Kalervo

Alkuperä

Kalervo on Kalevalan myyttinen nimi: eepoksessa Kalervo on traagisen sankarin Kullervon isä. Nimi kuuluu kansallisromanttisen kauden Kalevala-nimistöön, ja sen katsotaan syntyneen kirjallisena muodosteena, joka kaikuu samaa Kaleva-vartaloa kuin nimet Kaleva ja Kalevi. Kyseessä ei siis ole vanha perinnenimi vaan eepoksesta käyttöön otettu nimi. Itse Kaleva-sanan alkuperä on muinaissuomalainen ja jäänyt selittämättä, eikä Kalervolle ole vakiintunutta sanakirjamerkitystä. Kalervo kuuluu niihin Kalevalasta poimittuihin etunimiin, jotka lisättiin suomalaiseen almanakkaan 1900-luvun alkupuolen nimistöuudistuksissa.

Merkitys

Suomalaisperäinen Kalevala-nimi, joka jakaa Kaleva-vartalon nimien Kaleva ja Kalevi kanssa. Itse vartalon alkuperä on epävarma, eikä nimellä ole vakiintunutta merkitystä.

Kulttuuriset viitteet

Kalevalassa Kalervon veli Untamo käy sotaa Kalervoa vastaan ja tuhoaa tämän suvun; eloon jäänyt raskaana ollut nainen synnyttää Kullervon, joka kasvaa kostamaan sukunsa kohtalon. Tämä traaginen tarina antaa nimelle vahvan kalevalaisen sävyn ja innoitti myös Jean Sibeliuksen varhaisen Kullervo-sinfonian. Suomalaisia nimen kantajia ovat solubiologian professori ja Turun yliopiston entinen rehtori Kalervo Väänänen (s. 1952) sekä kuvanveistäjä Kalervo Kallio (1909–1969), presidentti Kyösti Kallion poika, joka veisti muun muassa isänsä muistopatsaan. Kalervo on ollut hyvin yleinen miesten toisena etunimenä — sellaisena sen kantaa esimerkiksi muusikko Kassu Halonen (Osmo Väinö Kalervo Halonen). Nimipäivää vietetään 11. maaliskuuta.

Suosio

Kalervo oli suosittu 1900-luvun alku- ja keskivaiheilla, ja se kuuluu samaan kansallisromanttiseen Kalevala-nimistöön kuin Kalevi ja Kaleva. Ensimmäisenä etunimenä se on nykyään harvinainen, mutta se on ollut erittäin tavallinen toisena etunimenä, mikä on pitänyt nimen tunnettuna klassikkona. Eniten Kalervo-nimisiä poikia syntyi sotien välisenä aikana ja sotien jälkeisinä vuosikymmeninä.

Lähinimet ja muunnokset

• Kalevi
• Kaleva
• Kullervo