Mikael

Alkuperä

Mikael on heprealaisperäinen nimi, joka pohjautuu sanontaan Mikha'el, 'kuka on niin kuin Jumala?'. Kyseessä on retorinen kysymys, jonka oletettu vastaus on 'ei kukaan'. Nimi esiintyy Raamatussa arkkienkeli Mikaelina, taivaallisten joukkojen päällikkönä. Suomeen nimi tuli kirkon välityksellä, ja se on ollut suomalaisessa almanakassa yhtäjaksoisesti vuodesta 1705. Mikaelista on kehittynyt runsas joukko kotoisia muotoja, kuten Mikko, Mika, Miikka ja Miska, jotka jakavat saman nimipäivän. Kotus on kuvannut muotojen syntyä otsikolla 'Mikko tulee Mikaelista'.

Merkitys

Heprean Mikha'el, 'kuka on niin kuin Jumala?' — retorinen kysymys, joka korostaa Jumalan vertaansa vailla olevaa asemaa. Merkitys on vakiintunut eikä siitä ole kiistaa.

Kulttuuriset viitteet

Suomalaisille tutuin nimen kantaja on Mikael Agricola (n. 1510–1557), Turun piispa ja suomen kirjakielen isä, joka käänsi Uuden testamentin suomeksi; käännös ilmestyi 1548. Nykyajan kantajia ovat esimerkiksi jääkiekkoilija Mikael Granlund (s. 1992) ja räppäri Mikael Gabriel (s. 1990). Nimipäivää vietetään 29. syyskuuta arkkienkeli Mikaelin muistopäivänä eli mikkelinpäivänä. Mikkelinpäivä päätti vanhastaan sadonkorjuun ja syksyn työt; saman pyhän mukaan on nimetty myös Mikkelin kaupunki, jonka nimi juontuu Mikaelin kansanomaisesta muodosta Mikkeli. Agricolan muistopäivää 9. huhtikuuta vietetään suomen kielen päivänä, ja Granlund on edustanut Suomea sekä NHL:ssä että maajoukkueessa.

Suosio

Mikael on klassikkonimi, jolla on pitkä kirkollinen tausta ja joka on saanut uutta nostetta 2000-luvulla. Sitä annetaan sekä ensimmäisenä että toisena etunimenä, ja sen lukuisat lyhyemmät muodot, kuten Mikko ja Mika, ovat pitäneet nimiperhettä hyvin elävänä suomalaisessa nimistössä. Naispuolinen muoto Mikaela kuuluu samaan nimiperheeseen. Vuotuinen mikkelinpäivä on pitänyt nimen tunnettuna sukupolvesta toiseen.

Lähinimet ja muunnokset

• Mikko
• Mika
• Miika
• Miikka
• Miska
• Miko
• Mikaela