Puolustusvoimain lippujuhlan päivä

Alkuperä ja nimi

Sotaväen lippujuhlan päivänä vietettiin alun perin 16. toukokuuta — sisällissodan voittaneiden valkoisten armeijan voitonparaatin vuosipäivää. Tasavallan presidentti K.J. Ståhlberg vahvisti päivän viralliseksi vuonna 1921. Talvisodan jälkeen keväällä 1940 puolustusvoimien ylipäällikkö, sotamarsalkka Gustaf Mannerheim antoi päiväkäskyn, ettei 16.5. vietettäisi juhlallisuuksin — kansallisen yhtenäisyyden korostamiseksi sisällissodan voittajan ja häviäjien välillä. Päivä siirrettiin sittemmin Mannerheimin syntymäpäivälle.

Historia

Mannerheimin täyttäessä jatkosodan aikana 75 vuotta 4.6.1942 valtioneuvosto antoi hänelle Suomen marsalkan arvon ja määräsi syntymäpäivän puolustusvoimain lippujuhlan päiväksi. Asema vakiintui sodan jälkeen, ja vuosittainen valtakunnallinen sotilasparaati järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1952 Helsingissä. Sittemmin paraati on kiertänyt vuosittain eri varuskuntakaupunkeja — Helsinki, Turku, Tampere, Lahti, Mikkeli, Oulu, Joensuu, Kuopio, Rovaniemi.

Perinteet ja vietto

Päivä alkaa yleensä klo 7 lippua nostamalla Hietaniemen sankarihaudoilla ja seppeleenlaskulla. Klo 11 paikkeilla pidetään kansallinen sotilasparaati, jonka tasavallan presidentti vastaanottaa puolustusvoimien ylipäällikkönä. Paraadissa marssii varusmiehiä, reserviläisiä ja Maavoimien, Merivoimien ja Ilmavoimien yksiköitä — Lentonäytöksenä Hawk-suihkukoneet kunnia­ylilennon. Päivänä jaetaan ylennykset ja kunniamerkit; tasavallan presidentti ylennetään uudet kenraalit ja amiraalit. Yle lähettää paraatin suorana lähetyksenä televisiossa ja radiossa.

Milloin päivä on

Puolustusvoimain lippujuhlan päivää vietetään aina 4. kesäkuuta — marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä (4.6.1867 Askaisissa).

Liittyvät päivät

• Itsenäisyyspäivä
• Kansallinen veteraanipäivä
• Kaatuneiden muistopäivä