Daniel

Alkuperä

Daniel on heprealaisperäinen nimi, joka esiintyy Vanhassa testamentissa profeettana ja Danielin kirjan päähahmona. Babylonin pakkosiirtolaisuuden ajan kertomuksissa Daniel nousi hovin luotetuksi neuvonantajaksi ja selvisi uskonsa ansiosta leijonien luolasta. Nimi tuli Suomeen kirkon välityksellä, ja siitä on kehittynyt kotoinen suomalainen muoto Taneli, joka on ollut almanakassa jo 1890-luvulta. Vanha almanakkamuoto Tanieli esiintyi lyhyen aikaa 1900-luvun alussa.

Merkitys

Heprean sanoista dan ('tuomari') ja el ('Jumala'); merkitykseltään 'Jumala on minun tuomarini'. Nimi on teoforinen eli Jumalan nimeen viittaava.

Kulttuuriset viitteet

Suomalaisista nimen kantajista varhaisin merkittävä on piispa ja oppinut Daniel Juslenius (1676–1752), Turun akatemian pyhien kielten professori ja varhaisen suomalaiskansallisen aatteen edustaja, joka toimi sittemmin Porvoon ja Skaran piispana ja laati ensimmäisen laajan suomen kielen sanakirjan Suomalaisen Sana-Lugun Coetus (1745). Profeetta Daniel tunnetaan Raamatussa kuningas Nebukadnessarin unien ja enteiden selittäjänä sekä leijonien luolasta uskonsa turvin selvinneenä hahmona. Nykyajan kantajia on jalkapalloilija Daniel Sjölund (s. 1983), joka pelasi 37 ottelua Suomen maajoukkueessa ja jonka koko nimi on Henrik Daniel Sjölund. Nimipäivää vietetään 11. joulukuuta, joka juontuu pylväspyhimys Daniel Styliitan (409–493) muistopäivästä; Daniel on ollut suomalaisessa almanakassa vuodesta 1708. Samalla nimipäivällä on suomalainen muoto Taneli.

Suosio

Daniel on klassikko, joka on noussut uudelleen suosioon 2000-luvulla kansainvälisten raamatullisten nimien myötä. Sitä annetaan sekä ensimmäisenä että toisena etunimenä, ja kansainvälisesti tunnistettava asu tekee siitä toimivan nimen yli kielirajojen, mikä on osaltaan tukenut sen suosiota. Kotoisempi suomalainen muoto Taneli on ollut almanakassa jo 1890-luvulta, ja se tarjoaa nimelle suomalaisemman vaihtoehdon kansainvälisen asun rinnalle.

Lähinimet ja muunnokset

• Taneli
• Tatu