Lea

Alkuperä

Lea on heprealaisperäinen naisennimi, joka pohjautuu Vanhan testamentin nimeen Le'ah. Raamatussa Lea on Laabanin tytär, Raakelin sisar ja patriarkka Jaakobin ensimmäinen vaimo, jolle syntyi kuusi poikaa, joista tuli Israelin kahdentoista heimon kantaisiä, muun muassa Juuda ja Leevi. Pyhän kirjan kautta nimi levisi laajalti kristikuntaan, ja Suomeen se tuli raamatullisena nimenä. Suomalainen kirjoitusasu on lyhyt ja kaksitavuinen; samaan nimiperheeseen kuuluu pidempi muoto Leea.

Merkitys

Heprean Le'ah, jonka merkitys on epävarma ja kiistelty. Tavallisin tulkinta liittää nimen verbiin la'ah 'olla väsynyt', kun taas toinen selitys johtaa sen akkadin sanasta 'villi lehmä' — rinnakkaisilmiönä sisaren nimen Raakel merkitykselle 'uuhi'.

Kulttuuriset viitteet

Tunnettuja suomalaisia kantajia ovat näyttelijä Lea Joutseno (1910–1977), 1940-luvun rakastettu elokuvakomedienne, joka palkittiin parhaan naispääosan Jussilla vuonna 1945 elokuvasta Dynamiittityttö, sekä iskelmälaulaja Lea Laven (s. 1948), jonka ura alkoi 1960-luvulla ja joka on yksi maan pitkäaikaisimmista viihdelaulajista. Raamatullinen Lea on jäänyt kristilliseen perinteeseen Raakelin rinnalla yhtenä kantaäideistä, ja kertomus Jaakobin kahdesta vaimosta on yksi Ensimmäisen Mooseksen kirjan tunnetuimmista. Kertomuksen mukaan Lea haudattiin Makpelan luolaan patriarkkojen sukuhautaan. Nimipäivää vietetään 5. tammikuuta yhdessä muodon Leea kanssa, loppiaisen aaton tienoilla.

Suosio

Lea on klassikkonimi, joka oli tavallisimmillaan 1900-luvun puolivälissä mutta on säilynyt vakaana läpi vuosikymmenten. Se on saanut uutta nostetta 2000-luvulla osana lyhyiden, kansainvälisten nimien suosiota ja sointuu hyvin nykyiseen makuun. Nimi annetaan sekä ensimmäisenä että toisena etunimenä, ja sen rinnalla elää pidempi muoto Leea. Lea on tunnettu monessa Euroopan kielessä samassa tai lähimuodossa, mikä tukee sen kansainvälistä sointia.

Lähinimet ja muunnokset

• Leea