Nimipäivä

Edvard

Nimipäivää vietetään 18. maaliskuuta.

Alkuperä

Edvard on muinaisenglantilaisperäinen nimi, joka muodostuu sanoista ēad ('omaisuus', 'onni', 'rikkaus') ja weard ('vartija', 'suojelija'); alkumuoto on Ēadweard. Nimeä kantoivat useat varhaiset englantilaiset hallitsijat ja hallitsijapyhimykset, ja sen maine levitti muodon keskiajalla mantereelle ja Pohjoismaihin. Suomeen Edvard vakiintui ennen muuta ruotsinkielisessä kirjoitusasussa, ja siitä on kehittynyt täysin kotoinen, kaksitavuinen kansanmuoto Eetu. Edvard on näistä lähempänä alkuperäistä asua. Nimipäivän taustalla on Englannin kuningas Edvard Marttyyri (n. 962–978), joka surmattiin nuorena ja julistettiin pyhimykseksi vuonna 1001; hänen muistopäivänsä 18. maaliskuuta antoi koko Edvard- ja Eetu-perheelle nimipäivän.

Merkitys

Muinaisenglannin sanoista ēad ('omaisuus', 'onni') ja weard ('vartija') yhdistelmästä 'omaisuuden vartija' tai 'onnen suojelija'. Merkitys on vakiintunut, eikä siitä juuri ole kiistaa, ja se kulkee samana kotoisessa Eetu-muodossa.

Kulttuuriset viitteet

Edvard-nimeä ovat kantaneet useat suomalaiset kulttuurin ja tieteen vaikuttajat. Filosofi ja sosiologi Edvard Westermarck (1862–1939) oli aikansa kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia tutkijoita; hän tutki avioliiton historiaa ja moraalikäsitysten alkuperää, toimi professorina sekä Suomessa että Lontoon taloustieteellisessä korkeakoulussa (LSE), ja hänen mukaansa on nimetty niin kutsuttu Westermarckin efekti. Taidemaalari Edvard 'Eetu' Isto (1865–1905) maalasi vuonna 1899 teoksen Hyökkäys, jossa Venäjän kaksipäinen kotka yrittää riistää Suomi-neidolta lakikirjaa; teoksesta tuli ensimmäisen sortokauden tunnetuin poliittinen kuva, jota levitettiin salaa tuhansina jäljennöksinä. Nimipäivää vietetään 18. maaliskuuta yhdessä kotoisen Eetu-muodon kanssa.

Suosio

Edvard on klassikko, joka on Suomessa pysynyt selvästi harvinaisempana kuin sen kansanomainen muoto Eetu; jälkimmäinen nousi suosioon 1990- ja 2000-luvuilla osana vanhojen poikien nimien paluuta. Edvard mielletään hieman juhlavammaksi ja kansainvälisemmäksi asuksi, ja sitä annetaan usein toisena etunimenä. Arvokkaiden vanhojen nimien paluu on 2000-luvulla tuonut Edvardillekin uutta käyttöä.

Lähinimet ja muunnokset

Nimen yleisyys

Suomessa 5 604 henkilöllä on tämä nimi.

Heistä 308 käyttää nimeä ensimmäisenä etunimenään.

Lähde: Digi- ja väestötietovirasto: Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot (2026).

Samana päivänä myös

Seuraavat nimipäivät

PäivämääräViikonpäivä
18. maaliskuuta 2027torstai
18. maaliskuuta 2028lauantai

Lähteet

Lähteet ovat ulkopuolisia; tarkat tiedot löytyvät alkuperäisistä julkaisuista.

Pidä kalenteri taskussa

Avaa puhelimessa