Irma

Alkuperä

Irma on germaanisperäinen naisennimi, joka pohjautuu muinaisgermaaniseen sanaan irmin (ermen) 'suuri, mahtava'. Sama aines esiintyy useissa vanhoissa germaanisissa nimissä, kuten Irmgard ja Irmtrud, ja siihen yhdistetään myös nimi Emma. Irma vakiintui itsenäiseksi etunimeksi 1800-luvulla, ja se levisi Suomeen sekä suomalaiseen almanakkaan 1900-luvun alkupuolella. Suomessa nimi liitetään läheisesti pidennettyyn, hellittelevään muotoon Irmeli, jonka kanssa se jakaa nimipäivän 31. maaliskuuta.

Merkitys

Germaanisesta sanasta irmin 'suuri' tai 'mahtava'. Merkitystä ei pidetä varsinaisesti kiistanalaisena, joskin nimi on niin lyhyt ja vanha, että sen tarkkaa muotoutumishistoriaa on vaikea jäljittää. Sointi on suomalaiseen korvaan jämäkkä ja vahva.

Kulttuuriset viitteet

Tunnettuja nimen kantajia ovat näyttelijät Irma Seikkula (1914–2001) ja Irma Junnilainen (1951–2024). Seikkula oli Suomi-Filmin tunnettuja tähtiä ja näytteli lukuisissa elokuvissa 1930-luvulta lähtien, muun muassa Valentin Vaalan ohjaamassa elokuvassa Juurakon Hulda ja Nyrki Tapiovaaran elokuvassa Juha; hän esiintyi vuosikymmenten aikana lukuisissa kotimaisissa elokuvissa ja kuului 1930- ja 1940-lukujen tunnetuimpiin suomalaisnäyttelijöihin. Junnilainen palkittiin Jussi-patsaalla pääroolistaan Timo Linnasalon elokuvassa Viiva vinita (1991). Aikoinaan arvostettuihin suomalaisiin laulajiin kuului myös oopperalaulaja Irma Tervani (1887–1936), joka tuli tunnetuksi muun muassa Carmenin nimiroolissa. Nimipäivää vietetään 31. maaliskuuta yhdessä Irmelin kanssa.

Suosio

Irma oli suosituimmillaan 1900-luvun alkupuolelta puoliväliin saakka, ja se on hyvin tavallinen tuon ajan naisten ensimmäisenä ja toisena etunimenä. Sittemmin sen anto on selvästi vähentynyt, ja nykyään se mielletään noiden sukupolvien arvokkaaksi klassikoksi, jolla on lyhyt, vahva ja kotoinen sointi. Pidennetty muoto Irmeli oli puolestaan suosituimmillaan hieman myöhemmin, 1900-luvun puolivälissä, ja se on pitänyt nimiperheen elävänä.

Lähinimet ja muunnokset

• Irmeli