Kustavi

Alkuperä

Kustavi on Kustaa-nimen suomalaistettu, pidempi muoto, ja se kuuluu samaan nimiperheeseen kuin Kustaa ja Kyösti — kaikki ovat skandinaavisen Gustav-nimen suomalaisia vastineita. Gustavin alkuperästä on kaksi tulkintaa: yhden mukaan se juontuu muinaisskandinaavisista sanoista, jotka merkitsevät 'goottia' ja 'sauvaa' tai 'tukea' (eli 'goottien tuki'), toisen mukaan taustalla on muinaispuolalainen Gostislav, jonka osat tarkoittavat 'vierasta' ja 'kunniaa'. Kotimaisten kielten keskus pitää jälkimmäistä, 'kunniavieras'-tulkintaa todennäköisempänä. Kustavi yleistyi suomalaistuneena asuna 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kansallisen heräämisen aikana, kun monet ruotsalaisasuiset Gustaf-nimet suomalaistettiin. Nimipäivää vietetään 6. kesäkuuta.

Merkitys

Pohjautuu skandinaaviseen Gustav-nimeen, jonka merkitys on epävarma. Yhden tulkinnan mukaan se merkitsee 'goottien tukea', toisen mukaan se juontuu muinaispuolalaisesta Gostislavista ja merkitsee 'kunniavierasta'. Alkuperäinen merkitys on jäänyt epäselväksi.

Kulttuuriset viitteet

Toisin kuin moni harvinainen nimi, Kustavilla on useita varsinaisena etunimenään nimeä kantaneita merkkihenkilöitä etenkin 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta, jolloin Gustaf-asuja suomalaistettiin usein Kustaviksi. Heitä ovat historiantutkija Kustavi Grotenfelt (1861–1928), Helsingin yliopiston pohjoismaisen historian professori vuosina 1905–1926 ja nuorsuomalainen kansanedustaja, sekä lakimies Kustavi Kaila (1885–1944), korkeimman oikeuden jäsen, avioliitto- ja perheoikeuden uudistusten valmistelija ja Lakimies-lehden päätoimittaja. Myös kirjailija Kustavi Nordlund (1866–1901) kantoi nimeä. Sama nimi tunnetaan paikannimenä: Kustavi on Varsinais-Suomen saaristokunta, jossa syntyi kirjailija Volter Kilpi (1874–1939), tajunnanvirtatekniikastaan tunnettu Saaristosarjan tekijä; kuntaan sijoittuu vuosittain Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikko. Kustaan ja Kustavin nimipäivää 6. kesäkuuta vietettiin eteläsuomalaisessa kansanperinteessä perunanistutuspäivänä: 'Kustaa perunat maahan heittää.'

Suosio

Kustavi on aina ollut harvinainen nimi. Se eli laajimmillaan 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun fennomaanisen sukupolven niminä, jolloin Gustaf-asuja suomalaistettiin Kustaviksi, ja sitä on annettu valtaosin toisena etunimenä. Ensimmäisenä etunimenä se on ollut hyvin harvinainen, eikä sitä juuri anneta enää uusille lapsille. Selvästi yleisempi saman nimiperheen muoto on Kustaa.

Lähinimet ja muunnokset

• Kustaa
• Kyösti