lähelle toisiaan, mutta eivät samaan päivään. Laskimme sen kalenterimme aurinkomallilla. Talvipäivänseisaus on 21.12.2026 kello 22.50 Suomen aikaa, ja kevätpäiväntasaus on 20.3.2027. Näiden puoliväli osuu 4.2.2027. Heikinpäivä tulee siis 29 päivää seisauksen jälkeen ja runsaat kaksi viikkoa ennen tähtitieteellistä puoliväliä. Kynttilänpäivä 2.2. jää puolivälistä vain kahden päivän päähän.

Valon lisääntyminen näkyy heikinpäivänä selvästi, ja mitä pohjoisempana ollaan, sitä nopeammin päivä pitenee:

PaikkaPäivän pituus 21.12.2026Päivän pituus 19.1.2027Lisäys
Helsinki5 h 49 min6 h 56 min1 h 7 min
Oulu3 h 35 min5 h 25 min1 h 51 min
Rovaniemi2 h 14 min4 h 45 min2 h 30 min
Utsjokiaurinko ei nouse1 h 56 minaurinko nousee taas

Helsingissä päivä pitenee heikinpäivänä runsaat neljä minuuttia vuorokaudessa, Rovaniemellä seitsemän ja puoli minuuttia. Utsjoella aurinko nousee 19.1.2027 kello 11.24 ja laskee 13.21, joten kaamos on jo päättynyt. Lisää valon kasvusta kertoo päivän pituuden opas.

Kansanperinne ei luvannut Heikille kevättä. Se lupasi käänteen: valo on jo palaamassa, ja puolet talvesta on takana.

Miten piispa Henrikin päivää vietetään nykyään?

Evankelis-luterilaisen kirkon kalenterissa 19.1. on muistopäivä, jota seurakunta voi viettää. Sille on omat raamatuntekstinsä, kuten Jesajan kirjan kohta ilosanoman tuojan jaloista (Jes. 52:7–10).

Katolisille Henrik on yhä Suomen keskeinen pyhimys. Helsingissä on Pyhän Henrikin katedraali, jonka pääalttarissa säilytetään reliikkinä käsivarren luuta. Turun tuomiokirkon sakastista vuonna 1924 löytynyt pääkallo ajoitettiin radiohiilimenetelmällä 1100-luvulle maaliskuussa 2012. Ajoitus sopii Henrikin aikaan, mutta henkilöllisyyttä se ei todista.

Henrikin legendan paikat yhdistää Pyhän Henrikin tie, noin 140 kilometrin pyhiinvaellusreitti. Se kulkee Turun tuomiokirkolta Nousiaisiin, sieltä Köyliöön ja päättyy Kokemäen Pyhän Henrikin saarnahuoneelle. Osuuksilla on omat nimensä: Nunnapolku, Sant Henrikin tie ja Huovintie.

Henrikin päivä ei ole liputuspäivä, eikä se kuulu lakisääteisiin vapaapäiviin. Koulut ja työpaikat toimivat normaalisti. Kalenterin taustat löytyvät myös sivulta Pyhän Henrikin muistopäivä, ja Heikin nimipäiväsivulla on päivän nimet.

Usein kysytyt kysymykset

Milloin on heikinpäivä? Heikinpäivä eli piispa Henrikin muistopäivä on joka vuosi 19. tammikuuta. Vuonna 2027 se on tiistai ja vuonna 2028 keskiviikko.

Onko piispa Henrik oikea historiallinen henkilö? Sitä ei tiedetä varmasti. Aikalaislähteitä ei ole, ja vanhin kertomus on kirjoitettu 1200-luvun lopulla. Osa tutkijoista pitää Henrikiä kokonaan legendan hahmona, osa näkee taustalla todellisen piispan.

Tappoiko Lalli piispa Henrikin? Niin kertoo surmavirsi, jonka vanhin kirjallinen versio on 1600-luvulta. Lallista ei ole mainintoja aikalaislähteissä, joten tarina on legendaa.

Mitä tarkoittaa Talvi-Heikki? Se on 19.1. vietettävän muistopäivän kansanomainen nimi. Kesä-Heikki on 18.6., jolloin muistetaan Henrikin jäännösten siirtoa Turkuun.

Miksi heikinpäivää sanotaan talven selän taittumiseksi? Kansankalenterissa heikinpäivä merkitsi talven puoliväliä: Heikin sanottiin lyövän talven selän poikki ja karhun kääntävän kylkeään. Tähtitieteellinen puoliväli on vasta noin 4. helmikuuta.

Keskeiset havainnot

  • Piispa Henrikin muistopäivä on kiinteä 19. tammikuuta, ja se on Heikin, Henrikin ja viiden muun nimen nimipäivä.
  • Henrikistä ei ole 1100-luvun lähteitä, ja Lallin tarina tunnetaan vasta 1600-luvun surmavirrestä.
  • Talvi-Heikki 19.1. muistaa kuolemaa ja Kesä-Heikki 18.6. jäännösten siirtoa Turkuun 1300-luvun alussa.
  • Kansanperinteessä Heikki katkaisi talven selän, mutta seisauksen ja tasauksen puoliväli on vasta 4.2.2027.
  • Heikinpäivään mennessä päivä on pidentynyt Helsingissä runsaan tunnin ja Rovaniemellä kaksi ja puoli tuntia.

Talvi-Heikin, kynttilänpäivän ja muiden merkkipäivien ajankohdat näet Suomalaisessa Kalenterissa, samoin kuin päivän pituuden omalla paikkakunnallasi.

Pidä kalenteri taskussa

Avaa puhelimessa