Kaatuneiden muistopäivä

Alkuperä ja nimi

Kaatuneiden muistopäivän (alkujaan Sankarivainajien muistopäivä) vietto sai alkunsa talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden muistamisen tarpeesta. Päivä asettui sotien jälkeen toukokuun kolmanneksi sunnuntaiksi, jolloin sankarihaudoille saatiin lasketuksi seppeleet luonnon vihreyden ja kevätkukkien aikana. Päivän liturginen sisältö muotoutui erityisesti Helsingin Hietaniemen sankarihaudoissa pidettävien valtiollisten muistotilaisuuksien ympärille.

Historia

Kaatuneiden muistopäivä on ollut vakiintunut Suomen kalenteriin liputuspäivänä koko itsenäisyyden jälkipuolen, ja Helsingin yliopiston almanakka merkitsee sen vakiintuneeksi liputuspäiväksi. Vuonna 1947 Sankarivainajien muistopäivän nimi muutettiin Kaatuneitten muistopäiväksi, ja vuodesta 1977 alkaen päivä on ollut vakiintunut liputuspäivä; samalla on vakiintunut käytäntö muistaa kaikkia Suomen sodissa kuolleita — talvi- ja jatkosodan lisäksi sisällissodan, Lapin sodan, kansainvälisten kriisinhallintatehtävien ja YK-tehtävien uhreja.

Perinteet ja vietto

Aamulla 9–11 pidetään seppeleenlasku Hietaniemen sankarihaudalla. Tasavallan presidentti johtaa valtiollista seppeleenlaskua puolustusvoimien komentajan ja puhemiehistön kanssa. Suomen lippu nostetaan salkoon klo 8 ja pidetään täystangossa koko päivän iltaan saakka. Aiemmin lippu oli puolitangossa klo 10–14, mutta käytäntö poistui vuonna 1995. Kuntien sankarihaudoilla — niitä on lähes joka pitäjässä — kokoontuu sotaveteraanijärjestöjä, reserviläisiä ja paikallisia asukkaita. Yle lähettää muistotilaisuuden suorana lähetyksenä radiossa ja televisiossa.

Milloin päivä on

Kaatuneiden muistopäivää vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina. Päivä osuu toukokuun 15. ja 21. päivän välille.

Liittyvät päivät

• Kansallinen veteraanipäivä
• Puolustusvoimain lippujuhlan päivä
• Evakkojen muistopäivä
• Itsenäisyyspäivä